epäreilua

Siis huh, kuulostaa todella tutulta!! Mulla on ihan sama juttu, yksin ollessa keksii vaikka mitä puhuttavaa ja päässä pyörii kaikkea mielenkiintoista, mut sit ihmisten seurassa se kaikki katoaa ja suusta ei vaan tule mitään! Sit jos jonkun kanssa puhuu niin se juttelu on sellasta väkinäistä ja yrittää kuulostaa hauskalta, mutta myöhemmin tajuaa että vaiuktinpa varmaan tosi kummalliselta jutellessani... Siis että en pysty rentoutumaan jutellessani, vaan yritän antaa itestäni tosi mukavan kuvan naureskelemalla ja heittämällä läppää, mut kun se tilanne on mennyt niin tajuan et oiskin pitänyt olla ihan erilainen... Sit yksin ollessani, en varsinaisesti puhu itsekseni mutta kuitenkin käyn läpi kuvittewellisia keskusteluja ja mietin erilaisiin tilanteisiin sopivia kommentteja, ja jos pystyisin olemaan samanlainen muiden seurassa niin olisin varmaan ihan mukavaa seuraa... Ihmiset joilla tätä ongelmaa ei ole, eivät varmaan käsitä mistä puhun, mutta luulen että puhun samansta ongelmasta kuin sulla on..?

Jees. Samma här! Minä olen jo aikuinen (vaikkakin henkisesti ikuinen kakara =) ), esiintyvä taiteilija kaiken lisäksi (no, muusikko) enkä minäkään ole päässyt ongelmastani täysin eroon.

Miesten kanssa minun on ihan luonteva heittää läppää, mutta annas olla kun joku nainen tulee juttusille, niin minusta tulee hetkessä kuoreensa sulkeutunut kilpikonna! Jostain syystä minä alan siinä jutellessa enemmän pohtia sitä miltä näytän ja kuulostan - vaikken olisi tippaakaan kiinnostunut kyseisestä naisesta muussa mielessä kuin vain turinakaverina. Minä alan ajatella, että mitäköhän tuokin minusta haluaa, onkohan sillä jotain taka-ajatuksia, kun tuli tuohon höpisemään. Ja näin en pysty keskittymään kanssakäymiseen, saati olla ihan rento oma itseni. Pahin onkin se, että toisinaan vastaan tulee sellaisiakin naikkosia, joista saattaisin olla kiinnostunutkin, mutta useimmiten minä ajan heidät tiehensä tökeröllä käytökselläni tai jollakin verukkeella vetäydyn pois tilanteesta.

Kaipa tähän ongelmaan olisi apua saatavilla, mutta minä nyt aion taistella vielä muutaman sodan yksikseni. Josko se siitä pikku hiljaa menisi ohitse.

ei saa vaatia itseltään liikoja. olette se mmikä olette. sanotte sen minkä sanotte. jos ajattelee liikaa sitä mitä muut ajattelee niin sekoaa ihan. ei osaa puhua, kun joutuu koko ajan mmiettimään sitä mitähän nyt sanoisi että minusta pidettäisiin. sitten ,menee ihan sekaisin.

ei teidän tarvtse sanojanne miettiä kunhan ne vain eivät loukkaa ketään.

on inhimillistä sanoa jotain mukamas väärin. mutta tässäpä onkin se pointti että on oikein sanoa väärin. ihmiset hyväksyy paremmin sellaisen joka on oma itsensä kuin sellaisen joka yrittää vain olla heille mieliksi.

miksi muka teidän jutut olisivat huonompia kuin muiden ihmisten? kuunnelkaapas joskus muiden juttuja ja huomaatte että eivät ne sen viisaampia tai tyhmempiä ole kuin omannekaan.

ajatelkaa ne ihmiset samanveroisina itseänne kohtaan! kukaan ei ole toistaan yhtään sen ylempänä tai alempana. eivät he ole mitään haasteita jotka pitäisi saavuttaa. he ovat ihmisiä joille te voitte kertoa tunteenne ja kokea samaistumista tai sitten kuulla toisia näkökulmia asioista.

olkaa ylpeitä omista sanoistanne! etsitte ihmisiä jotka ovat samaa mieltä.

ei teidäm tehtävänne ole miellyttää muita. teidän tehtävänne on miellyttää itseänne ja olla muille ystävällinen. eläkää itsellenne.

ei se tee teistä mitenkään huonoja jos ette keksi sanottavaa.
ja yleensä kun ei tälläisiä asioita ajattele (että mitä muut nyt sitten ajattelevat sinusta)niin saakin juttua paljon helpommin aikaan.

ei puheen aiheita keksimällä keksitä ne vain syntyvät hetkenmielijohteesta.

ottakaa rennosti, ei se niin vakava juttu ole. hassua vain. olkaa iloisia, nauttikaa siitä mitä osaatte jo ja siitä mitä kaikkea olette saaneet elämältä.
älkää ajatelko turhia. ajatelkaa itseänne älkääkä muita. itsellenne te elätte ettekä muille.

ja jos on jokin ongelma sydämmellään se pitää hoitaa pois. te ette osaa puhua joten paras apu siihen on harjoitteleminen. pikkuhiljaa sitä kehittyy.
mestarit syntyvät niin että aloittavat niin pohjalta kuin vain voi olla ja nousevat siitä huipulle.
hiljaa hyvä tulee joten edetkää huolella ja hitaasti. tehkää pieniä asioita missä ylitätte itsenne jollakin tapaa.

miettikää sitä mikä tässä on nyt tärkeintä.
-onko se tärkeää että sanotte juuri prikuleen oikeat sanat?
-onko se tärkeää mitä muut ajattelevat?
-onko se tärkeää että te miellytätte muita?

mikä on tärrkeää? -se että on onnellinen. milloin on onnellinen?- silloin kun ajattelee positiiviseti ja pitää mielen korkealla vaikka kaikki menisikin päin persettä.

onnellisuus ei ole sitä ettei olisi mitään ongelmia. onnellisuus on sitä että osaa olla iloinen ongelmista huolimatta.
ongelmat eivät lopu koskaan, joten miksi vaivata päätä?

sanokaa vapaasti se minkä sanotte! te olette te ja te sanotte sen minkä sanotte.

älkää olko täydellisiä!! älkää edes yirttäkö sitä! MOKATKAA! nolatkaa itsenne oikein kunnolla ja naurakaa sille! naurakaa vaikka jonkun ystävänne kanssa sille sitten.
NOLATKAA itsenne ihan TARKOITUKSELLA ja yirttäkää ottaa se huumorilla, sitten opitte ottamaan elämän vähän rennommin.
maailma on lämmin ja suvaitseva paikka mutta te itse ette hyväksy itseänne!
antakaa muiden nähdä teidän huonot puolenne.
olkaa idiootteja, sanokaa jotain tyhmää, antakaa ihmisten pitää teitä vaikka täysin vajaina, mutta älkää sortuko itkemään mokillenne ja itsellenne vaan naurakaa itsellenne! ei missään pahassa mielessä vaan ihan positiivisesti nauratte itsellenne!

kertokaa jollekkin kaverillenne että mitä kaikkea tyhmää olette puhuneet muille ihmisille.
Naurakaa! elämässä ei riitä aikaa murehtimiselle.

ainoat asiat mille elämässä voi itkeä on:
-kipu
-jonkun kuolema
-muita en sitten keksikkään..

tunnustakaa vikanne muille! ei kukaan voi hyväksyä teitä sellaisina kun olette jos eivät tiedä teidän vikojanne!

MENKÄÄ NYT HETI TÄLTÄ ISTUMALTA NOLAAMAAN ITSENNE OIKEIN KUNNOLLA! SITTEN NAURATTE ANTAUMUKSELLA SILLE.

kertokaa vaikka täällä palstoilla omista mokistanne! nyt kertotte tähän yhden tilanteen missä olette häpäisseet itsenne.
rohkaiskaa mielenne ja kertokaa. ei teidän tarvitse olla niin hyviä ja täydellisiä joka asiassa. OLKAA HUONOJA!