Mitä saa vanhalla miljoonalla? 1/6 miljoona enää nykyään

Kovin tuntuu olevan rakentaminen kallista nykyään kun palstan kirjoitusten perusteella minkä tahansa rakennettavan mummonmökin hinta lähtee yli 150 tuhannesta. Mutta missä välissä ne hinnat oikein ovat nousseet ja kuinka paljon? Pelkkä inflaatio ja siitä johtuva hintojen nousu tuota ei kyllä selitä. Tultaisiinko takaisin realistiselle tasolle jos kuka tahansa pätkätyöpariskuunta ei enää saisi noita vanhan miljoonan suuruisia lainoja?

80-luvun lopulla, ennen lamaa, jos joku kertoi suunnittelevansa miljoonan markan hintaisen kiviomakotitalon ostamista tai rakennuttamista niin sai kyllä aika pröystäilijän ja jupin maineen. Mutta silloin siihen riitti kyllä se miljoona. Ja ei niin kovin kauan sitten vuonna -95 kun tuttu kaveri osti 800 tuhannen hintaisen rivitalonpätkän niin häntä pidettiin sekä hölmönä että tyhmänä ja todettiin että mikäs heillä siinä on ostaessa kun mies on DI ja vaimo ekonomi eli maksukykyä riittää.

Kysymys kuuluukin että miksi vanhalla miljoonalla ei enää nykyään saa mitään muuta kuin ruotsalaisten tekemän jättikokoisen työmaaparakin, jota on alettu jostain syystä käyttää asumiseen? Ihme juttu ettei autojen hinnat ole 15 vuodessa kolminkertaistuneet?
122113
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Mikään ei ole niin kuin ennen. Kun minimi palkkakin alkaa lähentelemään vanhaa 10.000,- kuukaudessa. Turha siis itkeskellä ja katsella taakseen mitä joku on joskus ollut.

Äänestä

tahdo löytää eteläsuomesta alle 100 000 euron vaikka siinä oleva mökki on maksanut aikoinaan rakentajalle 20000 - 50000 markkaa.

Äänestä

10 miljoonaa tikkaria,tai muutaman kontillisen tennispalloja

Äänestä

Olisikohan osasyynä järjettömään hintojennousuun se, että siirryttiin tässä taannoin markoista euroihin? Ohessa lainaus Jaakko Asikaisen STTK-lehteen 6/2005 kirjoittamasta artikkelista:

"Eurosta jäi pysyvä vamma

Todennäköistä on, ettei kuluttajien hintatietoisuus palaa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa samalle tasolle kuin markka-aikana. Sen sijaan voidaan puhua pysyvästä hintatietoisuuden heikkenemisestä.
.
.
.
""Markka on muuttunut euroksi"" ...kuluttajat muistavat tai ovat muistavinaan jonkin yksittäisen tuotteen, josta tuntuu löytyvän lauseelle vastinetta. Markka-aikaan pitää kuitenkin kaivautua hyvin syvälle, ennen kuin vastaavuus löytyy. - Vuoteen 1973. Silloin siis tuotteet, jotka nyt maksavat euron, sai keskimäärin yhdellä markalla sanoo Tilastokeskuksen Juhani Pekkarinen. Hintatilasto puhuu isommista kokonaisuuksista ja keskiarvoista, mutta eri tuoteryhmissä ja etenkin yksittäisten tuotteiden kohdalla (kuten varmaankin rakentaminen, tämän viestin kirjoittajan huomautus) tilanteet vaihtelevat."

Eihän se mitään jos kilo banaaneja on suhteessa halvempaa kuin ennen euroaikaa tai vuonna 1973. Se on "peanuts". Pointti on se, että harva ihminen osti banaaneja miljoonalla markalla vuonna 1973 tai ostaa niitä 168000 eurolla nykyään. Sen sijaan harva ihminen maksoi asunnostaan suhteessa ansiotasoon sellaisia summia vuonna 1973 tai 1993 kuin mitä nykyään, halvan velkarahan aikana maksetaan.

Äänestä
  • Se on kysynnän ja tarjonnan laki. Eikä mikään muu.

    Euroilla ei liene kuin psykologista vaikutusta, eli 170 000 ei tunnu miltään mutta miljoona on kaamea raha.

    Inflaatiolla ei hintojen nousua voi selittää, sillä asuntojen hinnat ovat 20 vuodessa nousseet 40% enemmän kun inflaatio. Lainarahan helppous ja halpuus on siis aiheuttanut kysynnän kasvun joka johtaa hintojen nousuun.

    Ainoa asia joka voi vaikuttaa hintojen laskuun tai nousun pysähtymiseen on käytännössä korkotason nousu.

    Äänestä

  • ja vastaus kirjoitti:

    Se on kysynnän ja tarjonnan laki. Eikä mikään muu.

    Euroilla ei liene kuin psykologista vaikutusta, eli 170 000 ei tunnu miltään mutta miljoona on kaamea raha.

    Inflaatiolla ei hintojen nousua voi selittää, sillä asuntojen hinnat ovat 20 vuodessa nousseet 40% enemmän kun inflaatio. Lainarahan helppous ja halpuus on siis aiheuttanut kysynnän kasvun joka johtaa hintojen nousuun.

    Ainoa asia joka voi vaikuttaa hintojen laskuun tai nousun pysähtymiseen on käytännössä korkotason nousu.

    Hintakehitys voi muuttua negatiiviseksi jos kysyntä hiipuu tai tulee ylitarjontaa. Esim suuret ikäluokat ovat 10 vuoden sisällä tulossa siihen ikään että aikoinaan ostetut isot omakoti- ja rivitaloasunnot tulevat heidän elämäntilanteessaan epäkäytännöllisiksi, ja vaihdetaan pienempään, mielummin hyvin varusteltuun kerrostaloon tai palvelutaloon. Toinen ryhmä ovat ne suuret ikäluokkalaiset jotka muuttavat kokonaan pois pk-seudulta ja palaavat kotiseuduilleen pikkukaupunkeihin jossa eläminen on mukavempaa, ja mikään ei enää sido pk-seutuun, kun töissä ei tarvitse käydä. Molemmissa tilanteissa vapautuu paljon isoja huoneistoja myyntiin pk-seudulla lähivuosina. Ja tarjonta kasvaa vielä enemmän kun Helsingissä aletaan rakentaa Länsisataman, Sompasaareen ja Pasilaan uusia kerrostaloja, sekä Vantaalla Marja-radan varteen ja Espooseen Histaan paljon pientaloja ym. Silloin tulee ostajan markkinat.

    Äänestä

  • ja vastaus kirjoitti:

    Se on kysynnän ja tarjonnan laki. Eikä mikään muu.

    Euroilla ei liene kuin psykologista vaikutusta, eli 170 000 ei tunnu miltään mutta miljoona on kaamea raha.

    Inflaatiolla ei hintojen nousua voi selittää, sillä asuntojen hinnat ovat 20 vuodessa nousseet 40% enemmän kun inflaatio. Lainarahan helppous ja halpuus on siis aiheuttanut kysynnän kasvun joka johtaa hintojen nousuun.

    Ainoa asia joka voi vaikuttaa hintojen laskuun tai nousun pysähtymiseen on käytännössä korkotason nousu.

    ... kun 26-vuotias avopari (toinen on vielä opiskelija) maksaa 172.000 euroa 52 neliön asunnosta Lauttasaaressa, vaikka asunto onkin hyvällä paikalla, remontoitu hyvin viisi vuotta sitten ja taloyhtiö peruskorjattu.

    Myyjänä olen kuitenkin tyytyväinen, viidessä vuodessa ihan hyvä korko sijoitukselle aj vietin viis mukavaa suotta "sijoituksessa" (jos omassa käytössä olevasta asunnosta voi kuitenkaan koskaan sanoa niin)...

    Ja uuden asunnon neliöhinta putkiremontoidussa talossa remontin kanssakin oli paljon edullisempi, ihmiset kun eivät halua nähdä remontoinnin vaivaa eivätkä osaa nähdä mitä huonokuntoisista asunnoista voisi saada.

    Äänestä

  • ja vastaus kirjoitti:

    Se on kysynnän ja tarjonnan laki. Eikä mikään muu.

    Euroilla ei liene kuin psykologista vaikutusta, eli 170 000 ei tunnu miltään mutta miljoona on kaamea raha.

    Inflaatiolla ei hintojen nousua voi selittää, sillä asuntojen hinnat ovat 20 vuodessa nousseet 40% enemmän kun inflaatio. Lainarahan helppous ja halpuus on siis aiheuttanut kysynnän kasvun joka johtaa hintojen nousuun.

    Ainoa asia joka voi vaikuttaa hintojen laskuun tai nousun pysähtymiseen on käytännössä korkotason nousu.

    verrata edes 5 v. takaisiin taloihin. Ei sellaisen perusperus 100 m2 talon hinta niin hirveästi olisi noussut, mutta kun ei saa enää tehdä sellaisia ratkaisuja kuin muutamia vuosia sitten, saatika 20 v. sitten. Tonttien hinnat ovat aivan sairaita, mutta sehän ei olekaan talojen vika, ja on siis eri tarina.

    Äänestä

  • tuhnuttelija kirjoitti:

    Hintakehitys voi muuttua negatiiviseksi jos kysyntä hiipuu tai tulee ylitarjontaa. Esim suuret ikäluokat ovat 10 vuoden sisällä tulossa siihen ikään että aikoinaan ostetut isot omakoti- ja rivitaloasunnot tulevat heidän elämäntilanteessaan epäkäytännöllisiksi, ja vaihdetaan pienempään, mielummin hyvin varusteltuun kerrostaloon tai palvelutaloon. Toinen ryhmä ovat ne suuret ikäluokkalaiset jotka muuttavat kokonaan pois pk-seudulta ja palaavat kotiseuduilleen pikkukaupunkeihin jossa eläminen on mukavempaa, ja mikään ei enää sido pk-seutuun, kun töissä ei tarvitse käydä. Molemmissa tilanteissa vapautuu paljon isoja huoneistoja myyntiin pk-seudulla lähivuosina. Ja tarjonta kasvaa vielä enemmän kun Helsingissä aletaan rakentaa Länsisataman, Sompasaareen ja Pasilaan uusia kerrostaloja, sekä Vantaalla Marja-radan varteen ja Espooseen Histaan paljon pientaloja ym. Silloin tulee ostajan markkinat.

    Toki hinnat varmaan laskevat siinä vaiheessa kun mainitsemasi suurten ikäluokkien elämänmuutos astuu kuvaan. Mutta koska tämä tapahtuu ja missä laajuudessa? 2010 vai 2015 vaiko kenties vielä myöhemmin? Odotanko 10 vuotta jolloin olen 4-kymppinen ensiasunnon ostaja? Ja vaikka se on kaunis ajatus että "muutetaan takaisin juurilleen" niin kuinka moni 30-40 vuotta kaupungissa mukavuuksien keskellä elänyt ja niihin tottunut oikeastaan on valmis muuttamaan takaisin sinne autioituneeseen Kainuun korpeen? Ja vieläpä sen ikäisenä, jolloin niitä mukavuuksia ja palveluita alkaa oikeasti tarvitsemaan.

    Entäpä sitten tämä suurten ikäluokkien jälkeensä jättämä "perintö"? 40-50 vuotta vanhoja tasakattoisia, home- ja kosteusvaurioisia taloja jotka on tehty sen ajan tyylin ja määräysten mukaan. Kun odottaa oikeaa hetkeä ja "säästää" tällaisen asunnon ostaessaan niin se säästö hukkuu helposti edessä olevaan 100 tuhannen remonttiin. Eikä vanhasta tule uutta siitä huolimatta. Vanhaan autoonkin voi vaihtaa uudet renkaat, moottorin ja kuluvat osat mutta se vanha auto ei senkään jälkeen ole uusi.

    Äänestä

vanhalla valuutalla enää mitään saa, sehän kait poistu jo käytöstä.Ai niin Keskiseltä saa vissiin vielä markoilla jotain..

Äänestä

edes tavallinen tallaaja olisi pankista saanut, nythän 168.000 € ei viellä ole edes paha raha, eikä sillä kyllä mitään taloakaan oikein saa. Mutta eivät ole verrattavissa 80-90 lukujen talotkaan nykyisiin, kun ei edes 2000 rakennetutkaan ole enää vertailtavissa. Turha siis jämähtää siihen vanhan miljoonan markan ostovoimaan markka aikana, eivät vaan ole enää mitenkään vertailtavissa edes tuotteet keskenään.
Kyllä autojenkin hintakehitys olisi ollut huomattavasti huimempaa ilman autovero muutoksia, ja kyllä ovat autot olleet suhteessa todella kalliita ennen. Nythän aletaan pikku hiljaa päästä muun maailman tahtiin hinnoissakin. Täällähän talot ja asunnot ovatkin olleet yhteisesti tuettuja, nyt aletaan olla niiden oikeissa hinnoissa. Siis siinä paljonko ne maksavat tehdä tänäpäivänä. Osana, eikä vähäisimpänä ovat palkat ja niistä aiheutuvat sivukulut, verot yms. Eipä noista mitään huimia voittoja varmaankaan tehdä, volymiin ja tehokkaisiin ostoihin taitavat perustua asuntojen ja talojen voitot.

Äänestä
  • on kyllä maksanut itsensä jo moneen kertaan itsensä. Ei pidä verrata asunnon hintaa sen valmistus kustannuksiin, vaan alueen yleiseen hintatasoon. Sinun laskutavallasi asunnon toinen (siis ensimmäisestä omistajasta seuraava) ja sitä seuraavat omistajathan voisivat asua ilmaiseksi kämpässä?
    No joo ymmärsin kyllä pointtisi ja siinä olet oikeassa, että nykyhinnat ovat ne oikeat. Aivan kuten esim. osakemarkkinoillakin - myös asunnon hinta/arvo on se, jolla sen saa myytyä/kaupaksi.

    Mutta tosiasiahan on myös se, että nykyään kaikki asiat, jopa oma koti, ovat tavallaan "pelimerkkejä", joita vaihdellaan ja kaikesta yritettän hyötyä taloudellisesti. Niin kauan kuin em. ajattelumalli vallitsee asuntokaupassa ovat hinnat nousussa. Silloin kun "perusjätkät" saavuttavat henkisesti/taloudellisesti tason, jossa esim. oma koti ei ole kaupan, alkaa hinnoissa alamäki... ts. silloin kun maallista ja henkistä vaurautta on tallessa riittävästi. Silloin voi olla tavallaan välittämättä pikkuasioista, keskittyä siihen olennaiseen.
    PA.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pikkurahaa ja halpaa kuin s... kirjoitti:

Kovin tuntuu olevan rakentaminen kallista nykyään kun palstan kirjoitusten perusteella minkä tahansa rakennettavan mummonmökin hinta lähtee yli 150 tuhannesta. Mutta missä välissä ne hinnat oikein ovat nousseet ja kuinka paljon? Pelkkä inflaatio ja siitä johtuva hintojen nousu tuota ei kyllä selitä. Tultaisiinko takaisin realistiselle tasolle jos kuka tahansa pätkätyöpariskuunta ei enää saisi noita vanhan miljoonan suuruisia lainoja?

80-luvun lopulla, ennen lamaa, jos joku kertoi suunnittelevansa miljoonan markan hintaisen kiviomakotitalon ostamista tai rakennuttamista niin sai kyllä aika pröystäilijän ja jupin maineen. Mutta silloin siihen riitti kyllä se miljoona. Ja ei niin kovin kauan sitten vuonna -95 kun tuttu kaveri osti 800 tuhannen hintaisen rivitalonpätkän niin häntä pidettiin sekä hölmönä että tyhmänä ja todettiin että mikäs heillä siinä on ostaessa kun mies on DI ja vaimo ekonomi eli maksukykyä riittää.

Kysymys kuuluukin että miksi vanhalla miljoonalla ei enää nykyään saa mitään muuta kuin ruotsalaisten tekemän jättikokoisen työmaaparakin, jota on alettu jostain syystä käyttää asumiseen? Ihme juttu ettei autojen hinnat ole 15 vuodessa kolminkertaistuneet?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu