Hei!
Olen sairastanut reilut kolme vuotta anoreksiaa. Kunto on vaihdellut tänä aikasna todella paljon -ny ton menossa taas huonompi kausi.
Mistä olette hakeneet Tampereelta apua ja mahdollisesti saaneet hyvää hoitoa/löytäneet ihanan lääkärin? Toivon todella, että edes tämänkertainen hoitoon hakeutuminen auttaisi..
Olen sairastanut reilut kolme vuotta anoreksiaa. Kunto on vaihdellut tänä aikasna todella paljon -ny ton menossa taas huonompi kausi.
Mistä olette hakeneet Tampereelta apua ja mahdollisesti saaneet hyvää hoitoa/löytäneet ihanan lääkärin? Toivon todella, että edes tämänkertainen hoitoon hakeutuminen auttaisi..
Vastaukset 3
Vanhimmat
...YTHS:ltä syömishäiriöön. Jos siis oot opiskelijat, ni tiiet varmaan YTHS:n. Sinne sukkelaan! Muuten kyselisin apua ihan vaikka puhelimitse jostain terveyskeskuksesta, jotka vois tietää paremmin.
Ja sitten voisit kysyä apua SYLIN (syömishäiröliiton) neuvontapuhelimesta: klo 9-15 puh. 02-2519207 . Ehkä he tietäis parhaiten, mistä apua saa.
Voimia sulle:)! Apua saat, jos oot valmis sitä ottamaan!
Kiitos vastauksestasi
Sori!
On kestäny tää vastaaminen, mut en oo vähään aikaan ehtiny kirjottelee. Toiv. luet tän vielä!
Mä tein niin, että kun tajusin tarvitsevani apua, menin vaan ensin (monien henkisten kamppailujen jälkeen) sinne kolmanne kerroksen luukulle ja sanoin, että tarvitsen ajan lääkärille. Ne ei siinä onneks kyselleet mitään, koska taisin olla kaikin puolin aika hermona. Sitten sain ajan yleislääkärille.
En kuitenkaan voinut kertoa hänelle suoraan, mikä mulla on ja siksi kirjotin tälle lääkärille ensin kirjee, jossa kerroin mikä mulla on (bulimia). Kun olin vieny sen kirjeen, soi puhelin tunnin päästä ja se lääkäri soitti ja vakuutti vielä, et mun on hyvä tulla ja oli kaikin puolin kannustava.
menin tän lääkrin luokse sitten ja se anto mulle numeron, josta varata aika mielenterveyspuolelle. Lisäksi se kehotti mua varaamaan ajan YTHS:n syömishäiriöihin erikoistuneelle lääkärille (sain nimen) ja niin tein. Menin sinne ja varasin ajan mielenterveyspuolelle. Siinä meni jonottaessa aika pitkään, mutta sitten sain paikan (kävin kuitenkin sillä syömishäiriölääkärillä). Lääkärin ja neuvontapsykologin kanssa hommaa alettiin hoitaa ja nykyään (n. vuoden psykologikäyntien jälkeen ) mä voi oikein hyvin. Käyn edelleen siellä psykologin luona ja se on auttanu.
Oksentaminen ei oo kuulunu mun maailmaan useampaan kuukauteen. Välillä ruokailu on toki vaikeeta ja vanhat jutut pyörii päässä, mut kyllä se siitä. Parantuminen on todella hidas prosessi ja siinä tulee takapakkia välillä.
Mene ihmeessä pyytämään apua, koska sitä on saatavilla ja sulla on mahdollisuus selvitä. Psykologit nyt on psykologeja, mut ainakin mun osas kysyä oikeat kysymykset ja laitto miettimään asioita.
Tsemppiä sulle ja laita toki tännekin vietiä, et miltä kuulostaa ja tuntuu:)!