tää on tällanen ikuisuuskysymys, mut alan olla epätoivonen...ku alotin nyt syksyllä korkeakoulussa ja bileitä ja uusia tuttavuuksia riittää, mut mun tunteet on suuntautunu yhteen tutoriin, jonka kanssa oon jutellu ehkä kerran...mut en osaa muuta ajatellakaan. eli pitäskö tässä toimia vaan antaa asian olla ja antaa kohtalon toimia amorina ja odottaa, et joku muu uros osuu mun kohdalle? en kyl haluis. pitäiskö toimia bileissä vai mennä koulussa juttelee?
miten saan ihastuksen vai kannattaako vaivautua?
jojo
61171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
PAKIT.. KOKEILE HETKI MEIDÄN MIESTEN ELÄMÄÄ.. ja luulen että siirryt sile odottavalle kannalle taas..
..tuu takas ala-asteelle, niin kyllä me sua jelpitään seurulelutaidoissa,
jos tuo puoli meinaa hävitä aivoista
joo naurakaa vaa kaikki onnelliset, jotka on sattumalta löytäny liukuportaista tai jostain joogakerhosta elämänkumppaninsa! ei tää oo helppoo tällasilla tavallisilla luojan luomilla, jotka kamppailee elämän peruskysymysten kanssa...rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
mut yleisesti oon sitä mieltä, et naiset ottaa alotteen ihan liian harvoin tai ei ollenkaan ja mä lukeudun valitetaavasti tähän sakkiin, lukuun ottamatta teiniaikojen toilailuja... pitäs vissiin mennä rohkeesti kyselee kuulumisii ja jatkaa keskustelu vaivihkaa kiinnostukseen...tai jotain sen suuntasta..... mielipiteitä fiksut ihastujat?
Jos kemiat on kohdallaan niin sen kyllä tietää jo parista ensimmäisestä keskustelusta, jopa siitäkin vaikka kysyisi lämpötilaa
totta kai kannattaa vaivautua. voit tulla jutteleen missä vaan, on tärkeetä että tuut. olis kiva viettää joulu yhdessä =)
Rohkeesti vain jutun juurta iskemään, eihän tuossa mitään häviäkään. Ei tämä elämä niin pitkä ole, että sitä kannattaisi haikailuun tuhlata. Pakit voi tulla, mutta entä sitten? Sitten voi heittää haikailun, ja voihan siinä 50% käydä toisinkin. Menehän nyt, pidän sulle peukkuja.