Voi miten väsynyt olen mieheni kaljoitteluun. Melkein joka ilta korkki suhahtaa korkinavaajan alla ja viikonloppuna (pe-la) mäyräkoira on must.
Vaikka kuinka yritän ajatella ettei tämä ole iso ongelma, niin silti inhottaa kaljanhaju,pulloja joka paikassa,muisti pätkii ja autolla ei voi iltaisin viikonloppuisin lähteä minnekkään. Hävettää jos vieraita tulee eikä asioista voi puhua kun unohtaa kaiken mitä juomisen aikana jutellaan.
Onko jotain keinoja millä miehen saisi lopettamaan päivittäisen kaljan juomisen. Hyvä mies mutta kalja pilaa yhteiselomme.
Vaikka kuinka yritän ajatella ettei tämä ole iso ongelma, niin silti inhottaa kaljanhaju,pulloja joka paikassa,muisti pätkii ja autolla ei voi iltaisin viikonloppuisin lähteä minnekkään. Hävettää jos vieraita tulee eikä asioista voi puhua kun unohtaa kaiken mitä juomisen aikana jutellaan.
Onko jotain keinoja millä miehen saisi lopettamaan päivittäisen kaljan juomisen. Hyvä mies mutta kalja pilaa yhteiselomme.
Vastaukset 15
Vanhimmat
aina kun korkki sihahtaa!
Jätä kaljoitteleva mies, maailmassa on paljon miehiä jotka ottavat vain silloin tällöin ja niitä on vapaana. Vaivaistalossa viimeistään itket kun elämä meni hukkaan kaljoittelevan miehen rinnalla.
Ihmissuhdekouluttaja sanoi kerran että juopottelu parisuhteessa on itsekästä.
Ala säkin itsekkääksi ja sano irti ittes tollasesta tavasta viettää illat ja viikonloput. Jätä ukkeli kaljanhuuruiseen seuraansa ja etsi seuraa ja elämää muualta. Pian se huomaa ettei yksin oo kiva olla ja voi lopettaa koiraharrastuksensa. Ja jos ei lopeta on sulla ainaskin elämää.
Miehen kaljottelu on tuttu ongelma meidänkin perheessä. Kaikin puolin hyvä ja kunnollinen mies, ainoa ongelma kaljan liiallinen käyttö.Siis minun mielestäni liiallinen, ei miehen. Tätä jatkunut jo vuosia, joten jonkinlainen riippuvuus varmaan syntynyt. Viikonloppuisin helposti menee mäyräkoira, arkena pari kaljaa illassa. Mies ei varsinaisesti ole humalassa, mutta jatkuva lipitys ärsyttää ja heijastuu parisuhteeseen. Monta kertaa olen pyytänyt lopettamaan, mutta ei ole vielä tepsinyt. Erota en haluaisi, kun muuten on kaikki todella hyvin. Nyt on sovittu, että 2 viikkoa menee kokonaan ilman kaljaa, toinen viikko on menossa. Ongelmana meillä on se, että näkemykset kohtuukäytöstä eroavat. Itse otan silloin, kun on jokin erityinen tilaisuus. Kieltämttä siis harvoin.
raivoraitis ;DD
helppoa elämä tuollaisen juopottelevan miehen rinnalla. Ja jos sitä kaljaa pitää juoda päivittäin., niin kyllä se on jo ongelma. Monestikaan ne napinat ei auta ja juova ei kyllä itse myönnä olevansa kiinni siinä kaljassa. Aina on verukkeita, no otan ku janottaa tai yms.
Jos alkoholisti ei itse ala hakea apua, niin turha sille on mitään AA-kerhoa tuputtaa.
Mä olen käynyt tuon läpi. Se ei koskaan olisi muuttunut, alkoholi vei miehen. Loppupelissä mä lähdin itseni ja lapseni takia käveleen vaikka rakastin miestäni. Saman neuvosin sulle. Ehkä miehesi herää todellisuuteen, kun olet poissa - mutta älä heti ainakaan lankea palaamaan saman katon alle.
Viidessä ja puolessa vuodessa tuli tavallisen kunnollisesta miehestäni alkoholisti. Ensin viikonloppukaljojen lisäksi otettiin silloin tällöin viikolla kaljaa, milloin janotti, milloin tarvitsi rentoutuakseen. Parissa vuodessa 1-2 kaljaa oli joka illan huvi, viikonloput meni jo muutenkin humalahakuisasti. 4:ssä vuodessa kalja kuului olennaisesti joka päivään, pullojen määrää en enää jaksanut laskea. Miehen mielestä käyttö oli kaikki nämä vuodet kohtuullista ja normaalia vaikka perhe kärsi. Viidentenä vuonna alkoi ryyppyputket, meni työpaikka ja alamäki alkoi, koko ajan miehen kieltäessä alkoholin liikakäytön "ottaahan muutkin,enkä ole edes juovuksissa" -tyyliin. Nyt mies menossa käräjille kun kärähti ratista, talomme menossa myyntiin ja itse mietin eri teille lähtöä. Asiantuntija viisaudessaan väitti että minä mahdollistin hänen juomisensa ????!!!!! Olisiko pitänyt jättää aikaisemmin niin olisi mies pelastunut?
Ota nyt itseäsi niskasta kiinni, sano että nyt juominen loppuu tai asutte jatkossa eri paikoissa. Voittehan olla yhdessä vaikka asutte eri paikoissa, lapsetkin saa terveemmän lapsuuden jos niitä on. Me naiset kai liikaa siedetään (mahdollistetaan?) miesten juomista.
joko jätät äijän tai alat itsekin kaljoittelemaan!
Paljonko miehesi juo? Oma juo ehkä 2-3 kaljaa illassa, viikonloppuisin enempi -arviolta 6-7/vrk. Kuukautta kohti siis reippaasti yli korillisen, mikä jossain oli määritelty kohtuukäytöksi. Mutta koska mies ei ole kännissä, ei hän mielestään käytä liikaa. Minullakin kyllä inhottaa jatkuva kaljottelu enkä jaksaisi siitä aina huomautella. Olen myös ajatellut, että onko tämä sittenkin enemmän minun ongelmani? En enää tiedä, paljonko on liikaa. Oletteko keskustelleet aiheesta miehesi kanssa?
Ihan kohtuullista 2-3 illassa ja 6-7 viikonloppuna jos ei todellakan sitten muuta juo?
Just kaljottelun takia erosin ensimmäisestä miehestä:((kun se joi joka ilta ja sitten viikonloppuna:(((
Jos mies juo 2-3 kaljaa illassa niin hohhoijaa. Miten te jaksatte katsella moista? Mä aikoinani seurustelin miehen
En oikeasti halua erota, kun kaikki on muuten todella hyvin. Mies on huomaavainen, erinomainen isä, tekee paljon kotitöitä, ei missään nimessä väkivaltainen jne. Ei kulje baareissakaan, ongelmana on nimenomaan kotona lipittely. Perhe-elämä on muuten onnellista. Siis muuten. Onko kukaan keksinyt mitään kompromissiratkaisua tällaiseen vai onko ero tai äärimmäinen absolutismi ainoat ratkaisut? Tuntuu olevan aika yleinen ongelma suomalaisperheissä tämä alkoholinkäyttö.
Jos hän sua rakastaa niin rajoittaisi käyttöä, neuvotellen sopiva käyttö löytyy. Jos toista rakastaa haluaa hänen olevan tyytyväinen ja onnellinen - ja luopuvan joka iltaisesta kaljan juomisesta ja mäyriksien nauttimisista vkl:nä.
Jos mies kuitenkin juo vaikka perustelet ja keskustelette - on viisainta jättää mies kaljoittelemaan yksinään.