Moni kissastaan huolehtiva kissanomistaja on eläinlääkärillä käydessään asennuttanut kissalleen mikrosirun, jonka pitäisi olla hyödyllinen kissan omistajan löytymisessä, jos kissa karkaa tai katoaa.
Kuitenkin nämä mikrosiruasiat ovat Kissaliiton rotukirjanpitäjän Helena Anttilan mukaan pahasti hunningolla ja monetkaan kissat eivät löydä takaisin omistajalleen, koska rekisteröinnistä ei ole pidetty tarvittavaa huolta.
Syitä on monia:
Eläinlääkärit eivät aina ilmoita uutta siruttamnaansa kissaa Kissaliiton rekisteriin.
Kissan vaihtaessa kotia uusi omistaja ei ilmoita tietojaan Kissaliiton rekisteriin.
Uusi omistaja ei löydä Kissaliiton nettisivulta selekitä tietoja mikrosirurekisterin pitäjästä, vaikka haluaisikin, koska se on hankalasti linkitetty:
www.kissaliitto.fi kasvatus=> terveys=> mikrosirut, kun suora linkki rekisteriin pitäisi löytyä jo ensimmäiseltä sivulta.
Kuinka moni ylipäätään tietää että on olemassa Kissaliiton yllä pitämä kaikkien Suomen mikrosirutettujen kissojen kansallinen rekisteri? -Käsi pystyyn!
Suosittelen siis kaikkia mikrosirukissojen omistajia varmistamaan rotukirjanpitäjältä, [email protected] että heidän kissansa on asianmukaisesti rekisteröity, että sirutuksesta olisi ylipäätään hyötyä.
Se varmasti kannattaa, sillä miksi maksaa sirusta, jos se on hyödytön ja eläinlääkäri laistanut velvollisuuksistaan? Kissan jo karattua asia nimittäin saattaa olla liian myöhäistä.
Kuitenkin nämä mikrosiruasiat ovat Kissaliiton rotukirjanpitäjän Helena Anttilan mukaan pahasti hunningolla ja monetkaan kissat eivät löydä takaisin omistajalleen, koska rekisteröinnistä ei ole pidetty tarvittavaa huolta.
Syitä on monia:
Eläinlääkärit eivät aina ilmoita uutta siruttamnaansa kissaa Kissaliiton rekisteriin.
Kissan vaihtaessa kotia uusi omistaja ei ilmoita tietojaan Kissaliiton rekisteriin.
Uusi omistaja ei löydä Kissaliiton nettisivulta selekitä tietoja mikrosirurekisterin pitäjästä, vaikka haluaisikin, koska se on hankalasti linkitetty:
www.kissaliitto.fi kasvatus=> terveys=> mikrosirut, kun suora linkki rekisteriin pitäisi löytyä jo ensimmäiseltä sivulta.
Kuinka moni ylipäätään tietää että on olemassa Kissaliiton yllä pitämä kaikkien Suomen mikrosirutettujen kissojen kansallinen rekisteri? -Käsi pystyyn!
Suosittelen siis kaikkia mikrosirukissojen omistajia varmistamaan rotukirjanpitäjältä, [email protected] että heidän kissansa on asianmukaisesti rekisteröity, että sirutuksesta olisi ylipäätään hyötyä.
Se varmasti kannattaa, sillä miksi maksaa sirusta, jos se on hyödytön ja eläinlääkäri laistanut velvollisuuksistaan? Kissan jo karattua asia nimittäin saattaa olla liian myöhäistä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
osoitteen pitää olla:
[email protected]
niin menee perille
Pieni tarkennus:
Useimmat eläinlääkärit ei ollenkaan tiedä, että myöskin kotikissojen siruista pidetään rekisteriä, eivätkä siksi ilmoita sirunumeroita Kissaliittoon. Mitään hyötyä ei ole sirusta jos lääkärit eivät osaa sitä Kissaliittoon ilmoittaa, joten hyvä jos omistaja tajuaa huomauttaa hänelle asiasta ihann itse tai ilmoittaa sen itse.
Nostaa käden pystyyn! Lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että aloittajan esittämät ongelmat eivät suinkaan ole kissaliitolla tai rekisterissä sinänsä, joten rekisterisysteemi ei ole hunningolla, jos omistajat eivät viitsi ilmoittaa muuttuneita yhteystietoja ym. Ongelma on silloin enemmänkin omistajissa, eikö totta?
Eläinlääkärit, joiden kanssa ainakin itse olen ollut tekemisissä ovat kyllä tienneet, mihin paperit kuuluu lähettää (onhan tieto muistaakseni kirjoitettu jo valmiiksi ell täytettäviin papereihinkin! Eli siis yksi kopio jää ell-asemalle, yksi menee asiakkaalle ja yksi kissaliittoon). Voi olla, että jollain ell tämä on vielä epäselvää, mutta suurimmalla osalla tuskin. Ja toki päävastuu tästäkin kuuluu kuitenkin asiakkaalta maksun saavalle ammatinharjoittajalle eli ell eikä rekisterin ylläpitäjälle. Tokihan aina voi tehdä pienen soittokierroksen oman paikkakunnan ell-asemille ja varmistaa, että kaikissa on selvyys siitä, mitä mikrosirutiedoille kuuluu tehdä.
Ystäväni kissa on tai oli mikrosirutettu rotukissa joka karkasi kotoa ja ohikulkija toimitti sen Heidi leyserile. löydettäessä kissa meni itse koppaan ja söi hyvällä ruokahalulla. löytäjä oli antanut mukaan vielä 20 purkkia ruokaa eläinhoitolaan. Aluksi hoitolasta väitettiin että koko kissaa ei olisi sinne edes tuotu mutta tunnin päästä je tiedettiinkin että tuotaessa oli käyttäytynyt kuin villikissa eikä ollut syönyt mitään ja oli täynnä puremajälkiä joten se piti seitsemän päivän jälken lopettaa. Leyser ei useista kyselyistä huolimatta muistanut lopettaneen eläinlääkärin nimeä ja lopuksi kertoi että eläin oli ammuttu! Heillä on kuulemma henkilö joka ampuu ja osuu kerrralla! Asiassa on niin paljon valheita ja epäselvyyksiä joita tässä ei jaksa selvittää että luottamus on Leyseriin täysin mennyt. Maanantaina asiasta tehdään rikosilmoitus.