1. Alat lähivanhemmaksi 2:lle lapselle (alle kouluikäisiä), saat 118,5 eur/kk/lapsi lapsilisät
2. Alat etävanhemmaksi 2:lle lapselle (alle kouluikäisiä), maksat 118,5 eur/kk/lapsi
Tapaamiset kummassakin tapauksessa joka toinen viikonloppu ja lomat puoleksi. Etävanhempi maksaa tapaamiskulut. Lapsen isä on kunnollinen ihminen, mutta ei ole kasvatusasioissa samaa mieltä kanssasi.
2. Alat etävanhemmaksi 2:lle lapselle (alle kouluikäisiä), maksat 118,5 eur/kk/lapsi
Tapaamiset kummassakin tapauksessa joka toinen viikonloppu ja lomat puoleksi. Etävanhempi maksaa tapaamiskulut. Lapsen isä on kunnollinen ihminen, mutta ei ole kasvatusasioissa samaa mieltä kanssasi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Varmman lähiksi koska kasvatuksessa voi vain itse olla oikeass... tyhmä kysymys
Tässä on kysymys, johon koko eroaminen kulminoituu, eikä kukaan vastaa...
puhumattakaan siitä, että kun asiat oikeasti panee vaakakuppiin, niin saattaa se ikuinen vaahtoaminen elatusmaksuista tälläkin palstalla vähän lauhtua
Vaikken olekaan äiti, niin vastaan silti. Valitsisin vaihtoehdon 1. Vaihtoehdon 1 vuoksi tein lapset aikoinaan. En tehnyt lapsia siksi, että saisin muutaman kerran vuodessa tavata ja ympärivuoden puoleksi elättää minulle vieraita lapsia, joiden kanssa yhteistä on vain geenistö.
Mitä palstalla riehuviin elatusmaksukiistoihin tulee, niin KAIKKEA EI VOI SAADA. Jos äiti saa kaiken, niin isä menettää kaiken. Kun valitset lapset, niin samalla valitset sen, että rahan kanssa on tiukkaa. Tällöin toinen osapuoli menettää lapset, mutta hänellä on taloudellisesti helpompaa. Se on reiluinta, mihin näin ikävässä tilanteessa voi päätyä.
Normaali ihminen valitsee lapset. Jos olet nainen, saat halutessasi lapset.
Ja korotettuna tuo elatusmaksu. Kyllä lapset on ihania niin paljon. Kumma miksi kaikille suodaan lapsia, vaikka ei olla valmiita rakentamaan perhettä ja kasvamaan siinä yli tuulien ja myrskyjen?
Juu, niin minäkin ottaisin lapset ja rahat, mutta kun molempia ei voi tässä esimerkissä voi saada.
... vaihtoehdon numero 1. Eikä ole valittamista. Erona oli että maksoin alkuvuosina tapaamiskuluista puolet. Enää en maksa niitä, koska isällä on isommat tulot kuin minulla enkä ole silti vaatinut elatusmaksuihin korotusta.
Olen tyytyväinen, minulla on rakas lapseni asumassa kanssani. Raha ei merkitse mitään sen onnen rinnalla.
Suurin osa täällä kirjoittavista naisista on valinnut vaihtoehdon 1 (ihan itse). Mikä sinusta tekee viisaan, on se, että et ole täällä narisemassa elatusmaksuista, vaan otat vastuun itse tekemästäsi päätöksestä.