Pyytäisin neuvoa kokeneimmilta ja asiasta enemmän tietäviltä.
Minulla on vajaa vuoden ikäinen bordercollie. Yhteistyö sujuu meillä erittäin hyvin ja koirani on erittäin oppivainen ja kiltti. Ei parempaa koiraa voisi toivoa.
Nyt kävi kuitenkin niin, että saavuttuani kotiin kauppa reissulta koirani oli syönyt/repinyt erittäin tärkeän kansioni, jonka olin jättänyt pöydälle. Olin erittäin vihainen ja ärähdin koiralleni. Huusin aika kovasti(mitä koskaan ei saisi tehdä) ja toruin.
Nyt koirani on erittäin arka joka asiaa kohtaan ja on erittäin varuillaan. Hän kulkee häntä koipien välissä ja välillä ihan tärisee. Häneltä puuttuu koko elämän ilo!Edes hirvenliha ei maistu.. Borderit ovat kyllä niin arkoja muutenkin ja katuvat tekojansa.. Kuinka saisin elämän ilon takaisin koirallení?
Minulla on vajaa vuoden ikäinen bordercollie. Yhteistyö sujuu meillä erittäin hyvin ja koirani on erittäin oppivainen ja kiltti. Ei parempaa koiraa voisi toivoa.
Nyt kävi kuitenkin niin, että saavuttuani kotiin kauppa reissulta koirani oli syönyt/repinyt erittäin tärkeän kansioni, jonka olin jättänyt pöydälle. Olin erittäin vihainen ja ärähdin koiralleni. Huusin aika kovasti(mitä koskaan ei saisi tehdä) ja toruin.
Nyt koirani on erittäin arka joka asiaa kohtaan ja on erittäin varuillaan. Hän kulkee häntä koipien välissä ja välillä ihan tärisee. Häneltä puuttuu koko elämän ilo!Edes hirvenliha ei maistu.. Borderit ovat kyllä niin arkoja muutenkin ja katuvat tekojansa.. Kuinka saisin elämän ilon takaisin koirallení?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ehdottomasti olit liian ankara. Tai ankara on huono sana kuvaamaan tekoasi, se oli paremminkin aiheeton koiraan kohdistettu raivonpurkaus. Raivonpurkauksen negatiivista vaikutusta lisää se että koira ei "torumisen" hetkellä tehnyt mitään väärin. On siinä koiralla pähkäilemistä!
Rotusi on taipuvainen arkuuteen ja tiesit sen, sinun olisi pitänyt ymmärtää että raivoamisella on ikävät seuraukset.
Siinäpä sinulla on tekemistä kun yrität saada koiran luottamaan sinuun.
Mitenkö saada koiraan elämäniloa ja luottamusta?
Voisit nyt vaikka leikkimielisen koulutuksen avulla koettaa saada koiraan elämäniloa. Eli niin että se saa tehdä kanssasi mukavia asioita oikein ja saa siitä sinulta paljon positiivista huomiota ja mahdollisesti ekstrahyvää palkkionamia. Tämä on aika helppoa mikäli olet jo koiraa kouluttanut.
Todellinen luottamus onkin sitten eri asia kuin elämänilo. Luottamus syntyy oikeudenmukaisesta johtajuudesta. Nyt on tärkeää että et ärähtele koiralle vaan pysyt esim kielloissa kohtuudessa. Hyvän johtajan ei tarvitse ärähdellä pienistä asioista, vaikka se laumaa hallitseekin. Tärkeää on myös että koiraa ei eristetä, laumasta eristäminen on kovan luokan rangaistus.
Yrität nyt olla oikeudenmukainen, mukava ja kiinnostava. On tärkeää vietää koiran kanssa aktiivista mukavaa aikaa erilaisten harrasteiden parissa. Koira ei saa olla sivuseikka ja negatiivisen huomion kohde, niinkuin se aika usein ikävä kyllä on.
Koirasi ei kyllä osaa yhdistää vihaasi ajat sitten tehtyyn kansion syömiseen. Niele vastedes kiukkusi ja syytä itseäsi, jos jätät tärkeitä tavaroita sen ulottuville.
Nyt alat puuhailla sen kanssa jotakin ja kiität ja kehut kovasti, kun koira onnistuu.
Heippa
Kannattaa jo ennen koiran hankintaa hieman perehtyä koiran sielunelämään mm. kirjallisuuden avulla ja myöhemmin edes vähäksi aikaa mennä mukaan johonkin järjestäytyneeseen koiraharrastukseen. Jäisi pahimmat ylilyönnit pois.
On tärkeää ymmärtää esim. rankaisemisen ja palkitsemisen ajoituksen merkitys. Tärkeää on myös tuntea koiraansa "pehmeys-kovuus"-akselilla, jotta osaa mitoittaa oikein toimet, joilla koiran toimintaa yrittää ohjata. Noi asiat on tai oli sulla hieman hukassa.
Ystävällisin terveisin perus-paavo
Mielestäni et ollut liian ankara. Luultavasti laitoit viestisi heti tänne kun huomasit koirasi säikähtäneen. Tiedostit tilanteesi ja opit mitä teit. Ei kukaan ole aina täydellinen. Luultavasti et ole koskaan "ärähtänyt" koirallesi ja tilanteesta säikähti kumpikin.
Tästä tapahtumasta oppi varmaan niin sinä kuin koirasikin. Malttia vaan lisää, kyllä koirastasi tulee varmasti samanlainen kuin ennekin, jos ei ole jo tullut=)
ja sinäkö tiiät muka paremmin? koiraa saa nostaa niskaviloista ylös. se olisi ollut ehkä parempi vaihtis,.
..mutta sinäkö tiedät paremmin?!? Älä ala mollaamaan muita jos et itsekkään tiedä mistä puhutaan ja kuinka koiraa koulutetaan, nyt et kyllä tiedä kenelle viestiä laitoit, mutta kuten huomasit (seuraava viesti) kaikki oli nyt hyvin.
Välillä ottaa niin päähän kun kaikki osaavat neuvoa niin vitun hyvin vaikka ite ei tiedä paskaakaan mistään!!!.. terv.kokemusta on
Kiitos ensiksi kaikille jotka kommentoitte kirjoitukseeni :)
Koko juttu meni niin että olin yhtä tärkeää kansiota tehnyt monta kuukutta ja siihen oli mennyt hurjan paljon aikaa, mutta eihä koirani sitä voinut tietää. Kun saavuin kotiiin ja koirani oli vielä itseteossa niin se kyllä tisi minkä takia "huusin". Sen takia se alkoi kovasti tärisemään, koska se on erittäin miellyttämishaluinen eikä varmasti halua tahallaan suututtaa minua.
Sinä joka sanoit että en ole lukenut koira-kirjallisuutta,olet väärässä. Sitä ei vaan pysty hillitä itseään kun näkee omien silmien alla monen kuukuauden työ.
Koirani oli tosi pahoillaan ensiksi koko tapahtumasta, mutta sitten lähdimme pellolle missä se sain jahdata lintuja (sen lempi puuhaa) niin kaikki oli taas hyvin. Se tarkkaili kyllä kokoajan,että tekeekö hän nyt kaikki varmasti niin kuin pitääkin :) Hirvenliha maistui taas illalla ja kaikki oli paremmin kuin hyvin... :D Liikaa en kuitenkaan hössöttänyt, koska sittenhän tämä fiksu koira olisi tajunnut että kun tekee jotain väärää niin sen saa helposti anteeksi ja ylihuomiota koko sille päivälle...
Murkkuikä koirallani kyllä meinaa pahasi olla, yritetään vähän kokeilla rajoja, mutta niistä ollaan yhdessä hyvin selvitty..
Säikähdin itse kamalasti tätä tapahtumaa, kun piti niin mennä huutamaan vaikka ei saisi, mutta eipä siitä minkäänlaisia traumoja ole ainakaan jäänyt.
T. nyt taas ERITTÄIN onnellinen koiranomistaja
Toimit aivan normaalisti, ja vieläpä oikein, koska sait koiran rysänpäältä kiinni. Kyllä ihminen kuitenkin saa reagoida asoihin niin kuin ihminen, ei koira voi/saa mennä siitä rikki. Eihän lapsetkaan mene. Kun kohtuus pysyy ja tilanne menee pian ohi, ei tunteenpurkaus (ilman väkivaltaa) mitään pilaa. Koirat ovat laumaeläimiä, jotka kyllä pienessä päässään huomaavat, ettei maailma siihen kaadu, jos joskus joku karjaisee. Aiheesta. Hyvin toimittu, että lähdit koiran kanssa ulos, jolloin paikka ja tunnelma muuttuivat. Kuten itsekin näit, tilanne rauhoittui eikä koira siitä pilalle mennyt. Se reagoi ihan koiralle ominaiseen tapaan alistumalla ja olemalla hetken varovainen. Torumisen jälkeen ei ole hyvä mennä heti hyvittelemään, tai koira ei ymmärrä asoiden yhteyttä. Kun on torunut koiraa, voi sen jälkeen olla jonkin aikaa niinkuin koira olisi ilmaa (niin ne laumassakin käyttäytyvät) ja sitten alkaa toimia aivan normaalisti.
Iloisia yhteisiä hetkiä teille!
...mutta tosiaanko sun eka reaktios tuollaisessa tilanteessa on hyökätä netille naputtelemaan viestiä suomi24-keskustelu palstalle, eikä esim. lähtä suoraan sen hurtan kanssa sinne pellolle pälyilemään taivaanrantaa?
Hienoa, että nyt sujuu jo taas.
Ps. Mielestäni et ollut liian ankara...olen omia paimenpoikiani ojentanut aika ajoin kovallakin kädellä ja kaikista on hyviä tullu =)
Toru koiraa jos saat sen kiinni itseteossa,mutta jälkeenpäin toruminen on todella huono asia.Koira ei tiedä miksi olet vihainen
Jos asiat ovat taas kunnossa niin hyvä. :) Unohdetaan menneet ja jatketaan elämää. Virheistä oppii. Jatkossa vain tiukka ei luultavasti riittää.. tai miten nyt olet yleensä kieltänyt. Omalle koiralleni tiukka ei on käytössä ja kertaus on opintojen äiti. Ei minusta koiralle kuitenkaan karjua tarvitse vaikka joittenkin mielestä ehkä. (en tarkoita sinua) Toisaalta taas esim. pöydältä syöminen ja sähköjohtojen pureskelu, jotka voivat olla erittäin vaarallisiakin asioita, niistä kiellämme tiukasti sekä suljemme hetkeksi eri huoneeseen. Ei enää sähköjohtoja syö, eikä myöskään pöydältä. Tosin pöydältä syöminen loppui vasta kun isäni (koirallemme pelätty ja kunnioitettu sekä palvottu henkilö) yllätti sen pöydältä syömästä makkaraa leivän päältä. tämän jälkeen ei ole pöydälle uskaltanut. Taisi vähän pelästyä kun itse laumanjohtaja komentaa.