Hei naiset. Olkaa ystävällisiä ja lukekaa tämä. Antakaa minulle oma näkemyksenne tähän asiaan.
Olen 35 v. mies. Olin sinkkuna aika pitkään, kunnes törmäsin ulkomaiseen naiseen. Tutustuimme vajaat 10 v sitten. 3 vuotta sitten menimme naimisiin, enimmäkseen vaimon ajatuksesta. Hänellä tuli 30 v täyteen ja oli ehkä vähän "kiire" vakiintua. Minäkin ajattelin, että olen tässä jo niin pitkään katsellut, että taitaa se olla ihan ok vakiintua. Tuota ikää alkoi minullakin jo olla ihan riittävästi.
Vaimo on ihan ok. On hyvä kokkaamaan. Tekee hyvin kotityöt jne. Me ei olla riidelty oikeastaan ollenkaan koko aikana, mutta jotenkin meidän suhde ei vaan ole erityisen syvä. Ei ole sellaista palavaa rakkautta. Oikeastaan sitä ei ole ollut alussakaan. Nyt jälkikäteen ajatellen, me mielestäni ajauduimme avioon. Meille on tulossa eka lapsi vuodenvaihteessa ja asumme juuri valmistuneessa omakotitalossa. Päällisin puolin kaikki on ok.
Vaimo on muutamaan kertaan sanonut, että ei tunne oloaan aivan kotoisaksi Suomessa ja ehkä haluaisi muuttaa takaisin kotimaahan, joka on aika kaukana Suomesta.
Minä en taas haluaisi muuttaa Suomesta. Jos vaimo muuttaa takaisin kotimaahan, se tarkoittanee sitä että hän haluaisi ottaa lapsen mukaan?!?
Koska jotenkin olen ollut tyytymätön tähän uhkaavaan tilanteeseen, niin olen pitänyt silmiä auki ja satuin löytämään netistä keväällä mukavan tuntuisen naisen jota olen tapaillut aina silloin tällöin.
Koska tilanteeni on/oli se mikä on, en halunnut kertoa tälle uudelle tuttavuudelle oikeaa nimeäni enkä sitä että olen aviossa jne... Ajattelin, että se on vain ohimenevä tuttavuus, mutta toisin kävi.
Nyt on käynyt niin, että olen todella rakastunut tähän uuteen tuttavuuteen. Tilanne on aika hankala, sillä en tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Tunnen, että tämä uusi tuttavuus on/olisi minulle juuri se oikea. Meillä synkkasi tosi hyvin kaikessa suhteessa.
Olen joutunut valitettavasti sepittämään hänelle kaikenlaista joka ei ole totta ja lopulta katkaisin suhteen häneen. Kaikki tapahtui hyvässä sovussa ja sovittiin että voimme ehkä vielä joskus palata asiaan ja katsoa miten meidän suhteen käy.
Nyt mietin kovasti, että jos vaimoni haluaa muuttaa takaisin kotimaahansa ja meille tulee ero, niin mitäs sitten? Toisaalta en kyllä laittaisi vastaan eroa, jos vaimo sitä haluaisi, mutta mitä teen tuon toisen naisen kanssa?
Haluaisin todella uuden elämän tämän netissä tapaamani mahtavan naisen kanssa, mutta pelkään todella, että kun kerron hänelle koko tämän jutun, niin hän ei voi hyväksyä sitä mitä olen tehnyt. Siis pettänyt nykyistä vaimoani ja kertonut valkoisia valheita ja kaikenlaista muunnetua totuutta hänelle. Valitettavasti olen niin korviani myöten häneen rakastunut ja hänkin pitää minusta.
Nyt kysyisinkin teiltä, että mitä te sanoisitte jos olisitte joutuneet vastaavaan tilanteeseen: Mies tulisi vuoden päästä hattu kourassa pyytämään, että jatkettaisiin siitä mihin jäätiin siinä meidän ihanassa suhteessa, mutta teille selviäisi, että miehen nimi onkin jotain aivan muuta mitä hän on aikoinaan kertonut. Hän on eronnut ja liitosta on lapsi. Työkin on eri kuin mitä olen aikaisemmin kertonut, Mutta RAKKAUS ON edelleen 110%.
Tiedän, että olen tehnyt väärin, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Rakastan tätä toista naista aivan valtavasti.
Jos olisitte tämän naisen asemassa, niin voisitteko hyväksyä sitä mitä olen tehnyt ja aloittaa kanssani kaikesta piittaamatta yhteisen elämän?
Asiallisia vastauksia tähän vakavaan kysymykseen - kiitos...
Masa
Olen 35 v. mies. Olin sinkkuna aika pitkään, kunnes törmäsin ulkomaiseen naiseen. Tutustuimme vajaat 10 v sitten. 3 vuotta sitten menimme naimisiin, enimmäkseen vaimon ajatuksesta. Hänellä tuli 30 v täyteen ja oli ehkä vähän "kiire" vakiintua. Minäkin ajattelin, että olen tässä jo niin pitkään katsellut, että taitaa se olla ihan ok vakiintua. Tuota ikää alkoi minullakin jo olla ihan riittävästi.
Vaimo on ihan ok. On hyvä kokkaamaan. Tekee hyvin kotityöt jne. Me ei olla riidelty oikeastaan ollenkaan koko aikana, mutta jotenkin meidän suhde ei vaan ole erityisen syvä. Ei ole sellaista palavaa rakkautta. Oikeastaan sitä ei ole ollut alussakaan. Nyt jälkikäteen ajatellen, me mielestäni ajauduimme avioon. Meille on tulossa eka lapsi vuodenvaihteessa ja asumme juuri valmistuneessa omakotitalossa. Päällisin puolin kaikki on ok.
Vaimo on muutamaan kertaan sanonut, että ei tunne oloaan aivan kotoisaksi Suomessa ja ehkä haluaisi muuttaa takaisin kotimaahan, joka on aika kaukana Suomesta.
Minä en taas haluaisi muuttaa Suomesta. Jos vaimo muuttaa takaisin kotimaahan, se tarkoittanee sitä että hän haluaisi ottaa lapsen mukaan?!?
Koska jotenkin olen ollut tyytymätön tähän uhkaavaan tilanteeseen, niin olen pitänyt silmiä auki ja satuin löytämään netistä keväällä mukavan tuntuisen naisen jota olen tapaillut aina silloin tällöin.
Koska tilanteeni on/oli se mikä on, en halunnut kertoa tälle uudelle tuttavuudelle oikeaa nimeäni enkä sitä että olen aviossa jne... Ajattelin, että se on vain ohimenevä tuttavuus, mutta toisin kävi.
Nyt on käynyt niin, että olen todella rakastunut tähän uuteen tuttavuuteen. Tilanne on aika hankala, sillä en tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Tunnen, että tämä uusi tuttavuus on/olisi minulle juuri se oikea. Meillä synkkasi tosi hyvin kaikessa suhteessa.
Olen joutunut valitettavasti sepittämään hänelle kaikenlaista joka ei ole totta ja lopulta katkaisin suhteen häneen. Kaikki tapahtui hyvässä sovussa ja sovittiin että voimme ehkä vielä joskus palata asiaan ja katsoa miten meidän suhteen käy.
Nyt mietin kovasti, että jos vaimoni haluaa muuttaa takaisin kotimaahansa ja meille tulee ero, niin mitäs sitten? Toisaalta en kyllä laittaisi vastaan eroa, jos vaimo sitä haluaisi, mutta mitä teen tuon toisen naisen kanssa?
Haluaisin todella uuden elämän tämän netissä tapaamani mahtavan naisen kanssa, mutta pelkään todella, että kun kerron hänelle koko tämän jutun, niin hän ei voi hyväksyä sitä mitä olen tehnyt. Siis pettänyt nykyistä vaimoani ja kertonut valkoisia valheita ja kaikenlaista muunnetua totuutta hänelle. Valitettavasti olen niin korviani myöten häneen rakastunut ja hänkin pitää minusta.
Nyt kysyisinkin teiltä, että mitä te sanoisitte jos olisitte joutuneet vastaavaan tilanteeseen: Mies tulisi vuoden päästä hattu kourassa pyytämään, että jatkettaisiin siitä mihin jäätiin siinä meidän ihanassa suhteessa, mutta teille selviäisi, että miehen nimi onkin jotain aivan muuta mitä hän on aikoinaan kertonut. Hän on eronnut ja liitosta on lapsi. Työkin on eri kuin mitä olen aikaisemmin kertonut, Mutta RAKKAUS ON edelleen 110%.
Tiedän, että olen tehnyt väärin, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Rakastan tätä toista naista aivan valtavasti.
Jos olisitte tämän naisen asemassa, niin voisitteko hyväksyä sitä mitä olen tehnyt ja aloittaa kanssani kaikesta piittaamatta yhteisen elämän?
Asiallisia vastauksia tähän vakavaan kysymykseen - kiitos...
Masa
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei! Suosittelisin etta antaisit talle naiselle taman tekstin luettavaksi, minka tahan kirjoitit. Printtaa se ja laita postilaatikkoon ja nimesi peraan. Jos han ottaa yhteytta, ole onnellinen. Vaikea sanoa naisen nakokulmasta mutta tassa 'sivukatsojana' ainakin toivoo etta han ' ottaisi sinut takaisin '.
Rakastuminen on ihana asia, eikö vain. koet tulevasi hyväksytyksi, halutuksi, joku on löytänyt sinut ja pitää sinua arvokkaana, ainutkertaisena. Haluat antaa tuolle toiselle kaiken, vaikuttaa hänen silmissään juuri sellaiselta kuin tulkitset, minkälainen hän haluaa sinun olevan. Maailmaa katsotaan niiden ruusunpunaisten silmälasien läpi yhdessä, "me" maailmaa vastaan joka on niin harmaa.Rakastumisen alkuvaiheessa esitetään erilaisia rooleja, saa olla juuri niin hyvä ja ihana ja herttainen kun vain jaksaa olla,voit esitellä niitä parhaita puoliasi ja toinen on leikissä mukana. Kuitenkin kaikilla elää varmasti sisimmässä halu tulla hyväksytyksi juuri sellaisen pienenä, oikeana ihmisenä kuin on. Jos olet vakavissasi tämän toisen suhteen, niin seuraava vaihe on valitettava arkielämän tunkeutuminen suhteeseen. silloin alkavat myös nämä rehellisyystestit, testataan toisiaan ja rakkautta, sen aitoutta. Testataan toista ihmistä, hyväksytkö minut, paljastetaan itsetään hieman sitä aitoa miestä/naista. Ja tarkkaillaan minkävaikuteuksen paljastukset tekevät. Näin rakentuu rakastumisen jälkeen ihmissuhde, kohti rakastamista.Mutta avainsanana tässä on rehellisyys.
Jos perustat suhteen valheelle, mielikuvitukselle, et kerro edes oikeaa nimeäsi, vaan piileksit jonkun roolin varjossa, niin vaikka tästä sinulle tulee se fantastinen hyvän olontila ja saat toisen ihailun, niin et täytä tuota toista ehtoa, rehellisyys-ehtoa. Toinen ei tätä tiedä, ja kun hän saa tämän selville, kaikki aikaisempi joutaa roskakoriin. Mikään ei ole murhaavampi tunne rakastuneelle, kuin tunne siitä että tilanteessa jossa laittoi itsensä alttiiksi, toinen ei ollut rehellinen, ei ollut aikomustakaan olla. Se aikaisemmin kaunis muuttuu likaiseksi, sitä arvioidaan suurennuslasin läpi, nyt nähdään kaikki ne puutteet ja viat, loukatun osapuolen raivo pääsee valloilleen, mikäli suhteella hänelle on ollut jotain todellista merkitystä.Tämä kaikki sinulla on edessä.Et voi vain kävellä tähän uuteen suhteeseen ja sanoa, terve mä tulin nyt, koska et ole ollut aito alunperin. Sinun täytyy nyt ensimmäiseksi kohdata tämä toinen nainen sinuna itsenäsi. Ennenkuin teet mitään ratkaisuja, niin nyt vain sitten aivan tavallisena Masana esittäytymään tälle toiselle naiselle. Ja avainsana on rehellisyys. Valmistaudu, sillä naisen raivo on vertaansa vailla. Jos hän on ollut oikeasti tosissaan sinun suhteesi, niin et varmasti saa päänsilityksiä helposti. Mutta kun nyt osoitat olevasi tosissasi omana itsenäsi, hän voi jopa sinut armahtaa, ehkä ehkä ....
Mutta ei sinun ongelmat tässä ole. Sinähän et voi ennalta tietää, mitkä sinun vaimosi reaktiot ovat. Pesä on rakennettu ja jälkeläinen tulossa,mitä luulet, miten hän suhtautuu kun ilmoitat haluavasi erota hänestä. Tietysti joidenkin mielestä tässä vaiheessa sinua pitäisi moralisoida, mutta niin en halua tehdä koska ymmärrän elämää, kaikki ei vain mene aina suunnitelmien mukaan. Mutta mitkä luulet vaimosi reaktioiden olevan?
Sinuna tekisin niin, mitä tuo ensimmäinen vastaaja ehdotti, näytä hänelle kirjoituksesi. Siitä hän ehkä uskoo vilpittömän katumuksesi ja aidot tunteesi. Pelkkiä puhe-selityksiä hän ei ehkä kuuntelisi samalla tavoin.
Vaimoasi kohtaan olet tietysti tehnyt väärin. Ei todellista yhteyttä henkisesti voi edes syntyä, jos samaan aikaan vehtaa muiden kanssa. Et ole oikein tainnut edes tosissasi yrittää vaimosi kanssa, antaa hänelle mahdollisuutta. Mutta se moralisoinnista, minkäs tunteilleen mahtaa.
Tosin, vaikka saisit tämän toisen naisen, niin et ehkä pääsekään eroon vaimostasi niin helposti kuin luulit. Hän haluaa ehkä kynsin hampain pitää perheen kasassa. Hän ehkä haluaisi muuttaa kotimaahansa, mutta perheensä kanssa, ei hylättynä naisena lapsen kanssa yksin. Se saattaisi olla hänelle suurikin häpeä ja nöyryytys.
Tollanen valehtelu on kyllä tosi omituista. Eihän kyseinen nainen ole edes välttämättä ollut kiinnostunut sinusta vaan rakentamastasi "henkilöstä". En ainakaan itse koskaan pystyisi luottamaan tyyppiin joka olisi aloittanut suhteen valheilla.