Aamulla herätessäni koti on tyhjä. Vaimo töissä ja lapset koulussa.Ihanaa, minulla on aikaa itselleni. Petaan sängyn, juon aamukahvini ja tarkistan sähköpostin. Hipsin omiin askareihini ja harrastuksiini. Tulee iltapäivä. Aloitan ruoanteon ja sen valmistumista odotellessa imuroin. Lapset tulevat koulusta nälkäisinä. Saan kiitosta ruoasta. Vaimokin palaa aikanaan ja lämmitetty ruoka odottaa. Usein saan kiitoksen lisäksi päänsilityksen. Lasten läksyjenteko vaatii osansa ja usein joudun jo päivällä netistä etsimään tietoa valmiiksi. Kun Salatut Elämät on katsottu niin koko perhe käy saunassa ja lapset paneutuvat nukkumaan viimeistään 21.30. Vaimokin käy samoihin aikoihin ellei ole mitään työ tai muuta juttua. Taas jää minulle omaa aikaa katsella telkkarista elokuvia tai tietokoneella näpytellä.
Miten minulla voi olla omaa aikaa näin paljon ? Siksi että olen mies ja jätän kaiken ylimääräisen hössöttämisen pois. Naispuolisella kotiäidillä päivittäisestä ajasta kuluu 80% johonkin muuhun joutavanpäiväiseen. Ovatko muutkin isät huomanneet saman asian ?
Miten minulla voi olla omaa aikaa näin paljon ? Siksi että olen mies ja jätän kaiken ylimääräisen hössöttämisen pois. Naispuolisella kotiäidillä päivittäisestä ajasta kuluu 80% johonkin muuhun joutavanpäiväiseen. Ovatko muutkin isät huomanneet saman asian ?
Vastaukset 47
Vanhimmat
varmaan jääkin kun vaimosi ilmeisesti hoitaa kaiken muun, lasten aamupalat, kaupassa käynnin, pyykin pesun, silityksen, viikkauksen kaappeihin, siivoukset, lasten vanhempainillat, harrastuksiin kuljetukset, laskujen maksun, lakanoiden vaihtamisen, lääkärissä käynnit jne. jne.....
Minä hoidan pyykinpesun joka toinen päivä. Silittää ei paljon tarvitse kun vaatteiden vaihtoväli on lyhyt. Mankelia osaan käyttää. Kaupassa käyn kaksi kertaa viikossa. Ostan kerralla tavaraa sen verran että pärjää pitkälle. Lasten aamupala on valmiina, koska äiti hoitaa sen samalla kuin itsensäkin. Harrastuksia täältä maalta löytyy enempi kuin kaupungista ohjattuna. Lääkärissäkään ei ole käyty kuin pakollisissa tarkastuksissa.
Niinpä niin, ethän vaan hössöttänyt taas tyhjää ?
Itse olin kanssa reilun puoli vuotta koti-isänä, tosin lapsi oli tuolloin puolitoistavuotias ja vaati vähän enemmän huomiota. Mutta kylläpä minullekin sitä aikaa jäi... välillä jopa tylsistymiseen asti.
Ja huomautan vielä kaikille naisille jotka ovat jo kiukusta jäykkänä sanomassa: hyvä se on puhua, kun muija tekee kaikki kotityöt - väärin, minä tein ihan jokaikisen kotityön, poislukien suursiivoukset, jotka tehtiin viikonloppuisin yhdessä eukon kanssa.
Meillä lapset saavat kuukausirahaa 20 euroa. Siihen sisältyy myös kotitöitä. Kuten pojalla jokailtainen saunanlämmitys, tytöillä roskienvientiä ja muuta vastaavaa. Organisointi kotona tuo helpotusta vanhempien osalle. Samalla he oppivat "piikkaamaan" vaatteensa kaappiin sekä pitämään omista tavaroistaan huolta. Usein äidit tekevät tämän työn, koska eivät luota tai paremminkin sanottuna eivät tee niinkuin "hän" haluaa. Niinpä usein kuuleekin illalla: "päätä särkee ...Ihmekös tuo. Onko kotonasi piika vai osallistuuko muu perhe yhteisen hyvän tekoon ?
olen ihan samaa mieltä kotiäitinä tästä asiasta.
ennen ihmettelin miten mies osaa ottaa niin lunkisti ja kärsivällisesti nämä asiat ja minä taas siivoilen ja hoidan kaikki hampaat kirskuen joka päivä.mutta kun toinen lapsi syntyi esikon ollessa 2v huomasin että se on ihan turhaa,ketä varten minä siivoan hulluna...kuopus on 4kk ja pian valmis leikkimään esikon kanssa ja esikko viihtyy nytkin jo hyvin kuopuksen seurassa.joten olen ottanut sen asenteen että kun siivoaa kunnolla kerran viikossa niin päivisin ei sitten tarvitse lasten hoidon lisäksi muuta kuin laittaa astianpesukone käymään ja pyykkiä pesen joka toinen päivä.iltaisin heittelen lelut koriin..se on siinä..näin jää laatu aikaa itselle ja miehelle ja tietenkin perheelle.mutta havahduin kuitenkin siinä kun taas sadatta kertaa mäkätin miehelle jostain ja mies tuumasi että en oo sua pakottanu mihinkään.ja niinhän se on.katsoin itseäni peilistä ja näin siellä kurttuotsaisen mummelin suupielet alaspäin ja säikähdin..haluaisinko itse elää tälläisen monsterin kanssa...en taatusti.nyt elämä hymyilee ja kun seksiä oli ennen kerran viikossa on nyt yksi kerta viikossa kun ei ole seksiä...ja nautin ajasta miehen ja lasten kanssa kiirreettömästi.
olen jopa ostanut seksikkään asun meille iltojen ratoksi...:)ja isänpäiväksi kylpyläyön...
tällä halusin kiittää ja oikeastaan korvata miehelle sen että on kärsivällisesti katsellut minua.ja vaikka kauniiksi minua jokapäivä kehuukin niin laitanpa silti vähän ehostusta ja nätit vaatteet joka päivä ihan vain ilostuttaakseni itseänikin.
kumpa kaikki naiset ymmärtäisivät tämän.
luulenpa että suurin osa kiukkuisista akoista vaan ovat kateellisia miesten rennolle asenteelle.
HYVÄ NAINEN
Olet oivaltanut oikein asiat.
oikeen tippa herähtää linssiin ja herää usko että "järkeviä" naisia on viä olemassa :-)
Sitä Järkevää varttoessa....
Onko nykyään vielä tosiaan kotiäitejä joiden lapset siis on koulussa...? Itse miellän että ne kotiäidit jotka valittaa väsymystään/töitten paljoutta, on niitä pienten äitejä, äitiyslomalla olevia, joilla ehkä parikin vaippaikäistä jaloissa? Itsellä ihan jo synnytyksestä toipuminen kesti Kauan.
Minulla vain yksi lapsi ja kun alkoi nukkumaan kunnon päiväunia niin aika alkoi käymään pitkäksi ja olen aloittanut opiskelut taas. Voisin vain kuvitella että jos lapsi/lapset koulussa ja koko päivä vapaata niin miten pitkäksi aika sitten käy! Ihme kirjoitus taas:)
tarkoittao tuo nyt sitä et olen mies??? = )
täytyy myöntää et välillä oikein tylsää kotona ola..
kaks koululaista,jotka herätän ja ruokin ennen kouluun menoa,ja yks vauva jonka kanssa päivät..mies lähtee aikaisin aina töihin ja käy ruokatunnilla kotona syömässä ja tulee usein vasta 19-21 aikaan kotiin..
siivoukset,pyykit,sairaat lapset,ym "ylimääräinen" mun harteilla,mut kyllä sitä aikaa on ku kotona kerran olen..
onneks on paljon kavereita ni ei seinät pääse päälle kaatumaan,tylsää ehkä,mut ei rankkaa missään tapauksessa..
...niin pistäisin sinut töihin. Eihän silloin enää tarvita kotiäitiä/isää kun lapset on jo koulussa. Silloin kun lapset ovat vaippaikäisiä, niin hommaa on ihan riittävästi ja työssäkäyminen on useimmissa tapauksissa helpompaa.
Pääsääntöisesti näinhän se on eli aikaa on . Jalkautuneen kanssa samaa mieltä laajalti. itse jalkauduin kun vietiin ns: jalat alta eli onnettomuuksien aiheuttmana (liikenne) ja aloitin kainalosauvojen kanssa ensksi pari vuotta ja sitten vaimonkin hoidin samalla sekä 3 lastamme, aikaa on mutta se turha hössötys ja yli huolehtiminen on jäänyt on pitänyt valita arvot ja asiat. muutaman päivän oli ulkopuolinen ja on siivottu ja pyykätty ja oltu läsnä, ei kaduta ainakaan se . En tosin kaipaa naista joka alkaa vaahtoamaan että pistän "töihin"..
Alkuperäinen kirjoittaja oli vaan laiska/mukavuudenhaluinen, mutta sinä et ole kotiinjäämistä voinut valita. Turha hössötys on turhaa, mutta vaippaikäisissä 0-3v lapsissa on hommaa ilman hössötystäkin, eikös niin?
t.mies, joka senkin takia ei voisi olla vaimo
Pointtini ei ole mikään, sillä jutut on kulkeneet lähes tulko 100% toisten ehdoilla. Ja lapset on olleet ainoat oikeat ja perustllut ehtojen laatijat elämän ja sitotumisen velvoittamaksi. Jos mietin sitä mitä mihin arvioni kärjen kohdistan lienee se että lasten hoito ja huoltaminen mielestäni pitäisi nostaa "oikeaan " arvoon ja tunnustaa sen kokonais vaikutus siihen kansakunnan sosiaalimenojen ym järjestettyjen lapsi palvelujen kustannusten tasaamiseen. Sillä olipa aito lastne vastuu hoitaja kuka tahansa niin he tuottavat voittoa yhteiskunnalle kun hoitavat omat lapset ja vielä saavat sen nautinnon siitä. Olipa isä tai äiti tai molemmat.
nyt kannata uhoilla....kuka tahansa pystyy tuohon kun ei ole lapsia kotona hoidettavana.
Jos on vaikkapa pari-kolme alle kouluikäistä, puettavaa, syötettävää, nukutettavaa, vahdittavaa tenavaa niin jo pelkästään pariin ulkoiluun menee pukemisineen pari tuntia aamu ja iltapäivisin, joten siinä sulle joutavanpäiväistä hössötystä.
Olen mies ja ansiotyössä. Työstäni saan paljon vapaata, koska teen myös yötyötä. Ajatteles, yötyöstä tultuani en laittanut lapsiani hoitoon vaan olin heidän kanssaan itse. Enkä tuntenut väsymystä tai muuta negatiivistä asiaa siitä. Täytyy elää elämänsä niillä voimilla mitkä ovat käytössä. Vaippaiän olen kokenut kolme kertaa ja alusta asti mukana siinä ollut.
Kyllä lapsi tarvitsee isää ja äitiä koulunkin jälkeen. Onhan kyse terveelisestä ruoasta ja läksyjen auttamisestakin. Kukas se tuo kotiin turvallisuuden tunteen ? Kysynpähän vaan ?
Sinä, joka muutuit pahasta kiukuttelevasta akasta Prinsseksaksi, nostan Sinulle hattua.
mutta tuskin sinäkään olisit alkuperäistä kirjoitustasi noin voinut kirjoittaa jos lapsesi olisivat sen ikäisiä, ettei heitä voisi jättää hetkeksikään silmistään.
Kyllä minä tiedän mitä on olla kotona, olen ollut yli 16-vuotta ja toden totta minulla on nykyään aivan koko päivä aikaa itselleni.
Jos ihan tosiaan olet yösi töissä valvonut, olet ollut 1,5 promillen humalatilaa vastaavassa tokkurassa kotiin päästyä. Mikä kehu on hoitaa lapsia semmoisessa tilassa?
Jalkautunut kirjoitti:
»Aamulla herätessäni koti on tyhjä. Vaimo töissä ja lapset koulussa.»
Ja sinä onneton tulkitset tuon niin että hän hoitaa lapsia aamulla kotiin tullessa.
Alkuperäinen kyllä kirjoitti että
"Ajatteles, yötyöstä tultuani en laittanut lapsiani hoitoon vaan olin heidän kanssaan itse."
Minäkin ymmärtäisin sen niin että hän hoiti lapsiaan itse kotiin tultuaan...
olin pitkäaikaistyötön ja kotosalla. lapsetja koti säihyivät, ja tuntui kuitenkin että olisin ollut lomalla. Opin tekemään kaikkki yleisimmät kotiruuat ja paljon spesiaaleja. Siivous on haskassa. Oli muuten nastinta elämässäni.
Tänäkin aamuna heräsin tyhjään hiljaiseen taloon. Vaimoni oli jättänyt kahvia pannuun minua varten. Petasin pedin ja ajattelin katsoa mitähän jalkautuneelle on postia tullut. Sitä ennen päätinkin laittaa takkaan tulen. Lisäksi muistui mieleen HK:n sinisen puolikas jääkaapista. Olihan se peruja eilisestä makrakastikkeesta, jota perheelleni syötin. Minä paistan sen itselleni kunhan sopiva hiillos tulee. - Olihan kiukkuistakin juttua mutta oli myös kanssaihmisiä, jotka ovat kokeneet saman jota minä nyt koen. Omaa vapaa-aikaa yllinkyllin!
Äidit / naiset eivät useinkaan usko että mies voi tykätä kotihommien teosta. Annetaanko siihen mahdollisuus ? Useinkaan ei, koska nainen pelkää menettävänsä reviirinsä. Useissa miesten kirjoittamista viesteistä tuli ilmi kuinka he ovat nauttineet siitä. Hyvä miehet !
Mitä väsymykseen tulee yövuoron jälkeen niin mietipä sitä kun päätäsi särkee ja olet lasten valveillaoloajan kiukkuisena siinä sähläämässä. Miten sitä voi promilleihin verrata ? Mun mielestä tollaset asiat ovat ihmisestä itsestään kiinni. Kuka mitenkin hommansa hoitaa.
Nyt alkaa hiillos olla sopiva, joten lähdenpä jo klo 9.05 paistamaan makkaraa. Avaan telkkarin ja katsonpa vaikka sitä englantilaista poliisi-sarjaa. - UGH , olen puhut -
Olin tuossa pari vuotta sitten vajaan vuoden ajan työttömänä. Lapset olivat silloin 11V (kaksoset) ja 9v.
Kyllä, minulla oli vapaa-aikaa yllin kyllin. Tein kotityöt mitkä olisin tehnyt töissä ollessanikin joten vapaa-aikaa minulle jäi monta tuntia joka päivä. Kerkesin todella toteuttaa itseäni ja rentoutua. Koti kiilsi ja herkkupöytä odotti koulusta ja töistä palaavia. Koiran kanssa tehtiin pitkiä metsälenkkejä ja aloin käymään kuntosalillakin pitkästä aikaa. Välissä mietin kuinka ihanaa elämä onkaan ja ihmettelin miksei minulla ollut samanlaisia muistoja äitiyslomasta.
Kaksoset syntyivät aikanaan keskosina, toinen oli huonossa kunnossa ja oli sairaalassa useaan otteeseen ensimmäisen vuoden aikana. Ravaaminen kodin ja sairaalan väliä vauva kainalossa ja huoli toisen voinnista stressasivat. Samoin kaiken uuden opettelu. Kotityöt vauva tai kaksi kainalossa eivät sujuneet yhtä kevyesti kuin ennen lapsia. Kun elämä kaksosten kanssa alkoi sujua, syntyi kuopuksemme. Koliikkilapsi. Samanaikaisesti kaksi elohopeahiirtä juoksivat ympäri asuntoa vaatien jatkuvaa huomioimista. Kolmen pienen syöttäminen samanaikaisesti oli värikästä puuhaa.
Vaikka nautinkin ajasta lasteni kanssa, en muista vapaa aikaa saaneeni kuin päiväuniensa aikana (ja niiltäkin usein ensimmäinen heräili jo viimeisen nukahtaessa). Kerropa hyvä mies miten olisin silloin voinut nukkua yhdeksään asti, syödä rauhallisen aamiaisen lehteä lukien. Lähteä koiran kanssa pitkälle lenkille ja hoideltuani kotihommat reilussa tunnissa suunnata harrastuksiini, kunnes koittaa ruuanlaiton aika? Työttömänä koululaisten äitinä se onnistui ilman ongelmia, mutta jos olisin samaa yrittänyt kotiäitinä ollessani olisivat lapsemme pian huostaanotettu...
Tuli mieleen, että onkohan tämä provo vai onko maailmassa todellakin näin tyhmiä ihmisiä?
Ei kukaan nainen ole sitä valittanut, että kotona olo olisi raskasta jos lapset on kouluikäisiä.
Oma mieheni on itseasiassa lapsen kanssa kotona ja minä olen koulussa. Meidän lapsi on yksivuotias ja kyllä ainankin häneltä tulee kommenttia, että ei ole omaa aikaa.
En tiedä mitä oikein haet kirjoituksellasi. Kovin järkevä se ei ainankaan ollut.
Ellei tarkoituksesi sitten ollut saada naisia takajaloilleen.
..kirjoitukseen vastanneet naiset onnistuivat mitätöimään vanhan naisten mantran jonka mukaan naisilla on kaksi työtä: työ ja koti.
Monet naiset valittavat miten kauhean raskasta on hoitaa koti ja lapset. Vaan kun mies kertoo miten lunkisti käy työ, koti ja lapset niin johan naiset vähättelevät tätä suoritusta.
Missä välissä alkuperäinen käy töissä? Mielestäni hän kehui miten aikaa on harrastaa ja olla vaan aamulla ja illalla ja iltapäivisin hän laittaa ruokaa ja siivoaa.. Kuulosti vähän oudolta että hän kävisi öisin töissä? Milloin hän nukkuu? Jokin yhtälössä mättää..
Vastanneet naiset sanoivat, että jos on kotona päivät ja lapset koulussa, on aikaa. Jos on vaippaikäisiä monta, on raskasta. Jos on töissä ja joutuu lisäksi hoitamaan kodin, se on raskasta. Rautalangastako tätä joutuu vääntämään?
koska joku muu pesee pyykit, meillä 1-2 koneellista päivässä ja lakananvaihdossa kolme lisää. Kuivien lumppujen viikkaus ja kuljetus kaappeihin ja mahdollinen silitys, prässäys ja mankelointi. Tiskitkin hoitui ilman mitään lienee johtunut siitä että unohdit käydä kaupassa. Kaupassakäyntiin kuuluu useimmiten pari paikkaa koska tietyt tuotteet kannattaa ostaa marketista ja tietyt halpahallista.
Vaimosi on lisäksi kasvattanut lapset jo kouluikään ja he ovat vailla harrastusta joten ei tarvitse kuskata ketään hoitoon eikä päiväkerhoon, muskariin jne paikkoihin. On nimittäin tosiasia että naisilla on oikeus olla pääsääntöisesti kotosalla kun lapset pieniä, nuorin alle 3v joten ulkoilukin kuuluu ohjelmaan valvottuna. Et myöskään välitä kasvavasta repustasi joten lenkillä ei kulu aikaa ja lemmikkikin on jäänyt hankkimatta vaikka monessa perheessä sellainenkin on..
Viikkosiivoukseen kuuluu meillä muilla muutakin kuin pölytön lattia ja päivittäin meillä on siivottava kostealla kaikki lattiat, keittiön pöydät ja tasot ym tai hukutaan paskaan! Ikävä kyllä wc:t ja pesutilatkin kaipaa kohennusta käytön jäljiltä lähes päivittäin.
Pihaakin pitää pitää kunnossa, auto on pestävä, koulussa on vanhempainiltaa jne. Aikaa sinulla riittää koska ilmeisesti naisesi tekee sen kaiken minkä kaikki muutkin naiset riippumatta siitä onko joku tossukka kotona vai ei!
Niin ja ennen lisäkommenttejasi kerron vielä että meillä mies on ollut koti-isänä ja hoitanut PIENIÄ lapsia joiden kanssa oli tehtävä yhtä jos toistakin ja lisäksi piti talon kunnossa ym. Huomasi kyllä että ei kotona "oleminen" ole niin helppoa ja kevyttä kuin voisi luulla...
sinulle jää aikaa näin paljon. Ja vastasit siihen itse: "olen mies ja jätän kaiken ylimääräisen hössöttämisen pois". Eli siis jätät kaiken muun homman vaimollesi.
Meillä myö s, jos mies tiskaa kerran viikossa, hän mielestään tiskaa aina, vaikka itse tiskaan kerran päivässä. Jos hän pesee pyykkejä kerran viikossa, hän pesee ne mielestään aina, vaikka itse pesen niitä kerran päivässä. Ja kun hänen mielestään on tehty suursiivous, on lattiat imuroitu ja astiat tiskattu. Minun mielestäni siivoukseen kuuluu myös mm. vessan pesu, lattioiden pesu, mattojen tamppaus ja tuuletus, petivaatteiden tuuletus, lakanoiden vaihto, kylppärin ja saunan pesu ja moni muukin asia, joista mieheni ei ole koskaan kuullutkaan, koska ei ole niitä ikinä itse tehnyt ja luulee näin niiden puhdistuvan automaattisesti.
Harva kotiäiti muuten nukkuu niin myöhään, että koti on jo tyhjä. Äiti yleensä nousee huolehtimaan, että lapset lähtee ajoissa kouluun ja syö sitä ennen aamupalan.
Ja tuskin sellaisia lapsia onkaan, jotka kauhean auliisti kiittää ruuasta niin, että siitä kannattaa erityisesti mainita. Olettaen, että ruokailu on jokapäiväistä. Joten eipä kai tämä kertomus pidä paikkaansa muiltakaan osin. Tavallinen työtön olet.
Muuten, jos mull ejää illalla ja aamupäivällä tuntitolkulla "omaa aikaa", niin paljon, ettei edes kotitöitä enää ole, niin kyllä pitkästyisin hengiltä. En jaksaisi tuntitolkulla päivässä katsella telkkaria ja leikkiä tietokoneella.
... luettuani näitä viestejä niin en voinut olla nauramatta kiihkeille naiskirjoittajille. Pitänee valaista muutama asia: Ensinnäkään en ole paksu liikuntakyvytön pallero. Painoa on 105 mutta pituuttakin vastaavasti parit metrit. Naispuoliset sanovatkin karhuksi. Työtä teen ja se on senlaatuista että yhteenpötköön 12 tuntia ja siihen liittyy yötyötä osaksi. Tästä työstä saa vapaata myös sen mukaisesti. Eräs asia mikä liittyy omaan vapaa-aikaani on se että kotona teemme asiat ja työt osaksi yhdessä. Siis lapsetkin osallistuvat kotitöiden tekoon. Sen voin sanoa suoraan ettei äiti jouda kotona tekemään muuta kuin työ-juttujaan. Emmekä olekaan häneltä vaatineet osallistumaan, koska tiedämme mitä hänen työnsä vaatii. Sekin on totta että lapsemme ovat jo isompia ja heidän kanssaan onnistuu tälläisetkin järjestelyt helposti. Pienenä oli juttu hiukan toinen mutta ei mielestäni paljoakaan sen vaativampaa. Siinä ne pukemiset ja muut menivät kuin huiskaus.
Huomasitteko taas, että nämä kiukkuiset naiset kirjoittavat kiihkeästi riitaa haastaen. Aivan selvästi kävi ilmi, että voimat ovat vähissä, kun puunataan autoa, pihamaata, ruokaa, siivotaan ylettömästi jne. Siivoamisesta vielä. Meillä ei ole likaista vaikka talossa on eläimiäkin. Kissa, kani ja kalat. Tuntui että joillakin on kuin amerikkalaisessa mainoksessa ostosruudussa niin kauhean likaista että kertavedolla jää raidat seinää tai lattiaan. Silloin kyllä kannattaakin yrittää pitää jonkunlaista tolkkua puhtaudesta.
Jos mies ei kotitöistä tykkää niin siihen on pari hyvää syytä. Ensinnäkään mikään ei kelpaa vaimolle ja usein joutuu saman työn tekemään kahdesti. Rupee tympimään. Toinen että miesten geeneissä on alkukantaista ja nuija kourassa pidetään omista oikeuksista huolta.
mutta alkuperäinen pointtisi oli miten naiset hössöttävät 80 % päivästä turhaan ja miten paljon sinulle jää vapaa-aikaa kun olet niin erinomainen. Kirjoituksesi oli provosoiva, älä vain väitä, että odotit naisilta myöntäviä vastauksia, kirjoituksesi oli ylemmyydentuntoinen ja yleistävä.
Naiset muka haastavat riitaa.
Siisteys on sitäpaitsi suhteellinen asia ja onko mieleesi tullut, että joku voi jopa pitää siivoamisesta, pihan haravoimisesta, ihmiset ovat kaikissa asioissa erilaisia, minä esim. en halua nukkua aamuisin kauan, en istua tietokoneella hakemassa lapsille tietoa läksyihin, he osaavat sen itsekin kuten myös tehdä läksynsä itse.
Vähättelet muiden kirjoituksia, olet juuri sellainen mies joka tietää kaiken kaikesta.
ihan selvästihän alkuperäinen kirjoittaja on tuonut esille kuinka heillä perheessä on asiat hoidettu sillai etä kaikki osallistuvat kotitöiden tekoon.itseasiassa sain tästä vinkin ja aion toteuttaa samaa. eipähän tarvitse yhden kaikkia tehdä ihan yksin.minäkin suorastaan nautin ruuvan teosta.miksei sitten muutkin siihen pysty.omat lapseni tarvitsevat nettiä koulunkäyntiin joten mitä pahaa siinä on jos auttaa ja tuhlaa omaa vapaaaikaansa lastensa hyväksi.minunkin mielestä naiset tekevät itsestään tärkeitä lähes korvaamattomia.kyllä jalkautunut on ansainnut vapaaaikansa. sanokoot muut mitä tahansa.mitä tulee 80 prossentiin niin se täitaa olla enempikin.
"Sen voin sanoa suoraan ettei äiti jouda kotona tekemään muuta kuin työ-juttujaan. Emmekä olekaan häneltä vaatineet osallistumaan, koska tiedämme mitä hänen työnsä vaatii. "
Edellä lainaus alkuperäisen kirjoittajan tekstistä.
Näinhän on monessa muussakin perheessä vain sillä erotuksella, että vaimo käy töissä ja tekee toisen työpäivän kotona, tässä tapauksessa mies käy töissä ja tekee vielä kotihommatkin päälle, en siis hetkeäkään epäile, etteikö vaimo mielellään silittelekin miehen päätä töistä tullessa.
Sitä minä tässä vain jäin ihmettelemään kun pidät pihan siistimistä yms, hössöttämisenä, kyllä kai nekin hommat jonkun on tehtävä.
...puolustat kiivaasti omaa tapaasi hoitaa kotiasiat. Ilmeisesti et oikein kestä arvostelua. Syytät naisia naurettaviksi kiihkoilijoiksi.
Kirjoituksestasi kyllä naisen näkökulmasta huomaa, että mies ei tee kotitöitä samalla tavoin kuin vaimot. Liekö sitten hyvä tai huono asia.
Yleensä kotiäidit ovat aamutoimissa mukana katsomassa, että aamupalat syödään ja koululaisilla on tarpeelliset tavarat mukana. Kotiäiti ei yleensä nuku pitkään aamulla.
Mitä tulee siivoukseen, niin meitä naisia on monen sorttisia. Eivät kaikki ole innokkaita buunaamaan ympäristöään joka hetki. Miehen siivousapu otetaan kyllä kiitollisuudella vastaan. On tiedätkö naisia, joille ei villakoirat aiheuta minkäänlaisia väristyksiä. Mutta kun he sittensaavat inspiraation siivoamiseen, niin sitten kolutaankin kaikki nurkat, tuuletetaan jne. Mies on auttavainen, kiitoksia siitä, esim suursiivouksessa.
Mutta usein käy niin, että ikkunanpesussa pestään ikkunat. Vastataanko tähän, että tietenkin pestään.
Sanon, että pestään myös ikkunanpuitteet ja -laudat, puhdistetaan säleverhot ja vaihdetaan ikkunaverhot. Ikkunaverhot pitää silittää ennen ripustamista, edelliset pestävä.
Tarkoitan tällä, että yksi työ koostuu monista muista töistä, jotka sitten usein jäävät vaimon tehtäväksi, sillä ne ovat eräänlaisia sivutuotteita, jotka miehen mielestä ovat toisarvoisia.
Sama koskee pihaa ja puutarhaa. Mies leikkaa nurmikon, typistää pensaat, kaataa pusikot, ja vaimo haravoi heinät ja raahaa oksat sivuun ja silppuaa ne roskikseen tai kompostiin sopiviksi.
Vaimolta menee tähän aikaa kaksi kertaa enemmän kuin mieheltä oman osuutensa hoitamiseen.
Sinä puhut omissa viesteissäsi omasta kodistasi, mutta minä nyt tässä yleisesti puolustan niitä kiukkuisia naisia, joita sinä moitit ihan yleistäen.
Yksi asia on myös aina minua huvittanut, se, että miehet korostavat aina, että he selviävät kotitöistä helposti ja kevyesti. Harva mies valittaa työn raskautta. Onkin ihmeellistä, että tämä kevyt työ niin harvaa miestä kiinnostaa. Mieluummin tekevät 12-tuntista työpäivää ja vuorotyönä vielä, ja ovat väsyneitä ja rasittuneita.
Miten jaksatte riidellä näin naurettavasta asiasta. Antaa kaikkien hoitaa kotinsa miten haluaa !!! piste.
Samaa mieltä.
Minä en todellakaan ole mikään siivousintoinen, mutta jos mies on hoitanut kotia niin sen kyllä huomaa. Pääpiirteittäin on paikat kunnossa, mutta kun tarkemmin katsoo niin paskaa on joka paikassa.
Esim. Tiskipöydän takana oleva seinä yleensä pyyhitään (tai ainankin minä pyyhin). Jos tiskaus on ollut miehen tehtävänä vaikkapa kuukauden niin sen huomaa siitä takaseinästä. Täynnä kuivunutta ruokaa ja muuta paskaa.
Jotenkin tuntuu raskaalta kun tietää, että jos haluaa kodin siistiksi niin miehestä ei ainankaan ole paljoa apua...Toisaalta voisi antaa olla ja olla välittämättä paskasta. Mutta kun esim.kaapinovet menee piloille kun niihin pinttyy mustat sormen jäljet yms..
Kyllä mieheni tekee paljon ja olen hyvin iloinen siitä, mutta kun ei voi hetkeäkään rentoutua ja antaa asian olla miehen hoidossa. Tietää, että siltä jää jotain tekemättä.
Mutta on meillä edistyttykin. Hän huomasi eräässä tuttavamme kodissa mihin kuntoon paikat menee kun niitä ei koskaan kunnolla pyyhitä tai pestä (esim. kaapin ovia, vessaa yms.) ja on alkanut tajuta, että ei kaikki pysy kunnossa sillä vaan, että antaa asian olla.
Kerran hän jopa nalkutti minulle likaisista kaapin ovista! Voi riemun päivää. Alkoi tuntua todellakin siltä, että me hoidetaan YHTEISTÄ kotia.
Joku varmaan ajattelee, että tuo on ihan hullu akka, mutta näin se vaan ainankin minulla on..
Samat teen päivittäin kuin sinä mutta ilman niitä päänsilityksiä ja väitän ettei oo tullu ees mieleenkään miettiä onko naiset sit tehokkaampia..
Varmaan ovat luulen niin..
Ps. lapset on ihania, naiset on ihania.. missään muussa asiassa sana "ihana" EI kuulu miehen sanavarastoon..:((
En tietenkään tiedä tarkasti mitä teet ja mitä vaimosi tekee, mutta tässä asioita, joita mietin että teetköhän (me kotiäidit usein teemme):
-Valloitat kylppärin sormiväreillä lasten kanssa
-kuivaat syksyn kauniita lehtiä ja teet niistä tauluja lasten kanssa
-etsit lahjoja tuttavaperheiden synttäreille ja muihin kissanristiäisiin
-askartelet joulukortteja
-mankeloit liinavaatteita
-Puhdistat tehopuhdistajalla ovenkahvojen ympärystät
-peset vessanpytyn ala- ja takaosan ulkopäin seinät pytyn ympäriltä (teidän miesten jäljiltä)
-Etsit lehdistä valmiiksi ohjelmat jotka sopivat lasten silmille ja ovat ehkä opettavaisia
-käyt lasten kanssa kirjastossa tai uimassa tai leikit pihalla
-peset herkät pyykit käsin pesuvadissa
-liotat vaatteista tahroja tahranpoistoaineella
-liotat ja puhdistat uunin
-silität ja lajittelet pyykit, erityisesti lasten pyykit
-korjaat rispaantuneita vaatteita
-pyyhit pölyt myös koriste-esineistä
-peset verhot ja mahdolliset mietit pitäisikö jouluksi vaihtaa punaiset verhot
-ostat kaikille tuttaville joululahjat
-sisustat esim. taulujen paikkoja miettimällä
-vaihdat kukkamullat
-muistutat vaimoa 25 kertaa päivän aikana siitä, että appivanhemmat tulevat illalla päivälliselle
-hoidat asiat Kelan, vakuutusyhtiön, seurakunnan, puhelinyhtiön yms kanssa.
-Viet naapurille 60-vuotis-synttärikukat tai lähetät synttärikortin 80-vuotiaalle tädillesi.
-Käyt vanhainkodissa katsomassa mummoasi ja viet hänet ulos rullatuolissa
-Luet lööpeistä että jos painat 2 kg liikaa vaimosi ei enää rakasta sinua ja niinpä aimo annos energiaa kuluu laihdutusmenetelmien miettimiseen, yksi tunti kuluu juostessa ja toinen tunti kuntopyörällä polkemiseen samalla kun katsot televisiosta uutisia joissa kerrotaan että naiset saavat samasta työstä parempaa palkkaa kuin miehet
-mietit välillä myös sitä että miten viehättäisit vaimoasi ja haluaisit sen vuoksi esim. uusia vaatteita, mutta rahan puutteen vuoksi et voi ostaa uusia ja niinpä vietät 4 tuntia kirpputoreilla ja iltaisin ompelet ja korjaat vaatteita.
-värjäät itse tukan kotona koska kampaajalla käyminen on niin kallista
-leikkaat miehesi hiukset koska parturilla käyminen on niin kallista
-ruokit lemmikit
-silität vaimosi seuraavan päivän työvaatteet, ainakin paidan
-Murehdit suurimman osan päivää sitä että miten vaimoraukkasi selviää stressaavassa työssään, ja kun hän tulee kotiin haluat antaa hänen vain levätä kun itse olet päässyt päivästä helpommalla.
tuohan on alkuperäisen mielestä juuri sitä 80% hössötystä mitä naiset harrastavat, hän ei tee niin vaan katsoo mieluummin poliisisarjoja telkkarista ja surffailee netissä....sitä en sitten tiedä kuka heillä tekee pihahommat, talon kunnostustyöt, pesee auton yms, sellaiset sadat pikkuhommat jotka pitää tehdä jossain vaiheessa.
Luulen kyllä, että suurin ongelma ei ole se miten saadaan naiset luovuttamaan miehillekin kotitöitä vaan miten miehen saisi tekemään edes jotain....jos ei muuuta niin edes korjaamaan omat jälkensä.
Nainen olen, äiti, nyt isoäiti, vaimo jne. mutta en silti allekirjoita luetteloasi! Tietenkin työhöni on kuulunut kautta aikain vessan pesut, mankeloinnit, uunin pesut ja pölyt jne. kodin yleistä järjestystä vaativat asiat, mutta lehtien kuivatus tauluiksi! Joulukortit! Sormivärit!
Ei sellainen askartelu suinkaan käy kaikilta naisilta.
Ei edes neula tahdo pysyä käpälässä sen vertaa, että korjaisi rispaantuneita vaatteita. Kyllä ne tahtovat mennä roskikseen ja uusi ostetaan tilalle.
Tietysti on oikein, että ylimieliselle miehelle näytetään paikka ja pidetään kiinni siitä, että he eivät kelpaa aidoiksi kodinhoitajiksi.
Eivät tietenkään. Täytyy kuitenkin naisellista viekkautta käyttäen antaa heille se usko, että he ovat kodinhoidon guruja. Tiedämmehän me itse kuitenkin olevamme lyömättömiä.
Mutta rajansa kaikella.
Nyt he saavat vettä myllyynsä ja luettelevat kaiken sen minkä he osavat kodissa tehdä, mutta naiset ei: proppaukset, katon paikkuut, remontit, auton huollot, kodinkoneiden korjaukset jne.
Tämä ei nyt lopu ikinä.
minäkin tapaan seurata aamulla lasten syödessä/leikkiessä poliisisarjaa nimeltä sydämmen asialla...oltaisiinkohan me samassa sarjassa!?tuntuu että oon jäänyt ihan koukkuun.
mitähän lapset miettii kun äiskä vaan vahtaa telkkaa heti aamusta mutta ei oo tuntunu häiritsevän.
Jalkautunut oli viikonlopun töissä mutta päättikin herätä aamulla samaan aikaan kuin toisetkin. Nimenomaan kokeilumielessä. Elämä meni ihan sekaisin toisilta. Vaimo ei tiennyt keittäisikö kahvin vai keitänkö minä. Annoin vaimon toimia kuten ennenkin. Lapset kyselivät olenko kipee. Mikäs nyt on ja muuta ihmetyksen aihetta. Saivat aamupalapöytään uutta juttua. Tunnen itseni väsyneeksi liian aikaisesta heräämisestä. Rupesinhan nukkumaan vasta 2.00 aamuyöstä.
Sydämen asialla - tuli kuitenkin katsottua ja nyt aion kirmaista pihahommiin. Viimeisestäkin koivusta on lehti lähtenyt ja nyt on minun vuoroni kantaa grilli sisälle talvehtimaan. Lehdet jääköön maahan lannoitteeksi. Tämä kivinen maa tarvitsee sen. Näin olen menetellyt joka syksy ja aina on noussut uusi nurmi sieltä alta entistä voimakkaampana. Ei tarvitse lannoitteita käyttää.
Mutta tänään otankin päiväunet. Ei minusta ole aamuihmiseksi !
silloin kun olet töissä (jopa 12h)? Kai sinun on sen jälkeen nukuttavakin?:) Jos vaimosi ei osallistu kotitöihin ollenkaan.
Kuulostaa kyllä rennolta elämäsi, ehkä on jokaisella vähän opittavaa asenteestasi! Elämmehän vain kerran täällä, miksi pitää olla kurttu otsassa?
Näissä siivousasioissa on yhtä monta mielipidettä kun on ihmisiäkin.. Eikai kukaan voi sanoa että toisen tekemä on turhaa, jos se sille ihmiselle on tärkeää?
Hymyä kaikkien päivään!:)
Aamulla herätän lapset, mies on jo lähtenyt töihin. Aamupalan laitto kuudelle. Vanhemmat lapset lähtevät kouluun. Hetki aikaa olla ala-asteikäisten kanssa ennenkuin he lähtevät kouluun. Koti ei tyhjene, nuorimmainen ei ole vielä koulussa. Keittiön siivousta.
Eiliset pyykit pois narulta ja kuivauskaapista. Uudet pyykit tilalle, jotka kone on pessyt aamuksi valmiiksi(ajastus, yösähkön hyötykäyttö). Kone pesee joka päivä, vaikka on 7n kg:n kone. Silitystä ja viikkausta. Vaatteet lasten sängyille, siitä laittavat omaan kaappiin.
Wc:t pikapesen joka päivä, kerran viikossa parempi puhdistus.
Ulos nuorimmaisen kanssa. Puutarhatöitä ja pihan siivousta, puiden kantoa sisälle.
Sisälle ruuan laittoon. Pyrin siihen, että meille on lämmitettävää ruokaa eilisen tähteistä. Aina ei kuitenkaan ole, silloin teen jonkun nopean sopan tai munakkaan. Keittiön siivousta.
Kuopus päiväunille. Talon(200neliötä) siivousta. Pölyjen pyyhkimistä, imurointia, lattian pesua, ei joka päivä mutta useasti viikossa. Jos laiskottaa niin menen ompelemaan, säästää pitkän pennin kun tekee itsekin vaatteita.
Koululaisia alkaa tulemaan kotiin, kuopus herää. Ulkoilevat yhdessä, että saan vielä siivoilla tai ommella. Jännä juttu, kun mieheni imuroi, niin aikaa menee noin 10min. ja itse kun imuroin kuluu vähintään tunti..;o)
Aloitan iltaruuan tekemisen. Loputkin koululaiset ja isä kotiutuvat. Ruokailu. Yhdessä pöydän ja keittiön siivous.
Käyn joka toinen pvä kaupassa, pyrin käymään siellä illalla kun voin mennä yksin tai yhdessä isompien lasten kanssa. Kauppaan tulee matkaa mennentullen yli 30km. Oma aikansa siihenkin menee, jääkaappitila on rajoitettua joten siksi käyn joka toinen pvä kaupassa. Ja on mukava nähdä muitakin ihmisiä kuin oma perhe. Lasten harrastukset ajoittuvat kaupassa käyntiini: vien mennessäni ja tuon tullessani. Isommat lapset kulkevat itse harrastuksiinsa.
Illalla yhteistä aikaa. Askartelemme paljon tai vaan olemme. Jos katsomme telkkaria, yleensä kudon jotain samalla.
Sauna tai suihku. Iltapesu ja nukkumaan, nuoremmat menevät sänkyynsä ennen klo21, vanhemmilla ei nukkumaanmenoaikaa. Minä itse asiassa menen nukkumaan ennen nuorisoa.
Sitä ennen tosin astianpesukone päälle yöksi ja pesukoneen täyttö ohjelmointi, että on taas aamulla pestyä pyykkiä. Kerran viikossa vaihdan vuodevaatteet puolelle porukalle, ettei tule lakanapyykkiä kerralla mahdottomasti. Sitten taas ensi viikolla sille puolelle, joita ei vaihdettu viime viikolla.
Tämä on minun normaalipäiväni, tämä ei siis ole mikään valitusvirsi. On ihanaa, että pystyn olemaan(ilman tuloja) taloudellisesti kotona.
Joskus kuitenkin lähdemme kyläilemään aamupäivällä ja pidän näin itselleni vapaapäivän. Joskus taas on neuvolaa tai muuta menoa, jotka "sekoittavat" päivän. Tänään emme tee muuta kuin pakolliset, olemme kuopuksen kanssa flunssassa. Tällöin on aikaa jopa istua netissäkin. ;o)
Kieltämättä, meillä on aika erilaiset päivät.
plus että kuntoutin itseni liikenneonnetomuudesta ja huolehdin ruhjoutuneen vaimoni,,
toivon hyvää iloa siitä työstä mitä saa tehdä ehkäpä aikalailla tervennä. Lasten eteen..
Nythän voit edellisen kanssa vaihdella vaatteiden kaavoja yms kivaa.
Uteliaana kysäisisin, että minkä vaatteen viimeksi ompelit?
kyselysi ja vihjailusi lomassa, tekemään vain "omia "hommia perheesi eteen jos sitä on. Se on kanattavaa ja tuo tulosta sekä antaa luottamusta itseen sekä täten kskittyy olennaiseen. Toisten asioihin puuttuminen ei tuo tyydytystä oikeasti mihinkään.
Jalkautunueen juttu lähti alunperin siitä, kun vertasin ympäristössäni muita perheitä omaani. Kodin henki ja turvallisuuden tunne on minulle hyvin tärkeä asia. Vertailin myös kuinka se saavutetaan. Onko kotona yksi henkilö joka määrää sekä hoitaa kodin. Onko kodin ilmapiiri tämän henkilön varassa ? Siinä perheessä muut eivät uskalla tuoda omia ajatuksiaan esille mitenkään helposti, koska ne jyrätään yleensä heti.Toinen äärilaita on hälläväliä tyyli jossa eletään päivä kerrallaan. Niissä perheissä on enemmän rakkautta ilmassa kuin edellämainitussa. Sen vaistoaa. Sitten on keskivertoja, jotka suunnitelmallisesti elää tässä yhteiskunnassa. Eli ulospäin ei näy kuin julkisivu.
Mitä tulee miehen ja naisten kotitöiden tekoon niin usein miehet puolustavat omia oikeuksiaan olla mies. Ei tehdä kotitöitä / naistentöitä. Onko niitä koskaan opetettukaan tai oman kumppanin kanssa puhuttu, ei riidelty. Tämä on fakta: jos riidellään niin silloin mies ei varmasti tee mitään vapaaehtoisesti. Mies ajattelee että ne hommat kuuluu naisille, koska ne on aina kuulunut. Lapsuuskodistako opittua ? Geeneissä kenties?
Mitä tulee vaapaa-aikaan niin sen löytäminen omasta elämästään on vaikeaa, jos häärää koko ajan muuta. Useinkin tyhjänpäiväistä millä ei ole merkitystä kuin tekijälle itselleen. Tästä seurauksena uupumus. Pienten lasten perheillä tämä pitää myös paikkansa. Itsekin kolmen lapsen isänä touhusin kuin äiti ja siitä huolimatta en tressaantunut siitä. Silloinkin oli vapaata, kävin kalassa, auto-ja taloremonttia tein, hiihdin, jne. Oli omaa aikaa. Kannattaa keskittyä myös itseensä eikä palvella vain toisia. Kuinka tämä saavutetaan ? Ensinnäkin täytyy olla puheväleissä kumppaninsa kanssa. Pikkuhiljaa etsiä ratkaisuja ja kokeilla niitä toimiiko. Siirtää vastuuta myös lapsille. Kyllä kouluikäinen osaa muutakin kuin ruokapöytä, telkkari, oma huone - väliä liikkua. Siis jaetaan kotitöitä. Ymmärsitkö ?
Ne miehet, jotka kotona ovat tehneet tai tekevät vieläkin niin huomaatteko .. he pitävät siitä hommasta. Monesta se kuulostaa uskomattomalta. Jopa ruoanteko on nautinnollista. Parhaat kokit ovatkin miehiä. En paheksu naistenkaan tekemiä ruokia mutta siinä on sellainen juttu, että he ovat oppineet äitinsä reseptejä ja nykyään kun ei käytetä voita ja suolaa enää niin paljon, eikä uskalleta maustaa ruokaa mausteilla niin maku on kateissa. Anteeksi vain suorasanaisuuteni.
Näissä kirjoituksissa, joita luin, tuli esille kaikenlaista tyhmää miehiä kohtaan, etenkin arvostelua ompelemisesta ja muusta miehille tarpeettomasta. Miten te itse hallitsette sen? Tietenkin teille on opetettu nuoruudessa.Kukas silloin opetti miehiä esim. ompelemaan ? Tais olla muita hommia jaossa. Ihan pilkulleen ei kannata tätä ottaa mutta pitäkää mielessä miten meitä on kasvatettu. Se heijastuu koko elämässämme myöhäisemmässäkin vaiheessa.
Hyvää Syksyä Kaikille !
oikein arvokasta asiaa, kodit on tosiaan kaikkia varten eikä yhden määrääjän ja käskijän "aluetta". Kodin turvattomuus tulee heti kun siinä yksi henkilö alkaa uhoamaan ja keskustelemalla ei kyetä jakamaan aluetta ja oloa sekä sitä ympäristöä.
olkoonkin se yksi , äiti ,isä , lapsi tai jokin ulkopuolinen.
ymärsinköhän oikein mutta edeltä luin paljon hyvää kokemusta tämän toimivan "hengen" puolesta jota myös jaan ja rakennan.
nm: myös ommellut kiinni tarvittaessa muutakin kuin vaateita.
miehen pitää tehdä kotona yhtäpaljon kuin naisen,mut ei kuitenkaan tee tarpeeksi hyvin kuitenkaan että se kelpaisi naiselle..
sellaisia me naiset taidetaan olla = )
siksi teenkin kaiken yksin (tai jätän tekemättä) ni ei tarvitse kenellekkään kiukutella tai valittaa..
suosittelen muillekkin..