Äiti tai isä:

sillä minulla ei ole ketään muuta kuin sinut, joka täydellä sydämellä ja tunteella minua ajattelee.

Rakasta äiti/isä minua, vaikka sossu-täti sanookin, että olen mikälie syndrooma ja häiriö lapsi, sillä sinun rakkautesi saa minut tervehtymään.

Älä äiti/isä hylkää minua, vaikka minut siirrettäisiinkin kauas ulottumattomiin luotasi, sillä hylkääminen on pahinta, mitä näin pienelle lapselle voi tapahtua.

Taistele äiti/isä minun puolestani, tee kaikkesi, vaikka et minua näkisi ja tapaisi. Sillä ei välttämättä ole minun etuni, että minut rahasta siirretään sinusta kauas.

Muista äiti/isä, minäkin opin joskus lukemaan. Ja papereista saan tietoa siitä, kuinka sinä jaksoit puolestani kirjoittaa ja vaatia minulle hyvät kasvuolosuhteet. Muista äiti/isä. Kaikki viralliset paperit pitää säilyttää ja minulla on joskus oikeus lukea niitä.

Muista äiti/isä. Älä lannistu, vaikka sossutädit kirjoittavatkin, että äiti/isä on väsynyt, ja on parempi, etten minä tapaa heitä. Muista, minä ymmärrän sitten joskus, kuinka uuvuttavaa on tapella sossutätejä ja sijaisvanhempia vastaan. Isona minä ymmärrän, että sinut äiti/isä pakotettiin pois minun elämästä, siksi, että minä "saisin kehittyä rauhassa" paikassa, joka saa kaiken mahdollisen rahallisen tuen. Tulen arvostamaan sitä tietoa, että sinä nälästä, paheksunnasta ja kaikesta muusta ikävästä huolimatta jaksoit puolestani taistella.
7984
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Rakasta äiti/isä minua, vaikka rakastat viinapulloasikin. Sillä minä tarvitsen sinua enemmän.

Älä äiti/isä hylkää minua, vaikka unohdutkin narkkariystäväsi luo viikoksi. Sillä hylkääminen on pahinta mitä näin pienelle lapselle voi tapahtua. Jos et kuitenkaan voi minusta huolehtia, anna minut sellaiselle joka pystyy.

Taistele äiti/isä minun puolesta kun isä/äiti lyö remmillä ja polttaa tupakan natsalla selkääni. Sillä välttämättä ei ole minun etuni, että minua kohdellaan kaltoin.

Muista äiti/isä, minäkin opin joskus lukemaan. Silloin saan papereista tietoa kuinka et ole kyennyt vastaamaan tarpeisiini. Kuinka jaksoit olutta hakea lähikaupasta vaan ei rahaa enää riittänyt minun ruokaan.

Muista äiti/isä. On olemassa paljon ihmisiä jotka ovat valmiita huolehtimaan minusta, rakkaudesta. Vaikka sinä sanot rakastavasi, se ei ruoki nälkäistä mahaani eikä yksinäistä sydäntäni. Se ei nosta itkevää pikkusiskoa sängystä tai vaihda vaippaa.

Muista vielä, että jos et itse jaksa, hae apua. Älä ole niin katkera ja ylpeä, ettet minun parhaakseni toimisi. Sillä vaikka itkisin ikävää, minulla on parempi siellä missä minusta huolehditaan. Tiedäthän, että jokainen lapsi on lojaali äidilleen/isälleen ja tätä rakastaa, olipa äiti/isä millainen tahansa. Jopa se naapurin Ville, jonka äiti löi sitä kuumalla paistinpannulla kun oli kertonut äitin viinan käytöstä koulussa.

Äänestä
  • Ihanaa, että olet lapseni niin iso, että tiedät ja muistat, millaista oli kun, asuit kotona.

    Ihanaa, että muistat, ettei meillä kotona koskaan juotu.

    Ihanaa, että muistat, kuinka iloisena kävit koulua.

    Ihanaa, että muistat, miten paljon vietimme aikaa yhdessä.

    Ihanaa, että muistat mukavat matkamme maalle mökille.

    Ihanaa, että muistat lomamatkamme kaukaisiin maihin.

    Ihanaa, että muistat, kuinka pidin sinusta huolta.

    Ihanaa, että muistat, etten jättänyt sinua koskaan yksin.

    Ihanaa, että niin monta kertaa jaksoit toivoa pääseväsi asumaan kotiin, vaikket päässytkään.

    Ihanaa, että olet jaksanut puolustaa yhteistä kotiamme. Se auttaa minuakin jaksamaan.

    Sinä olet auttanut minua taistelemaan. Me voitamme vielä.

    Äänestä

  • ämhh kirjoitti:

    Ihanaa, että olet lapseni niin iso, että tiedät ja muistat, millaista oli kun, asuit kotona.

    Ihanaa, että muistat, ettei meillä kotona koskaan juotu.

    Ihanaa, että muistat, kuinka iloisena kävit koulua.

    Ihanaa, että muistat, miten paljon vietimme aikaa yhdessä.

    Ihanaa, että muistat mukavat matkamme maalle mökille.

    Ihanaa, että muistat lomamatkamme kaukaisiin maihin.

    Ihanaa, että muistat, kuinka pidin sinusta huolta.

    Ihanaa, että muistat, etten jättänyt sinua koskaan yksin.

    Ihanaa, että niin monta kertaa jaksoit toivoa pääseväsi asumaan kotiin, vaikket päässytkään.

    Ihanaa, että olet jaksanut puolustaa yhteistä kotiamme. Se auttaa minuakin jaksamaan.

    Sinä olet auttanut minua taistelemaan. Me voitamme vielä.

    voi lapsi parkaa!½

    jos tuo kirjoittamasi on totta, on ihme, että yksikään lapsi enää elää kotonaan.

    jos tuostakin onnelasta lapsi huostaanotetaan, niin miksi sitten paljonkin huonommissa olosuhteissa joutuu vain jatkamaan ja jaksamaan.

    missä kohtaa litaniaasi tulee se syy huostaanottoon.

    lapsi on lojaali. ei hän sinua naulaa seinälle vaan ymmärtää, että näet elämänne omien ruusunpunaisten lasiesi läpi kieltäen todellisuuden. lapsen todellisuuden, jonka kaikki muut näkevät.

    Äänestä

  • ämhh kirjoitti:

    Ihanaa, että olet lapseni niin iso, että tiedät ja muistat, millaista oli kun, asuit kotona.

    Ihanaa, että muistat, ettei meillä kotona koskaan juotu.

    Ihanaa, että muistat, kuinka iloisena kävit koulua.

    Ihanaa, että muistat, miten paljon vietimme aikaa yhdessä.

    Ihanaa, että muistat mukavat matkamme maalle mökille.

    Ihanaa, että muistat lomamatkamme kaukaisiin maihin.

    Ihanaa, että muistat, kuinka pidin sinusta huolta.

    Ihanaa, että muistat, etten jättänyt sinua koskaan yksin.

    Ihanaa, että niin monta kertaa jaksoit toivoa pääseväsi asumaan kotiin, vaikket päässytkään.

    Ihanaa, että olet jaksanut puolustaa yhteistä kotiamme. Se auttaa minuakin jaksamaan.

    Sinä olet auttanut minua taistelemaan. Me voitamme vielä.

    kun sinut huostaanotettiin.

    Ihanaa että muistat syyt siihen ja ymmärrät sen totuuden sitten kun olet aikuinen.

    Ihanaa että muistat äitisi katkeruuden niitä viattomia kohtaan.

    Ihanaa että saat oman rauhan joskus ja suljet ovesi kun et enään jkasa kuulla... manipulointia.

    Ihana ymmärtää sitten joskus että on toisenlaistakin elämää joka on arvokkaampaa kuin ainainen riepottelu.

    Ihanaa kun uskaltaa sanoa mitä ajattelee äidistä.

    Ihanaa kun ei ole pakko olla lojaali.

    Ihanaa kun ei tarvitse pyrkiä sitten enään mihinkään voittoon.

    Ihanaa todeta että elämä on vain itseäni varten enkä elä äidilleni hänen elämäänsä.

    Äänestä

  • >


    FAS eli fetaalialkoholisyndrooma on oireyhtymä, jota tavataan raskauden aikana alkoholin toksisille vaikutuksille altistuneilla lapsilla. Syndroomalle on tyypillistä raskauden aikainen ja sen jälkeinen kasvuhäiriö, pienipäisyys, kasvon alueen epämuodostumat ja muut neurologiset oireet <

    Ja pelkällä rakkaudellahan tuo korjaantuu...

    Äänestä

  • sama kirjoitti:

    >


    FAS eli fetaalialkoholisyndrooma on oireyhtymä, jota tavataan raskauden aikana alkoholin toksisille vaikutuksille altistuneilla lapsilla. Syndroomalle on tyypillistä raskauden aikainen ja sen jälkeinen kasvuhäiriö, pienipäisyys, kasvon alueen epämuodostumat ja muut neurologiset oireet <

    Ja pelkällä rakkaudellahan tuo korjaantuu...

    18.Pirjo Pietilä kommentoi:
    29.3.2010 9.37
    Sen olen huomannut, että jos joudut viranomaisten silmätikuksi, lapsillasi ei ole mitään mahdollisuutta edetä tässä yhteiskunnassa.

    Aikoinaan minulta vietiin mielivaltaisesti lapset huostaan ja sijoitettiin sijaisperheeseen, jossa syötettiin homeleipää ja kengistä jopa sai tapella.

    Sossu oli päättänyt, että minä olen mielisairas - skitsofreenikko - ja lapsilleni pitää hakea oikeat vanhemmat. … Näytä lisää

    Lapseni olivat silloin 8- ja 9-vuotiaita. Asuessaan vielä kanssani heillä oli monta eri harrastusta - sirkuskoulu, ilmaisutaito, musiikkiharrastus ja toisella partio - ja yksinhuoltajana opintolainalla kustansin heille kaikki. Joutuessaan sijaisperheeseen he eivät saaneet juuri mitään, koska jopa Espoon kaupungin perhehoidon johtavan sosiaalityöntekijän ja Espoon kaupungin lasten erityistarpeiden johtavan sosiaalityöntekijän - yksi ja sama henkilö - mielestä sijaisperhe oli niin köyhä, että olisi ollut hyvä, jos lasteni sukulaiset tai me vanhemmat - työttömyyskorvauksella - olisimme vaatettaneet tähän köyhään sijaisperheen, jolla kaikki rahat menivät uuteen asuntoon, uuteen autoon, lomaosakkeeseen ja kesämökkiin, sijoitetut lapseni.

    Lasteni huostaanoton aikoina vuonna 1997 opiskelin SDP:läisessä opinahjossa Työväen Akatemiassa ja sossu, joka otti lapseni huostaan oli omien sanojensa mukaan Työväen Akatemian rehtorin erittäin hyvä ystävä.

    Nyt nämä huostaanotetut lapseni ovat aikuisia ja voivat todella hyvin. Kovan työn sain tehdä, että lapsistani ei tehty syrjäytyneitä kansalaisia.

    Kun aloin odottaa poikaani, pääsin tai jouduin hal-projektiin. Heti synnyttyään pojalleni kirjoitettiin fas-/fae-lapsen paperit. Koska ulkoisia merkkejä ei pojastani löytynyt - jopa sydänkin oli niin terve, että arvostettu sydänlääkärin sanoi, ettei sydämen takia poikani saa vapautusta armeijasta - niin alettiin kasvojen piirteistä kirjata ylös fas-/fae-lapsen piirteitä.

    Kun poikani oli 3-kuukautta vanha ja painoi yli 8 kiloa- pituutta oli 65 cm - niin kolme lääkäri määräsi rintaruokinnalla olevan poikani dietille.

    Isokokoisena ja kömpelönä pojalleni liikkuminen on ollut vähän haparoimista. Hän kun kuvitteli jo heti oppiessaan kävelemään, että osaa kävellä esim. portaat alas kuten muutkin. Kyllähän siinä pieniä haavereita sattui ja varovaisuus astui mukaan kuvioihin. Myös minun jatkuva vahtiminen ja kyttääminen on tehnyt hallaa pojalleni, eli pojastani on tullut ehkä ylivarovainen. En voisi kuvitellakkaan, että olisin antanut poikani kiivetä puuhun kolmevuotiaana, ja tuskin hän olisi pystynytkään.

    Sosiaalisessa kanssakäymisessä lapseni vuorovaikutustaidot eivät oikein päässeet hyvään alkuun: r-vikaisena, sanoissa tavujen sekoittaminen on tietenkin aiheuttanut hämmennystä muissa lapsissa ja aikuisissa. Kyllä poika on osannut ottaa kontaktia muihin lapsiin, ikäisensä ovat olleet ”napaan” asti ja näin poika on ehkä jäänyt ikäistensä ulkopuolelle leikeissä pihalla. Pituudeltaan samankokoiset ovat olleet poikaani 2-3 -vuotta vanhempia, niinpä pojat eivät häntä ottaneet mukaan leikkeihin.

    Tarhassa tuli ongelmia, ja poika lopetti tarhassa käynnin. Esikouluun ja kouluun poika on mielellään mennyt. Syksyllä ja alkutalvella oli jotain kiusaamisia, mutta puhumalla ja - poikani on soittanut minulle koulusta - ollaan niistä eroon päästy. Ja tottahan toki poikanikin osaa kiusaamisen ”jalon” taidon. Kovasti olemme palaveeranneet poikani kanssa. Uhkailu ja kiristäminen - tietsikka pois, Wii pois, jos käytös ei muutu - ovat tepsineet.

    Mielellään viranomaiset ovat nähneet poikani fas-/fae-lapsena ja kehitysvammaisena. Mutta koska mikään seikka, ei edes se, että puheen kehittymisen viivästyminen voi olla merkki raskaudenaikaisesta altistumisesta alkoholiin, kuten jossain lehdessä nyt vast´ikään kerrottiin, tue tätä käsitystä, niin eiköhän viranomaisten ole myönnyttävä ja alettava tarkastella poikaani toisessa valossa.

    Olenhan heittänyt kysymyksen Tasavallan Presidentti Tarja Halosta myöten, että jos on r-vika, kuten Tarja Halosella ja jos on isokokoinen ja kömpelö kuten entinen pääministeri ja puhemies Paavo Lipponen, niin kertooko se, että näiden henkilöiden äiti on odottaessaan käyttänyt alkoholia.

    Meillä on ollut onni matkassa ja olemme saaneet ihan alusta asti todella hyvän ja ammattitaitoisen sosiaalityöntekijän lastensuojelun puolelta. Hän tuki perhettämme todella kiitettävästi sekä taloudellisesti että henkisesti.

    Sen lisäksi poikani on ollut puhe-, toiminta- ja fysioterapiassa, jotka ovat olleet sekä tarhan että koulun yhteydessä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ÄLÄ MINUA HYLKÄÄ kirjoitti:

sillä minulla ei ole ketään muuta kuin sinut, joka täydellä sydämellä ja tunteella minua ajattelee.

Rakasta äiti/isä minua, vaikka sossu-täti sanookin, että olen mikälie syndrooma ja häiriö lapsi, sillä sinun rakkautesi saa minut tervehtymään.

Älä äiti/isä hylkää minua, vaikka minut siirrettäisiinkin kauas ulottumattomiin luotasi, sillä hylkääminen on pahinta, mitä näin pienelle lapselle voi tapahtua.

Taistele äiti/isä minun puolestani, tee kaikkesi, vaikka et minua näkisi ja tapaisi. Sillä ei välttämättä ole minun etuni, että minut rahasta siirretään sinusta kauas.

Muista äiti/isä, minäkin opin joskus lukemaan. Ja papereista saan tietoa siitä, kuinka sinä jaksoit puolestani kirjoittaa ja vaatia minulle hyvät kasvuolosuhteet. Muista äiti/isä. Kaikki viralliset paperit pitää säilyttää ja minulla on joskus oikeus lukea niitä.

Muista äiti/isä. Älä lannistu, vaikka sossutädit kirjoittavatkin, että äiti/isä on väsynyt, ja on parempi, etten minä tapaa heitä. Muista, minä ymmärrän sitten joskus, kuinka uuvuttavaa on tapella sossutätejä ja sijaisvanhempia vastaan. Isona minä ymmärrän, että sinut äiti/isä pakotettiin pois minun elämästä, siksi, että minä "saisin kehittyä rauhassa" paikassa, joka saa kaiken mahdollisen rahallisen tuen. Tulen arvostamaan sitä tietoa, että sinä nälästä, paheksunnasta ja kaikesta muusta ikävästä huolimatta jaksoit puolestani taistella.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu