Rakennetaan siis 190neliöö huoneistoala ja 860kuutioo tilavuus, kivestä, kallion päälle, etelä-suomeen, haja-asutusalue, varaava takka yms. Lammi harkko 350mm, 450mm villa kattoon ja x määrä lattiaan, maavarainen pohja jne.
Ja ongelma on siis lämmitysmuoto.
Varaava sähkö tehokkaalla ohjauksella (varattaisiin laattaan), suorasähkö, maalämpö...lisäksi jos sähköllä niin kannattaako kaapelit vai vesikiertoinen?
Motivan lämmitystapa vertailun mukaan suorasähkö on kaikkein halvin monessa mielessä, mutta vertailu talo on huomattavasti pienempi...
Kaikki myy aina omaa tietysti, mutta mikä lienee tehokkain ja kokonais edullisin? Energian kulutuslaskut ovat ainakin maalämpötoimittajilla aivan käsittämättömiä, tuntuu ettei heidän vertailu taloissa ole eristeitä ollenkaan... Auttakee!
Ja ongelma on siis lämmitysmuoto.
Varaava sähkö tehokkaalla ohjauksella (varattaisiin laattaan), suorasähkö, maalämpö...lisäksi jos sähköllä niin kannattaako kaapelit vai vesikiertoinen?
Motivan lämmitystapa vertailun mukaan suorasähkö on kaikkein halvin monessa mielessä, mutta vertailu talo on huomattavasti pienempi...
Kaikki myy aina omaa tietysti, mutta mikä lienee tehokkain ja kokonais edullisin? Energian kulutuslaskut ovat ainakin maalämpötoimittajilla aivan käsittämättömiä, tuntuu ettei heidän vertailu taloissa ole eristeitä ollenkaan... Auttakee!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Edullisimmat investoinnit ja mukavin käytössä. Aina on sopivan lämmintä. Ja jos käytät takkaa pakkasilla myös käyttökustannukset ovat niin edulliset että suuremmat investoinnit eivät koskaan kuoletu.
Vesikiertoisen lämmityksen sen vuoksi että sitä voi käyttää, olipa lämmitysmuoto mikä tahansa. Jos laitat lattiaan vastukset, niin sitähän et lämmitä kun sähköllä.
jos on ilmaiset polttopuut (ja viitseliäisyyttä) niin puukattila ja varaaja , jos ei, niin osittainvaraava sähkö (kaapeleilla = ikuiset, ei huoltokustannuksia, jne) takka ( ilp). Makujahan on monia, mutta nuo halvimmat, puu ja maalämpö kait ekologisimmat...
vesikiertoinen lattialämmitys. Hyvä monipolttoaine alapalokattila jossa on myös sähkövastukset. Silloin voit valita tilanteen mukaan millä lämmität. Öljyllä, sähköllä, puulla, pelleteillä, ym.
Ja jos haluat säästää rahaa, säästä mieluummin kauppa- ja kapakkalaskuissa, tai osta Skoda Mersun sijaan, silloin on varaa lämmittää vaikka bensalla... ;)
Itsellä on vesikietoinen lattialämmitys, mutta en voi sitäkään ihan varauksetta suositella. Ongelmana on säädettävyys. Omassa systeemissä on huonetermostaatteja ja oumanni sekä ulkolämpötilan että sisälämpötilan mukaan lämpöä säätämässä.
Ensimmäinen talvi meni lämpöjä viritellessä ja kyllähän ne hyvin saikin kohdilleen. Ongelmana on se että kun täräyttää takan kuumaksi, niin oumanni säätää lämpöä pienemmälle ja reunahuoneet tulee vähän liian kylmiksi.
Rahalla ongelma poistuu, kun jakaa eri tiloja eri säätimille, mutta sen jälkeen putkiurakan hinta alkaa kivasti nousta.
Laattaan varaaminen on aika hankalaa. Laattaa pitäisi yöllä lämmittää halvalla sähköllä ja sitten päivällä laatta luovuttaa lämpöä kun ketään ei ole kotona. Ajattelin samaa asiaa mutta ei se oikein tahdo käytännössä toimia, tai ainakaan mulla se ei toimi.
Sinuna laittaisin vesikiertoisen lattianlämmön läpivirtauskattilalla. Investoinneiltaan kohtuullinen ja lämmönlähde on vaihdettavissa. Tuo lämmönlähteen vaihdettavuus on hyvin oleellinen asia jos ajattelee asuvansa talossa pidempäänkin.
Lattia kannattaa eristää oikein hyvin, ainakin 150 mm. Oletko ajatellut rossipohjaa, tosin radonista sinun ei tarvitse murehtia :)
Luin jostain että jos varaa laatan yöllä niin seuraavaan iltaan mennessä lämpötila ei laske laatassa kuin pari astetta. Mutta kun tietäisi sen "oikean vastauksen"...
Toisaalta tutuilla oli 280 neliön talo ja 900 kuutioo ja heillä oli sähkölämmitys jota ohjattiin tehokkaasti. Kaapelit lattiassa ja foliot vielä katossa nopeisiin muutoksiin varaava takka. Talo oli puusta yms. Näin itse kolmen vuoden sähkönkulutukset ja ne oli pienet, eli luokkaa 16000kWh/v kaikkineen...
Vesikiertoinen lattialämmitys olisi tietysti ihan fiksu sen muutettavuuden takia, mutta se taas huonontaa sähkölämmityksen tehokkuutta.
Meille tulee maavarainen laatta "suoraan" kalliioon.
Älkää nyt sentään sähköä laittako!
Lukekaa nyt lehtiä mitä sähkö maksaa.
Laattaa varatessa pintamateriaalin valinta on tärkeää. Ei kivipintoja, muuten lämpö "karkaa" liian pian. Parketti eristää juuri sopivasti. Kannattaa muistaa, etteivät kaikki parkettilaadut sovellu lattialämmityksen ja varsinkaan varaavanlattialämmityksen kanssa.
Radonista sen verran, että huonolla tuurilla noissa rossipperustuksissa voi joutua varmistamaan alapuolisen tuuletuksen ylimääräisellä huipparilla. Suo siellä vetelä täällä...
Katsokaa energiayhtiönne nettisivuilta hinta, lehdissä puhutaan lähinnä pörssisähkön hinnasta, joka edustaa n.5% esim oman yhtiöni sähkönhankinnasta.
Mitä tarkoitat tuolla mainitsemallasi 'tehokkaalla ohjaukselle'?
Kaikissa lämmitysjärjestelmissä ja lämmönlähteissä on hyviä ja huonoja puolia.
En itsekkään osaa sanoa että mitä valitsisin, jos alkaisin nyt tekemään uutta taloa.
Tehokkaita ohjausjärjestelmiä sähkölle on useita, ja se tarkoittaa lähinnä sitä että pystyy määrittämään tarkkaan kuinka kuumaksi lattia varautuu yösähköllä, mistä mihin lämmitys on päällä yms. Termostaatit eivät pysty tähän yksinään... Lisäksi laatassa toimivat lämmitysjärjestelmät ovat melko hitaita reagoimaan nopeisiin lämpötilamuutoksiin, tämän takia suositellaan että katossa on esim kattolämmitys joka sitä kautta pystyy nopeammin muuttumaan tarpeen mukaan. Talvellahan saattaa päivällä lämpötila olla nolla paikkeilla ja yöksi kiristyy -20 asteeseen jolloin laattalämmitys on auttamatta myöhässä.
Ongelma on tänä päivänä on lähinnä uskottavuuden puute maalämmön ja muiden lämmitysjärjestelmien markkinoijien puheisiin. Puhutaan jonkin talon lämmitystarpeesta neliöiden ja kuutioden mukaan, mutta ei huomioida sitä että nykyään aina uusissa rakennuksissa tarvitsee olla lto joka vähentää itse lämmitysjärjestelmän tehontarvetta. Lisäksi kaikki valot,kodinkoneet yms. lisäävät lämpöä asuntoihin halusit tai et. Tässä on vain se pointti, että kaikki nämä "heikentävät" maalämmön yms. takaisinmaksu aikaa koska lämmitysjärjeslmän lämmitys tarve ei olekkaan se esim. 40000kWh jota laskelmoissa käytettään vaan ihan jotain muuta...