turvallisuus

Autossa selkä menosuunnassa. Tosin etuistuimella (ei airbagia pelkääjän paikalla), koska pystyn paremmin huolehtimaan lapsen viihtyvyydestä ajon aikana katsomatta takapenkille.

Oma tyttöni on vasta pieni, vain vähän toisella vuodella. Minä pidän sellaista toimintamallia että kutakuinkin mihin tahansa saa mennä ja tehdä monia asioita, mutta olen aina mukana katsomassa ettei mitään vakavaa tapahdu. Jos tietyt paikat ja työvälineet kielletään (no tuon ikäiseltä nyt on pakko kieltää veitset, sakset ja vastaavat) niin tuloksena on helposti se, että lapsi menee kiellettyyn paikkaan tai ottaa kielletyn esineen heti kun silmä välttää. Ja usein silloin toimitaan holtittomasti ja nopeasti koska lapsi kuitenkin teitää olevansa kielletyn asian kimpussa.

Turvallisuutta ja valvontaa tarvitaan, mutta lapsi oppii myös (tai parhaiten) virheistä ja vahingoista. Pieni satuttaminen on hyvä koska siitä oppii, mutta aikuisen on hyvä olla vahtimassa ettei tosiaan tule isoja tapaturmia.

Selkä menosuuntaan istutaan niin kauan kuin mukavasti mahtuu (eli ei siis mahdu sinne kolmivuotiaaksi millään). Turvaistuimessa siihen asti kun siihen mahtuu ja sitten korokkeessa niin kauan kuin pituuden puolesta on tarpeen. Edellisestä poiketen aina lapset takapenkillä, mihin ei mitään viihdykkeitä tai hoitoja kuskilta ajon aikana.

Pyöräillessä lapset käyttävät kypärää - jos joku muistaa ne (yleensä muistetaan). Itse emme käytä pyöräilykypäriä.

Sen sijaan sitten puissa kiipeilevät kovasti ja pyörillä tehdään kaikkia extreme-temppuja ja muutenkin meno on varsin hurjaa. Eli saa nähdä, kauanko nuo hengissä vielä pysyy. En kuitenkaan viitsi alkaa kauheesti rauhoittamaan riehumista, vaikka se usein hieman turvallisuusriski onkin. Liikenteessä kuitenkin varovaisemmin.