Sinä

Minä kirjoitti:

Meinasin lähettää tän sulle suoraan, mutta se olisi ollut puhdasta hulluutta.



Et se sinä ollut. Ei minulla ole valtaa satuttaa sinua. Mutta sanon nyt vielä seuraavaa:

Ok. Myönnän että häviön hetkellä saatan vähän kiukutella ja vähätellä sinua niinkuin viimeksikin tein. Älä usko siitä sanaakaan. Jos sinua epäilyttää kuka oikein olen, niin olen se tyyppi jonka ensi kertaa tapasit ja joka lähetti sulle sen kirjeen. En ehkä niin jumissa oikeasti mutta sellainen heebo kuiteskin. Jos siitä yhtään pidit, niin pidät minustakin. En ole missään nimessä pahansisuinen luonne. On minussakin kuiteskin vikani.

Jos olisin sinun lähellesi päässyt olisin pelännyt jumalattomasti, että olisin ollut sinulle pettymys. Koko ajan oisin stressannut kuinka pitää sut tyytyväisenä. Jos itse jotain edes vähän vastaavaa pohdit, niin unohda ne ajatukset. Kaiken sinusta tietämäni perusteella olet juuri sopiva sellaisena kuin olet. En ole niin pinnallinen kuin luulet. Eheä tunne elämä ja onnellisuus ovat paljon tärkeämpiä asioita.

Koska tiedän että lämminsydämiset naiset saattavat valehdella olevansa varattuja välttääkseen loukkaamatta kosijaa (et siis viitsinyt sanoa vaan ettei kiinnosta?) ja
jos tarkoitit avokillasi sitä kivan näköistä koiravaaria, niin kerronpa vielä tämän:

Matelen jalkojesi juurella, syön kaikki einekset joita mahdollisesti varpaittesi väleistä löytyy ja anelen anteeksi. Niin paljon kaduttaa ja harmittaa ja pyydän harkitsemaan vielä. Haluaisin kovasti puhua kanssasi kasvotusten. Mitä jos vedettäisiin yhdessä kännit ja puhuttaisiin asiat selviksi? Niin olisi parasta. Pienessä hiprakassa ihminen on aidoimmillaan, ei paina huolet eikä pelot. Pitäisi vaan pystyä luottamaan. Minua sinun ei todellakaan tarvitse pelätä. Pelko on täysin minun puolellani.

Koska me miehet ollaan yleensä tyhmempiä kuin te naiset, niin me saatamme välillä päästää aivan hirveitä sammakoita suustamme. Netissä on myös liikaa mahdollisuuksia käsittää tai tulkita väärin sanottua. Ja hyvin mahdollista nopeasti töksäyttää jotain aivan päinvastaista kuin oikeasti ajattelee. Ei mikään puolustus, mutta en ole mikään artikuloinnin mestari niinkuin varmaan näistä höpinöistä olet jo huomannut. Ja mauttomia vitsejäkin viljelen. En niillä mitään pahaa kuiteskaan tarkoita. Pitäisi aina miettiä kirjoittamaansa pitempään että ilmaisee itseään totuuden mukaisesti.

Jatkoin tätä nyt näin kauan, koska haluan varmistua että sait oikean kuvan minusta. Sitten voinkin luovuttaa, mikäli homma ei ole möhläyksistäni kiinni vaan muista seikoista.

Enempää en voi enää tehdä asian hyväksi. Tekisin toki kaikkeni vuoksesi, mutta en näiden nettijuttujen perusteella.


PS. Harrastuksesi muuten näytti mukavalta. Elämässä pitää olla jotain johon suhtautuu intohimolla.

PPS. Toinen haluaa ihon kosteutta tasaavan voiteen, toinen uuden volvon, minä haluan vieläkin sinut, koska sinussa on jotain mitä muissa ei ole ja josta pidän valtavasti. Kunpa kaikki olisi niin yksinkertaista.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä