....tyttö on niin yksin yksin
yksin tässä maailmassa
jossa yksinäisten on niin vaikee olla......
mulla on koko ajan niin vitun paha olla etten varmaan enää pitkään jaksa. itkettää vaan ja ahdistaa, haluisin niin jättää tään kaiken taakse.
se jota ei ääneen lausuta, on kieltämättä pyöriny mielessä jo pitempään, viime viikot lähes koko ajan.
*********
yksin tässä maailmassa
jossa yksinäisten on niin vaikee olla......
mulla on koko ajan niin vitun paha olla etten varmaan enää pitkään jaksa. itkettää vaan ja ahdistaa, haluisin niin jättää tään kaiken taakse.
se jota ei ääneen lausuta, on kieltämättä pyöriny mielessä jo pitempään, viime viikot lähes koko ajan.
*********
Vastaukset 16
Vanhimmat
Onhan niitä paljon ihmisiä ympärilläsi. Mutta yksinäisyydenkö takia sulla on paha olla?
Tiedän että tää tieto ei lohduta mutta meitä yksinäisiä on paljon et ole yksin sen asian kanssa. täällä on esimerkiksi yksi semmonen.
on muutama viikko! Muutama viikko helvettiä on hirveä asia, mutta luuletko, että se jatkuu vielä vuoden päästä? Jaksaako kukaan ajatella ketään muutamaa viikkoa kauempaa? Tai sitten viimeistään muutamaa kuukautta kauempaa... Itse ajattelin erästä poikaa 4kk, mikä oli aivan helvettiä, mutta sitten se ajattelu vain lopahti siihen. Nykyään on parempi olla.
......mutta tässä todellakaan mistään pojista ole kysymys. en oo mitään sen suuntaista sanonut. tätä helvettiä on sitä paitsi jatkunut jo kohta kolme vuotta, että älä viitti alkaa viisastelemaan kun et tiedä mistä puhut!
Minkälainen ongelma sulla on ja mistä luulet, että se johtuu?
Tuon itsari jutun saa pois lukemalla Raamattua, tai ainakin pitäisi saada. Sulta taitaa puuttua kaverit ihan vallan, vai? Eikö ole mitään kontakteja, minkä kautta löytää ketään?
Harmittaa, että tuollain käy. Mulla on itsellä ollut sosiaalisia ongelmia koko elämä. Häviät tolla kolmella vuodella mun seitsenkertaiselle.
Sun ei pidä tehdä mitään tyhmää tuossa masentuneessa tilassa, kun se on pelkkää ajatusharhaa. Joskus on vielä asiat paremmin.
.....olin pahasti masentunut murrosiässä, jolloin eristäydyin koko maailmasta. silloin jäi kaikki sosiaaliset verkostot luomatta, ja tässä ollaan. lapsuuden ystävätkin on haihtuneet jonnekin. ei oo ketään kenen kanssa olis yhteistä historiaa- perhettä lukuunottamatta- ei siis ainoatakaan ystävää. yksin kun mielessään asioita pyörittelee päivästä toiseen niin maailma näyttää kyllä synkkääkin synkemmältä. miks vitussa miun elämästä tuli tällainen?!
..kiitos vaan mutta tuskin tässä mikään raamatun luku auttaa..
Joo mäkin masennuin murrosiässä ja sitten kävi vielä heikommaksi sosiaaliset kontaktit, kun ensin olin jo hiljalleen katkonut suhteita, niin masennuksen aikana, mikä ehkä vieläkin jatkuu on sitten homma mennyt erilaiseksi. Kun ei ollut välillä ollenkaan kavereita, niin masennus syveni vaan hullulle tasolle. Joo taitaapa Raamatun luku kuulostaa vähän heppoiselta tuohon, mutta eipä ole mullakaan paljoa ollut muuta. Älä vaan tee itsellesi pahaa, sillä varmaan sua rakastaa joku. Vähän huonoa on täältä käsin, mutta voin sentään rukoilla sun puolesta.
Halauksia sinne.
Säkin oot varmaan Aspergerin syndroomainen. Sanoisin, että kannattais käydä lukemassa asiasta. Jos haluat, niin voin kertoa lisää?
no anteeksi vaan mutta en todellakaan ole! tiedän aiheesta varsin paljon ja se sopii muhun yhtä hyvin kun neliön muotonen palikka ympyrän muotoseen reikään. voih jessus kaikkea sitä kuuleekin ;P
No mä tiedän sen verran kans, että oon ite.
Siis tosiaan voi olla ihan normaalin tuntuinen kaikinpuolin, et ei mikään friikki juttu välttämättä.
Ei ollut mitään pahaa mielessä, kun tuon kirjoitin. Auttaa vaan halusin. Toivottavasti et loukkantunut.
Voin mä yrittää sut leikkidiagnosoida, jos haluut?
no en sentään suuttunu, vähän vaan yllätyin :)
joo, leikkidiagnoosia vaan kehiin, ihan mielenkiinosta kuulla mitä sieltä tulee..hih
Tämmöistä:
1
Aurinko paistaa, niin pakko katsoa varpaita, kun häiköö.
Väsyneenä valot häiritsevät voimakkaasti.
2
Jonkinlaista herkkyyttä äänille. Tai ollut. Joskus kuulet poikkeuksellisen hyvin jotain ääniä.
3
Jonkinlaista herkkyyttä hajuille. Tai ollut.
4
Jonkinlaista herkkyyttä kosketukselle.
5
Kiinnostus johonkin asiaan. Tai intensiivisiä harrastuksia.
6
Ajoittainen turvattomuuden tunne (pelkotila).
7
Kiusattu lapsena, ei ollut kiinnostusta ryhmäleikkeihin.
8
Leikit lapsena vastakkaista sukupuolta olevien lasten kanssa.
9
Jotain keräilyä.
10
Vaikea heittää vanhoja tavaroita menemään.
11
Rahaa menee liikaa tai liian pihi.
12
Turhamaisuutta ja tarkkuutta ulkonäöstä, tai täysin välinpitämätön ulkonäöstä.
Joo, jos nyt nää ensin, niin sitte katotaan lisää.
Kohta tulee jotain haukkuja tästä, mutta ottakkaa nyt huumorilla.
no jaahas..musta suurin osa kyllä kuulostaa ihan tavan pulliaisten ongelmilta, jotkut ilmenee voimakkaampina, toiset laimeempina :)) Tulee semmonen olo kun lääkärikirjaa lukiessa, että kaikki natsaa jollakin tasolla itteen joten "apua, mulla on tuo tauti..ja tuo..ja tuo ja toikin vielä.." heh
;D
Joo niin se juur menee. Vaikeepa tästä on mitään sanoa. En mäkään ole varmaan sitten As, jos lähetään siihen, kun ei ole diaggiakaan. Voin aina tarvittaessa olla ja sitten välillä taas leikkiä normaalia.
Eipä niitä kai kannata ruveta miettiin. Onhan siitä siis hyötyä, kun on valmiiksi oppikirjassa kattava kuvaus omasta persoonasta ja pystyy ymmärtämaan itseään ja toisia paremmin, mutta vaikea hyväksyä, että olisi sellainen. you know.
Koita nyt piristyä, sillä se masennus on sitten huonompi juttu. Periaatteesa on ihan yks hailee, että onko joku As, vai ei, mut sillä on merkitystä, että mikä on lopputulos. Jos lopputulos on oikea, niin on sama, miten siihen on päästy.
Jaksamisia sulle ja tulkoon kaikki rakkaus ja hyvä sun niskaasi.
Siitä sitten vain uusia kavereita etsimään! Chatit pelaa ja kirjeenvaihto
harkintakykyä ja estää elämisen paremmista puolista nauttimisen. Itsekin pitkään yksin eläneenä voin sanoa, että katuisin todella paljon, jos olisin tehnyt aikaisemmin jotain typerää päästäkseni eroon yksinolosta.
Iän karttuessa huomaa, että elämä tuo tullessaan aina myös uusia positiivisia asioita, joita ei olisi osannut aiemmin ajatellakaan. Jos nyt tilanne voi tuntua masentavalta, viikon tai kahden päästä näkemyksesi saattaa olla täysin erilainen.
Tällaiseen ajatteluun on helppo suhtautua kyynisesti/epäileväisesti, mutta eihän sitä koskaan voi sanoa, mitä seuraavana päivänä tapahtuu, riippumatta siitä, kuinka kauan omasta mielestäsi onnetonta aikaa on jatkunut.