Tämän päivän Talouselama- lehden
viikon näkemys eli kolumni:
Pakkoruotsia /Päivi Munter 7.10.2005
Elämä uudessa maassa antaa tuoretta perspektiiviä asiaan kuin asiaan. Kuten vaikka kielipolitiikkaan.
Mietin tätä hiljattaisena viikon(vecko)loppuna, jolloin kävin Åhlensin tavaratalossa hankkimassa tykötarpeita uutta Tukholman-asuntoani varten.
Tarvitsin nimittäin sänky(säng)vaatteita. Ostin la-kanoita (lakan) ja täkin (täcke).
Tyypilliseen tapaan en voinut vastustaa kiusausta ja menin hissillä (hiss) toiseen kerrokseen naistenvaateosastolle. Siellä pistin pussiini (påse) sukkia (socka).
Sitten menin tilpehööri(tillbehör)osastolle ja sieltä karamelli(karamell)puolelle.
Katselin myös lamppuja (lampa) ja sohvia (soffa).
Mitäs siitä, että Suomesta on lähdetty leivän perässä Ruotsiin.
Sitten minulta loppui Ruotsin valuutta (valuta), joten kävelin pankkiautomaatille (bankautomat).
Kadulla (gata) myytiin uusia pottuja (potatis). Ostaisiko myös silliä(sill), mietin.
Mutta päätin, että olisi parasta hankkia ruoka kauppahallista (hall). Menin bussilla (buss) Östermalmin torille (torg).
Ostosreissuni aikana mietin, kuinka kamalan väärin pakollinen ruotsin opiskelu suomalaisissa kouluissa on. Ruotsi kun on meille täysin vieras imperialistien kieli.
Sitä paitsi yhä harvalukuisemmaksi käyvät suomenruotsalaiset oppivat kyllä suomea. Ei sitten tarvitse tuhlata luvanmaksajien rahoja Ylen ruotsinkielisiin ohjelmiin, joita katsoo mitätön osuus maan väestöstä.
Ja onhan Ruotsin valtio itsepäisesti kieltäytynyt antamasta suomelle virallisen kielen asemaa, vaikka kieltämme puhuvia ihmisiä on länsinaapurissa satojatuhansia.
Joo-o. On se kumma, että siinä missä maailman kilpailukykyisimmän maan nouseva sukupolvi voisi panostaa tulevaisuuteen pänttäämällä esimerkiksi mandariinikiinan alkeita, meillä pakkosyötetään marginaalisen ruotsinkielen epäsäännöllisiä verbejä.
Mitä merkitystä sillä muka on, että Helsingin pörssin, Suomen suurimman pankin ja teleoperaattorin pääkonttorit ovat nykyään Tukholmassa. Tai sillä, että ruotsalaisessa omistuksessa olevat yritykset, joita viime tietojen mukaan on noin 700, työllistävät Suomessa 50 000 ihmistä (ja suomalaisten omistamat 700 firmaa Ruotsissa noin 60 000).
Tai sillä, että yhä useamman suomalaisyrityksen pitää nähdä koko Pohjola kotimarkkina-alueena. Norja nyt on joka tapauksessa kamalan kaukana, eivätkä tanskalaisten puhetta ymmärrä ruotsalaisetkaan.
Silläkään ei liene merkitystä, että Pohjoismaiden tunnetuin kauppakorkeakoulu sijaitsee Tukholmassa. Tai sillä, että Ruotsi tuottaa Niklas Zennströmin kaltaisia innovaattoreita, jotka kehittävät mullistavan tuotteen ja myyvät sen sitten kovasta rahasta eBayn tapaisille teknologiajäteille.
Tai sillä, että kun Suomesta loppuvat työt, meiltä on perinteisesti lähdetty Ruotsiin ja nyttemmin Norjaan elannon perässä.
Ja mitä turhaa nyt ruotsia opettelemaan vain siksi, että voisi Tukholmassa tilata kahvin (kaffe) ja pullan (bulle) ruotsiksi. Sitä paitsi puolet kaupungin asukkaista tuntuu nykyään puhuvan paremmin Rinkeby-svenskaa kuin riikinruotsia. Eikä koko Tukholmaan enää ylipäätään tule asiaa nyt, kun ei enää tarvitse lähteä risteilylle verovapaiden ostosten perässä.
Ei - ei Ruotsilla tai ruotsalaisilla ole meille mitään annettavaa. Sitä paitsi heitä on vain vajaat yhdeksän miljoonaa, joten on ihan turha tuhlata aikaa ruotsin opiskeluun.
Ja onhan Suomi jo miltei yhdeksän vuosikymmentä tullut toimeen ilman, että juuri kukaan maassa osaisi venäjää, jota puhuu itäisessä naapurimaassa ja entisissä neuvostotasavalloissa äidinkielenään sentään yli kaksisataa miljoonaa ihmistä. Kuinka paljon vahinkoa ruotsinkielen taitamattomuus muka voisi Suomelle tuottaa venäjäksi vaikenemiseen verrattuna?
Kaikkihan puhuvat nykyään englantia - ja tulevaisuudessa mandariinia.
Juu. Kyllä se nyt on niin, että pakkoruotsin tuputtaminen on kertakaikkisen typerää!
---------------------------------------------------
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri Päivi Munter, joka on Financial Timesin Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Tukholmassa.
Että sillä lailla.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=785063
viikon näkemys eli kolumni:
Pakkoruotsia /Päivi Munter 7.10.2005
Elämä uudessa maassa antaa tuoretta perspektiiviä asiaan kuin asiaan. Kuten vaikka kielipolitiikkaan.
Mietin tätä hiljattaisena viikon(vecko)loppuna, jolloin kävin Åhlensin tavaratalossa hankkimassa tykötarpeita uutta Tukholman-asuntoani varten.
Tarvitsin nimittäin sänky(säng)vaatteita. Ostin la-kanoita (lakan) ja täkin (täcke).
Tyypilliseen tapaan en voinut vastustaa kiusausta ja menin hissillä (hiss) toiseen kerrokseen naistenvaateosastolle. Siellä pistin pussiini (påse) sukkia (socka).
Sitten menin tilpehööri(tillbehör)osastolle ja sieltä karamelli(karamell)puolelle.
Katselin myös lamppuja (lampa) ja sohvia (soffa).
Mitäs siitä, että Suomesta on lähdetty leivän perässä Ruotsiin.
Sitten minulta loppui Ruotsin valuutta (valuta), joten kävelin pankkiautomaatille (bankautomat).
Kadulla (gata) myytiin uusia pottuja (potatis). Ostaisiko myös silliä(sill), mietin.
Mutta päätin, että olisi parasta hankkia ruoka kauppahallista (hall). Menin bussilla (buss) Östermalmin torille (torg).
Ostosreissuni aikana mietin, kuinka kamalan väärin pakollinen ruotsin opiskelu suomalaisissa kouluissa on. Ruotsi kun on meille täysin vieras imperialistien kieli.
Sitä paitsi yhä harvalukuisemmaksi käyvät suomenruotsalaiset oppivat kyllä suomea. Ei sitten tarvitse tuhlata luvanmaksajien rahoja Ylen ruotsinkielisiin ohjelmiin, joita katsoo mitätön osuus maan väestöstä.
Ja onhan Ruotsin valtio itsepäisesti kieltäytynyt antamasta suomelle virallisen kielen asemaa, vaikka kieltämme puhuvia ihmisiä on länsinaapurissa satojatuhansia.
Joo-o. On se kumma, että siinä missä maailman kilpailukykyisimmän maan nouseva sukupolvi voisi panostaa tulevaisuuteen pänttäämällä esimerkiksi mandariinikiinan alkeita, meillä pakkosyötetään marginaalisen ruotsinkielen epäsäännöllisiä verbejä.
Mitä merkitystä sillä muka on, että Helsingin pörssin, Suomen suurimman pankin ja teleoperaattorin pääkonttorit ovat nykyään Tukholmassa. Tai sillä, että ruotsalaisessa omistuksessa olevat yritykset, joita viime tietojen mukaan on noin 700, työllistävät Suomessa 50 000 ihmistä (ja suomalaisten omistamat 700 firmaa Ruotsissa noin 60 000).
Tai sillä, että yhä useamman suomalaisyrityksen pitää nähdä koko Pohjola kotimarkkina-alueena. Norja nyt on joka tapauksessa kamalan kaukana, eivätkä tanskalaisten puhetta ymmärrä ruotsalaisetkaan.
Silläkään ei liene merkitystä, että Pohjoismaiden tunnetuin kauppakorkeakoulu sijaitsee Tukholmassa. Tai sillä, että Ruotsi tuottaa Niklas Zennströmin kaltaisia innovaattoreita, jotka kehittävät mullistavan tuotteen ja myyvät sen sitten kovasta rahasta eBayn tapaisille teknologiajäteille.
Tai sillä, että kun Suomesta loppuvat työt, meiltä on perinteisesti lähdetty Ruotsiin ja nyttemmin Norjaan elannon perässä.
Ja mitä turhaa nyt ruotsia opettelemaan vain siksi, että voisi Tukholmassa tilata kahvin (kaffe) ja pullan (bulle) ruotsiksi. Sitä paitsi puolet kaupungin asukkaista tuntuu nykyään puhuvan paremmin Rinkeby-svenskaa kuin riikinruotsia. Eikä koko Tukholmaan enää ylipäätään tule asiaa nyt, kun ei enää tarvitse lähteä risteilylle verovapaiden ostosten perässä.
Ei - ei Ruotsilla tai ruotsalaisilla ole meille mitään annettavaa. Sitä paitsi heitä on vain vajaat yhdeksän miljoonaa, joten on ihan turha tuhlata aikaa ruotsin opiskeluun.
Ja onhan Suomi jo miltei yhdeksän vuosikymmentä tullut toimeen ilman, että juuri kukaan maassa osaisi venäjää, jota puhuu itäisessä naapurimaassa ja entisissä neuvostotasavalloissa äidinkielenään sentään yli kaksisataa miljoonaa ihmistä. Kuinka paljon vahinkoa ruotsinkielen taitamattomuus muka voisi Suomelle tuottaa venäjäksi vaikenemiseen verrattuna?
Kaikkihan puhuvat nykyään englantia - ja tulevaisuudessa mandariinia.
Juu. Kyllä se nyt on niin, että pakkoruotsin tuputtaminen on kertakaikkisen typerää!
---------------------------------------------------
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri Päivi Munter, joka on Financial Timesin Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Tukholmassa.
Että sillä lailla.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=785063
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.