Oi, muistathan Irmelin
rannalta Bodomin,
nuo hetket mi julmaan
surmaan hiipuivat?
*
Oi, oothan suruinen,
kun kolmen ihmisen
pois sammui elo kesken
keväimen sen.
_ Pian on ilta se, jolloin sä vapaana kai,
etsit porttia muistojes maan.
Ehkä vastaasi käy tutut ystäväs taas
yhä nuorina nauravina.
Alla varjoin Murhaniemen hetken kanssaan olla koitat
armaasi, sun ystäväs.
Oi, oothan suruinen,
tuo aamu eilisen
valoaan sulle enää
antaa ei voi.
lisää täällä:http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000476&posting=22000000011027786
ja täällä:http://galleria.suomi24.fi/Taju-de-Watson-ABA
ja viimeisin on tämä:
Kissankieli-suklaarasia oli 60-luvulla ylellinen nami
Kirjoittanut: Oi, niitä aikoja 7.10.2005 klo 13.37
Meille salaisuuden kertoako voisi,
(Bodomin lauluja no 6)
Meille salaisuuden kertoako voisi,
vielä yhden jos vain rohkenisi hän?
Meille koko kissan pöydälle hän toisi,
jos vain voisi ylpeillä.
Kertois meille kuka astalolla iski,
miksi teltta pieni rikki repesi?
Vaikka joku otti karmehimman riskin,
hän vain hymyileepi vaieten.
Kerran sun valtaa kaipuu,
totuuteen Bodomin.
Silloin kai vaakaan vaipuu,
ylpeys myös kylmänkin.
Meille salaisuuden kertoa sä voisit
meille tahtoisit sä kuiskaella näin:
Mik on tehty se on tehty sillä sipuli,
mutt mä hymyilen vaieten.
rannalta Bodomin,
nuo hetket mi julmaan
surmaan hiipuivat?
*
Oi, oothan suruinen,
kun kolmen ihmisen
pois sammui elo kesken
keväimen sen.
_ Pian on ilta se, jolloin sä vapaana kai,
etsit porttia muistojes maan.
Ehkä vastaasi käy tutut ystäväs taas
yhä nuorina nauravina.
Alla varjoin Murhaniemen hetken kanssaan olla koitat
armaasi, sun ystäväs.
Oi, oothan suruinen,
tuo aamu eilisen
valoaan sulle enää
antaa ei voi.
lisää täällä:http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000476&posting=22000000011027786
ja täällä:http://galleria.suomi24.fi/Taju-de-Watson-ABA
ja viimeisin on tämä:
Kissankieli-suklaarasia oli 60-luvulla ylellinen nami
Kirjoittanut: Oi, niitä aikoja 7.10.2005 klo 13.37
Meille salaisuuden kertoako voisi,
(Bodomin lauluja no 6)
Meille salaisuuden kertoako voisi,
vielä yhden jos vain rohkenisi hän?
Meille koko kissan pöydälle hän toisi,
jos vain voisi ylpeillä.
Kertois meille kuka astalolla iski,
miksi teltta pieni rikki repesi?
Vaikka joku otti karmehimman riskin,
hän vain hymyileepi vaieten.
Kerran sun valtaa kaipuu,
totuuteen Bodomin.
Silloin kai vaakaan vaipuu,
ylpeys myös kylmänkin.
Meille salaisuuden kertoa sä voisit
meille tahtoisit sä kuiskaella näin:
Mik on tehty se on tehty sillä sipuli,
mutt mä hymyilen vaieten.
Vastaukset 1
Vanhimmat
vähän niin kuin ajetaan me poijjaat kyydillä.. tai nythän mua viedään linnasta linnahan tai.. Iso Antti ja Rannanjärvi.
On ihan varmaa, että Bodom ei tyrehdy mun tyhmiin laulelmarunoihin, ei ennenkuin sananvapaudelta on revitty siivet. terveisin Victor Hara, Chile 1973, sormet hakattu muusiksi, että hän olisi vihdoinkin lakannut soittamasta kitaraa. Lakkasihan se, mutta..vaikka siis mitätöntä on voi olla tavallisen ihmisen runot, niit ei ole kirjoitettu ihmisyyttä vastaan!