Tässä hiljaisuudessa
äänettömyyden äärellä
minun on hyvä olla.
Kuljetan sinua varoen
sieluni huoneissa
annan ikävän koskettaa.
Kaipuun läsnäolo ei satuta
vaan maistuu huomiselta
ajalta hauraalta uudelta.
Annan sinun olla minussa
unelmana, toisena ihona
tähtien kipunana yössä.
Kun hiljaisuus päättyy
suljen ovat huoneisiini varoen.
Jos on tahtosi mennä
mene ja lennä uljaana
kulje siipiesi kantaman päähän.
Jos kuitankin palaat
tuulen eteläisen myötä
en ole salvannut oviani
sulkenut iseäni pois
sinun kauniilta sanoiltasi.
äänettömyyden äärellä
minun on hyvä olla.
Kuljetan sinua varoen
sieluni huoneissa
annan ikävän koskettaa.
Kaipuun läsnäolo ei satuta
vaan maistuu huomiselta
ajalta hauraalta uudelta.
Annan sinun olla minussa
unelmana, toisena ihona
tähtien kipunana yössä.
Kun hiljaisuus päättyy
suljen ovat huoneisiini varoen.
Jos on tahtosi mennä
mene ja lennä uljaana
kulje siipiesi kantaman päähän.
Jos kuitankin palaat
tuulen eteläisen myötä
en ole salvannut oviani
sulkenut iseäni pois
sinun kauniilta sanoiltasi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miten herkkä rakkaus on,miten se osaa?
Sitä olen ihmettelemästä,päästyään ,ihmetelly?
Ken se ymmärtää,ei kenkään,se asuu meissä?
Kaunis ja herkkä tulkinta,kuljin mukana ,joka askeleella?
Liisa. Niin on ihmeellinen tuo rakkauden kaipuu, ett se saa joka päivä uudet kasvot sen monimutkaisuudesta voi ikuisesti kirjoittaa ja valmista ei tule.
Kuule Liisa!!!
Kuljetaan kuin meitä vain yksi ois
heitetään toisiltamme murheet pois
murheen paikka lämmöllä täytetään
ja koko maailmalle näytetään.
Kun yhteen pannaan kaksi akkaa
ne suurimmankin murheen hakkaa.
:)))))) ja :))))))))
Emmehän muuten saavuittais niitä unelmien kaarisiltoja?
Ellemme oivalla tarttua ,elämän oksaan?
Josta virtaa elämää ,kantava voima?
Saimme jo idussa tuon sitkeyden,uskomme,
toivomme ja rakastamme.
Voima elämän, ystävän. Kannaetaan niitä aarteena huomiseen. Matka jatkuu uusin voimavaroin. :))))
kirjoitat että kaipuun läsnä olo ei satuta kyllä kaipuu satuttaa :(
kaipuu on tässäkin runossa todellisuudessa vahvana esillä ja sinussa..
hyvää lauantai iltapäivää ystävä hyvä..:=))))
Olet aivan oikeassa. Kaipuu satuttaa joskus tosi kovin. Mutta silti välillä tulee hetkiä joilloin kaipuun läsnäololla on toinenkin muoto. On ihanaa tuntea omat tunteensa, hyväksyä se että kaikki ei ola omasta tahdosta riippuvaista. Tänään kun mietin kaipuutani ja rakkaudennälkääni olin jotenkin kovin onnellinen siitä että minulla on vielä tunteet. Ja toisaalta tiedostin myös sen että kohtalolla on aina oma aikataulunsa, kaikki tapahtuu ajallaan. Oma kärsimättömyys on useinkin liian läsnäoleva ja hallitseva näissä asioissa.
Sinulle on muuten tosi helppo "puhua". Olet kuin oisit aina ollut vierelläni.
Hyvää illan jatkoa. t. Ikuinen haaveilija!
niistähän me sen voiman ammennamme vai mitä.
se onkin mahtavaa että osaa kuunnella itseään ja erottaa eri tunteet mitkä milloinkin on vallassa onko se viha rakkaus syyllisyys vai mikä kaikki kyllä vaatii opettelua ainakin omalla kohdallani
kun oppii kuuntelemaan itseään on taas kukonaskeleen edellä elämässä,taitolaji jonkinlainen sekin..
itseään. Juuri oikea ilmaisu. Ja siinä on työmaata yhden elämän ajaksi.
Kiitos,sait mut tajuamaan,mitä elämä on.Nyt.
Kiitos itsellesi palutteestasi. Jos annoin sinulle jotain, olen tosi iloinen siitä.
Kaunis ilta pukeutokoon sinua varten!
Joskus on hyvä olla hiljaisuudeessa mutta jos on itselleen joku rakas
voi vaihtaa hiljaisuuden pieniin helliin kuiskauksiin
Kauniin runon taas kirjoitit!
on niin monet kasvot. Hiljaisuudessa on paljona hyvää. Kaunista päivän jatkoa Lio!.