Syyttämiskynnys ylittyi mikä on jo vaatinut melkoista varmuutta, vaan näyttö ei riittänyt kuitenkaan tuomioon, koska elämme demokratiassa jossa teon tehnyt ei aina välttämättä saa tuomiota... onneksi tai sitten ei
Vain näyttö ei riitävä
juupa
2303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
halavatun... vaihda näyttö, jos se ei ole riittävä. Litteitä näyttöjä saa nykyään halvalla, ne on parempia kuin kuvaputkinäytöt!
Hyvä herra Gustafsson, haluan ensinnäkin onnitella Teitä vapauttavasta päätöksestä, juhlat tuntuivat varmasti hyviltä, vaikka tänään Teillä saattaakin olla krapula.
Kuten kaikki tiedämme, Te olette todennäköisesti syyllinen Bodominjärven surmatöihin - oikeus ei vain 45 vuoden jälkeen saanut ehdotonta näyttöä kasaan joten Teidät piti vapauttaa. Tällainen on oikeuskäytäntö täällä länsimaisessa demokratiassa, eikä minulla mitään syytä ole sitä moittia.
Jäätte siis jatkamaan loppuelämäännekin tunnustamaton murha tunnollanne. Vetoankin siis Teihin, herra Gustafsson, että jättäisitte jälkipolville kirjallisen tunnustuksen syyllisyydestänne sekä selostuksen miksi ja miten surmasitte toverinne.
Säilyttäkää tuota tunnustusta kotonanne varmassa tallessa, mistä se aikanaan voidaan löytää kun jätätte tämän maallisen elämän. Tai ehkä varmempaa on tallettaa tunnustus pankin tallelokeroon tai pyytää jotakin asianajotoimistoa lähettämään se poliisille kuoltuanne.
Toisaalta oman etunne kannalta olisi Teidän parempi tunnustaa nyt, vielä eläessänne; eihän ole lainkaan varmaa, että edes tunnustaminen veisi Teitä vankilaan - ja vaikka veisikin, mikäs on ikääntyvän miehen asustella valtion palvelutalossa kuuluisuutena, jota tullaan jatkuvasti haastattelemaan ja lähestymään historioitsijoiden ja elokuvantekijöiden toimesta.
Mutta ennenkaikkea Teidän on syytä tunnustaa omantuntonne vuoksi. Saatte rauhan sielullenne. Tietänette myöskin, että kuoleman rajan tuolla puolen Teidän tunnustustanne ei enää tarvita: taivaallisissa joukoissa jo tiedetään syyllisyytenne, mutta sielläkin mieluusti haluttaisiin nähdä, että kasvaisitte ihmisenä vastaamaan teoistanne ja että voisitte sanoa: minä se olin!
Lohduksenne voin tosin kertoa, ettei mitään helvettiä ole, on vain jälleensyntymien ikuinen kiertokulku. Jossakin tulevassa elämässä joudutte joka tapauksessa kohtaamaan sen, mitä teitte vuonna 1960. Siksi tunnustaminen NYT vähentää kärsimystä tulevissa elämissä ja antaa teille henkisen rauhan, vaikka syyllisyys mieltänne ymmärrettävästi jäisikin puristamaan.
Muistakaa, Nils Gustafsson, että vaikka olettekin syyllinen, emme silti vihaa Teitä, vaan annamme Teille anteeksi henkisellä tasolla, joskin maallinen oikeus ehkä tuomion langettaakin.
Tunnustakaa siis itsenne, perheenne, Suomen kansan, uhrien muiston, tulevan elämänne ja Jumalan vuoksi, sillä tunnustus Teidän on joka tapauksessa tehtävä, ja itsellenne parempi on, että teette sen kuoleman rajan tällä puolen.
Kiittäen ja voimia toivottaen
Vapaa maailma