Muutto maalle

Riippuu ihmisestä viihtyykö maalla, itse en enää muuttaisi johonkin koirankoppiin asumaan. Kaupungissa on palvelut lähempänä, mutta maalla asumismukavuutta(=tilaa). :)

Minä muuttaisin maalle jos vain olisi mahdollista. Pois hälinästä. Kyllä kaupunkiin aina pääsee jos mieli tekee. Luonto ,oma piha ym.mikä sen parempaa???!!!

Tuo on kyllä totta,jotta"kaupunkiin aina pääsee,jos tekee mieli". Itse maalle 3v sitten muuttaneena,en muuta enää kaipaakkaan.On rauhaa ja tilaa (0,5ha),naapurit väh. 150m päässä,katseilta piilossa.
Selailin www.maallemuutto.info/ sivustoa ja sattumalta löytyi huokea kiinteistö,20km kaupungista ja kuitenkin nopeiden yhteyksien päästä.
Eipä ole kaduttanut kaupungista "irtaantuminen" koommin,saa olla ilman naapureiden mekastuksia(kerrostalo) ja muuta hälinää.

Olen kaiken ikäni asunut maalla.
1960 luvulla puolivuotta kaupungisa.
Vieläkin kauhukuvia sunnuntaiaamun tyhjistä aavemaisista kaduista.
Joku hortoilija kävelee pää painuksissa anonorakin huppu päässä.
korkeintaan joku kiinteistön omistaja kerää roskia jatupantumppeja , eikä puoleen vilkaise vaikka huomenia toivotan.
Kaukana haukku joku koira raivoisasti ja kaiku kiirii pitkin katuja, kaukaa kuuluu kun auto kiihdyttää kuin olisi maailmanloppu tulollaan.
Mikään ei voi olla kamalampaa, aavekaupunki, jossa vain infulenssa ja aids voivat viihtyä. Ajelin nyt keväällä kaupungin halki 6,30 , näkymä ja ilmanala täsmälleen sama. Missään loukossa maalla ei koskaan synny samaa kuoleman tuoksulla ja tunnelmalla maustettua vaikutelmaa kuin kaupungissa. Kaupunki on äärimmäisyyksien ilmentymä, 10-15min sisällä koko aavemainen kylä räjähtää järjettömään meluun melskeeseen huutoon ja ulinaan, kuin taikaiskusta ambulanssi ulvottaa sireeniä , kuinka ihmeessä ne voivat olla niin valppaina että jo seuraavana minuuttina tuo kuoleman sireenin ääni täyttää kadut ja iskee tajuntaan kuin putoava lumi katolta. Tiedät että joku onneton on lähellä manalan portteja tai ehkä jo astunut sisään tuonelaan. Maalla samaan aikaan linnut laulavat virkeimmillään jänikset loikkivat rentoina niityn poikki, kauris,peura ja karibu laiduntaa lähistöllä, seuraan kuinka kolmikko lähestyy puutarhaani kuin näkymättömän voiman vetämänä. Syövät aamu ateriansa ja siirtyvät pikku hiljaa metsän laidalle kuin kiittääkseen ateriasta ja siitä että heitä ei häiritä kun he syövät. Korppi lentää ääntä päästämättä , katson siipien synnyttämän äänen suuntaan kuinka iso uljas lintu tekee kierroksen saadakseen aamuaterian.
Viipyy metsän yllä 5min liekö saanut kun palaa psäpuulleen.
Naapurin traktorin hyrinä kuuluu vaimeana aikomuksenaan piiottaa jyviä maahan tulevaan syksyyn tähyillen ja pienen sadon toivossa.
Katselen polttopuukasaa josko tänään aloittaisin pilomisen, ennen kuin tajuan olen tekemässä polettavaa seuraavaksi talveksi, puoliso laittaa puutarhaa, istuttaa perunaa, tomaattia kasvihuoneeseen , ripottelee märkiä avomaan kurkunsiemeniä vedettyyn siemen-uraan. Vesi alkaa kerääntyä suuhun , nieleskelen ja kasaan polttopuita jonka tahti on kiihtynyt puolison toimien innoittamana.
Tämä on vain pala aamua ja aamuja on vuodessa 365 , en edes jaa lukijalle sitä iloa jonka tarjoaa päivä ja joka yö kahta samanlaista vurokauden aikaa ei ole. Ihminen kulkee valintojen tietä. Kupungissa asuvat ovat valinneet omat ihanteensa ja maalla asuvat omat ihanteensa, ja molemmilla on oma hintana. Seurailen omakotitalojen osoilmoituksia, ” kiinteistön tulisi sijaita 5-10km keskustasta 2000 rakennettu tai uudempi , kaikki palvelut lähellä kuten kauppa, koulu,
tori.Hinta: alle 70t . Tuossa kohtaa mitä ilmeisemmin on asutusta jo ruuhkaksi asti. Onnea kaikille.

Ilman muuta maalle.Sinne haluis itekkin,kesäthän siellä ollaan jo.Eläimillä tila olla liikkua,ja näkee miten nekin nauttii..Elämästä tulee laadukasta.Miten jossain betonikopperossa liikut neljä askelta toho suuntaa toho kaksi..talossaan liikkuu 10m ja ulkona rajattomasti .Mikä vapaus,naapuri ei valita äänistä.Eikä kyylää,mikä parasta

Suosittelen ainakin kokeilemaan.
Jos on koko ikänsä asunut kerrostalossa ja keskellä kaupunkia voi muutos olla aika suuri. Mutta mikäli kykenee sopeutumaan, on elämänlaatu erilaista kuin kaupungissa. Itse olen asunut puolet elämästä Töölössä ja puolet maaseutukaupungin reunalla. Täällä on vain peruspalvelut vieressä 1-2 minuutin päässä. Täällä vieressä ei ole muuta kuin kauppa/posti/abc, koulu, ulkojää/pallo- ja urheilukenttä ja jotain muuta sellaista.
Muihin palveluihin on kyllä matkaa. Terveyspalvelut, uimahalli/kylpylä, jäähalli, sisäpelipaikat, leffat, kauppakeskus yms. ovat sitten jo 15 minuutin päässä.
Mutta niinhän ne ovat usein vaikka asuisi kaupungin keskustassakin.
Itse kuitenkin etsin aika kauan nykyisen kaltaista paikkaa ja kun viimein tämän sain en enää muuta pois.
Kaupunkiin pääseen aina jos sille tuntuu mutta on hienoa palata rahalliseen ja avaraan kotiin. Sitä paitsi nykyiseen asuntoon ei olisi varaakaan jos sijainti olisi esim. Helsingissä. Tilaa piisaa niin talossa kuin pihallakin. Terassilla palju ja grillpaikka. Pihalta löytyy savusauna ja kaikkea muutakin mitä ei kaupungissa yleensä ole.
Kokeile... ainahan kaupunkiin voi palata jos ei viihdy.

Älä lähde tiettömien taipaleiden taakse jos olet yksin asuva. Minä asuin 7,00 km kaupungin keskustasta ja tuppasi itku tulemaan jatkuvassa yksin olosta varsinkin kun asun yksin. Ei auttanut kerrostaloasunnon kun iltaisin ja usein päivälläkin koiran kanssa ulkoilmassa ketään ei tullut vastaan ja jos tuli niin yksi ihminen. Itse sinä päätät mutta hakeudu kaupunk8in ihmisten pariin. Et ole niin yksin, puhelimen kanssa ei voi seurustella. Se ei vastaa tunteisiin.