Rangaistusviidakko

...siinä, että en todellakaan koe olevani (enkä käytännössä olekaan) niin rikas, että elintasoni olisi lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi kuin opiskelijalla, joka ei käy töissä. Monet, joskaan ei kaikki, töissä käyvät opiskelijathan saavat lisäksi tuloa vanhemmiltaan, eikä siitä luonnollisestikaan tarvitse maksaa veroa, kuten ansiotuloista. Turhaa marinaako? No, ehkäpä, ja saavathan vanhemmat laittaa rahojaan, mihin lystäävät, mutta mielestäni myös tällaisien tulojen pitäisi vaikuttaa opintotukeen. Eihän voi olla oikein, että minä annan vanhempien kukkarolla käyville opiskelijoille "bonus-ryyppyrahaa" ensin verotuksen muodossa ja sitten vielä omat opintotukeni evätään. No, mitenkäs noita lahjoituksia valvot.

Juttu ajautui sivuraiteille, ja on toki myönnettävä, että on paljon opiskelijoita, jotka todella tarvitsevat opintotukea, kun pappa ei maksakaan mitään. Suon sen rahan heille mielelläni, ei siinä mitään. Mutta lähinnä todellakin vain kritisoin tuota jyrkkyyttä noissa tulorajoissa. Opintotuen maksamisen perusteisiin on sisällytetty ns. negatiivinen kannustinloukku, kuten moneen muuhunkin KELA:n/kunnan avustukseen. Vaikkei opiskelijaa tietysti pitäisikään kannustaa työntekoon opintojen ohella, koen silti tuollaiset loukut jokseenkin perusteettomina ja moraalia rapauttavina.

laskija kirjoitti:

...siinä, että en todellakaan koe olevani (enkä käytännössä olekaan) niin rikas, että elintasoni olisi lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi kuin opiskelijalla, joka ei käy töissä. Monet, joskaan ei kaikki, töissä käyvät opiskelijathan saavat lisäksi tuloa vanhemmiltaan, eikä siitä luonnollisestikaan tarvitse maksaa veroa, kuten ansiotuloista. Turhaa marinaako? No, ehkäpä, ja saavathan vanhemmat laittaa rahojaan, mihin lystäävät, mutta mielestäni myös tällaisien tulojen pitäisi vaikuttaa opintotukeen. Eihän voi olla oikein, että minä annan vanhempien kukkarolla käyville opiskelijoille "bonus-ryyppyrahaa" ensin verotuksen muodossa ja sitten vielä omat opintotukeni evätään. No, mitenkäs noita lahjoituksia valvot.

Juttu ajautui sivuraiteille, ja on toki myönnettävä, että on paljon opiskelijoita, jotka todella tarvitsevat opintotukea, kun pappa ei maksakaan mitään. Suon sen rahan heille mielelläni, ei siinä mitään. Mutta lähinnä todellakin vain kritisoin tuota jyrkkyyttä noissa tulorajoissa. Opintotuen maksamisen perusteisiin on sisällytetty ns. negatiivinen kannustinloukku, kuten moneen muuhunkin KELA:n/kunnan avustukseen. Vaikkei opiskelijaa tietysti pitäisikään kannustaa työntekoon opintojen ohella, koen silti tuollaiset loukut jokseenkin perusteettomina ja moraalia rapauttavina.

ja ansaitsen suunnilleen yhtä paljon kuin sinä. Minusta elintasoni on huimasti korkeampi kuin silloin kuin opiskelin eli en aivan ymmärrä pointtiasi. Jos kerran opintotuella yhtä leveästi luulet eläväsi niin jää ihmeessä pois töistä ja anna paikkasi jollekin työttömälle!

laskija kirjoitti:

...siinä, että en todellakaan koe olevani (enkä käytännössä olekaan) niin rikas, että elintasoni olisi lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi kuin opiskelijalla, joka ei käy töissä. Monet, joskaan ei kaikki, töissä käyvät opiskelijathan saavat lisäksi tuloa vanhemmiltaan, eikä siitä luonnollisestikaan tarvitse maksaa veroa, kuten ansiotuloista. Turhaa marinaako? No, ehkäpä, ja saavathan vanhemmat laittaa rahojaan, mihin lystäävät, mutta mielestäni myös tällaisien tulojen pitäisi vaikuttaa opintotukeen. Eihän voi olla oikein, että minä annan vanhempien kukkarolla käyville opiskelijoille "bonus-ryyppyrahaa" ensin verotuksen muodossa ja sitten vielä omat opintotukeni evätään. No, mitenkäs noita lahjoituksia valvot.

Juttu ajautui sivuraiteille, ja on toki myönnettävä, että on paljon opiskelijoita, jotka todella tarvitsevat opintotukea, kun pappa ei maksakaan mitään. Suon sen rahan heille mielelläni, ei siinä mitään. Mutta lähinnä todellakin vain kritisoin tuota jyrkkyyttä noissa tulorajoissa. Opintotuen maksamisen perusteisiin on sisällytetty ns. negatiivinen kannustinloukku, kuten moneen muuhunkin KELA:n/kunnan avustukseen. Vaikkei opiskelijaa tietysti pitäisikään kannustaa työntekoon opintojen ohella, koen silti tuollaiset loukut jokseenkin perusteettomina ja moraalia rapauttavina.

"Pointti onkin... ...siinä, että en todellakaan koe olevani (enkä käytännössä olekaan) niin rikas, että elintasoni olisi lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi kuin opiskelijalla, joka ei käy töissä."

Hetkonen, hetkonen... Sä siis tienaat nettona n. 15 000 euroa vuodessa, kun taas pelkän opintotuen varassa elävä opiskelija saa nettona n. 5 000 euroa vuodessa, jos opiskelee vuoden ympäri. Eikös siinä ole aikamoinen ero?

"Opintotuen maksamisen perusteisiin on sisällytetty ns. negatiivinen kannustinloukku, kuten moneen muuhunkin KELA:n/kunnan avustukseen."

Jos tällaisia "negatiivisia kannustinloukkuja" ei olisi, joko veroja täytyisi nostaa merkittävästi tai sitten niitä avustuksia ei riittäisi tarpeeksi niille, jotka niitä todella tarvitsee. Kannatatko jompaa kumpaa jälkimmäisistä vaihtoehdoista? Jos taas tiedät jonkun muun vaihtoehdon, joka on niitä kaikkia parempi, älä ihmeessä pidä sitä omana tietonasi vaan kerro myös meille muille.

Hesssu kirjoitti:

"Pointti onkin... ...siinä, että en todellakaan koe olevani (enkä käytännössä olekaan) niin rikas, että elintasoni olisi lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi kuin opiskelijalla, joka ei käy töissä."

Hetkonen, hetkonen... Sä siis tienaat nettona n. 15 000 euroa vuodessa, kun taas pelkän opintotuen varassa elävä opiskelija saa nettona n. 5 000 euroa vuodessa, jos opiskelee vuoden ympäri. Eikös siinä ole aikamoinen ero?

"Opintotuen maksamisen perusteisiin on sisällytetty ns. negatiivinen kannustinloukku, kuten moneen muuhunkin KELA:n/kunnan avustukseen."

Jos tällaisia "negatiivisia kannustinloukkuja" ei olisi, joko veroja täytyisi nostaa merkittävästi tai sitten niitä avustuksia ei riittäisi tarpeeksi niille, jotka niitä todella tarvitsee. Kannatatko jompaa kumpaa jälkimmäisistä vaihtoehdoista? Jos taas tiedät jonkun muun vaihtoehdon, joka on niitä kaikkia parempi, älä ihmeessä pidä sitä omana tietonasi vaan kerro myös meille muille.

Negatiiviset kannustinloukut pitäisi todellakin purkaa, muttei todellakaan sillä poroporvarillisella metodilla, millä niitä noin yleisesti ottaen ehdotetaan purettavan, ts. niin, että köyhät kärsivät - mene työllistetyksi 5 euron tuntipalkalla tai kuole nälkään! Ainoa inhimillinen tie kannustinloukkujen purkamiseen on todellakin tehokkaampi tulojen uudelleenjako niin, että sekä todella köyhät että köyhät (minä) opiskelijat saavat sen, mitä ansaitsevat. Jos se tarkoittaa kireämpää verotusta, niin sittenhän verotetaan.

Jaa että kuinkahan? Pitää muistaa, että nykyajan markkinaliberalismihössötyksessä veronalentamisvaateineen on menty aivan liian pitkälle. Suomen on turha lähteä mihinkään verokilpailuun mukaan, koska emme siinä kuitenkaan
pärjää, eikä se ole tarpeenkaan. Korkea verotus ja tulojen uudelleenjako on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi, ja Suomen korkea menestyminen kilpailukykyvertailussa perustuu pitkälti siihen. Jo yksistään sillä, että
varallisuusveron tuotto (n. 120 m€) olisi ohjattu opintotukiin sen totaalisen poistamisen sijaan, olisi saatu jokaiselle opintotuen saajalle lähemmäs 400 euroa lisätuloa. Kuitenkin varallisuusveroprosentti on/oli marginaalisen pieni!

Jaa että minua ei saa verottaa mutta kaikkia muita
sitten? ;-) Ei ihan niin. Jos maksaa miljoonasta eurosta veroa vaikka 70%, niin se on silti eri asia kuin maksaa 20 000 eurosta 18%.

laskija kirjoitti:

Negatiiviset kannustinloukut pitäisi todellakin purkaa, muttei todellakaan sillä poroporvarillisella metodilla, millä niitä noin yleisesti ottaen ehdotetaan purettavan, ts. niin, että köyhät kärsivät - mene työllistetyksi 5 euron tuntipalkalla tai kuole nälkään! Ainoa inhimillinen tie kannustinloukkujen purkamiseen on todellakin tehokkaampi tulojen uudelleenjako niin, että sekä todella köyhät että köyhät (minä) opiskelijat saavat sen, mitä ansaitsevat. Jos se tarkoittaa kireämpää verotusta, niin sittenhän verotetaan.

Jaa että kuinkahan? Pitää muistaa, että nykyajan markkinaliberalismihössötyksessä veronalentamisvaateineen on menty aivan liian pitkälle. Suomen on turha lähteä mihinkään verokilpailuun mukaan, koska emme siinä kuitenkaan
pärjää, eikä se ole tarpeenkaan. Korkea verotus ja tulojen uudelleenjako on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi, ja Suomen korkea menestyminen kilpailukykyvertailussa perustuu pitkälti siihen. Jo yksistään sillä, että
varallisuusveron tuotto (n. 120 m€) olisi ohjattu opintotukiin sen totaalisen poistamisen sijaan, olisi saatu jokaiselle opintotuen saajalle lähemmäs 400 euroa lisätuloa. Kuitenkin varallisuusveroprosentti on/oli marginaalisen pieni!

Jaa että minua ei saa verottaa mutta kaikkia muita
sitten? ;-) Ei ihan niin. Jos maksaa miljoonasta eurosta veroa vaikka 70%, niin se on silti eri asia kuin maksaa 20 000 eurosta 18%.

Siis perusteluja sille, miksi opiskelusta pitäisi saada varsinaista "palkkaa" muista tuloista ym. riippumatta?

Hesssu kirjoitti:

Siis perusteluja sille, miksi opiskelusta pitäisi saada varsinaista "palkkaa" muista tuloista ym. riippumatta?

...muista tuloista riippumatta. Mutta mm. näistä syistä:

1) Meillä on jo olemassa tuki, joka ei riipu tuloista - lapsilisä

2) Opiskelu on Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä juttu, niin ainakin yleisesti väitetään. Opiskeleminen osoittaa siis tietynlaista selkärankaa, ja siitä kuuluu antaa palkinto, jota ei aivan heppoisin perustein (=pienehköt ansiotulot) viedä.

3) Opiskelu käy työstä - se on rankkaa. Työstä - joka on myös sijoitus yhteiskunnan hyväksi - kuuluisi maksaa palkkaa. Vaikka työtä tehdäänkin lähinnä omaa etua ajatellen, on selvää, että opiskelija ansaitsee extra-rahaa. Monet muut tuet eivät vaadi sellaisia suorituksia, mitä opintotuki vaatii, ne tulevat tilille ilman vaateita opintoviikoista jne.

Voitte edelleen sanoa, että opintotuen tarkoitus on olla opiskelijan toimeentuloturva (niin kuin nykylainsäädännön mukaan onkin), mutta puhunkin vain, miten asian PITÄISI olla.

laskija kirjoitti:

...muista tuloista riippumatta. Mutta mm. näistä syistä:

1) Meillä on jo olemassa tuki, joka ei riipu tuloista - lapsilisä

2) Opiskelu on Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä juttu, niin ainakin yleisesti väitetään. Opiskeleminen osoittaa siis tietynlaista selkärankaa, ja siitä kuuluu antaa palkinto, jota ei aivan heppoisin perustein (=pienehköt ansiotulot) viedä.

3) Opiskelu käy työstä - se on rankkaa. Työstä - joka on myös sijoitus yhteiskunnan hyväksi - kuuluisi maksaa palkkaa. Vaikka työtä tehdäänkin lähinnä omaa etua ajatellen, on selvää, että opiskelija ansaitsee extra-rahaa. Monet muut tuet eivät vaadi sellaisia suorituksia, mitä opintotuki vaatii, ne tulevat tilille ilman vaateita opintoviikoista jne.

Voitte edelleen sanoa, että opintotuen tarkoitus on olla opiskelijan toimeentuloturva (niin kuin nykylainsäädännön mukaan onkin), mutta puhunkin vain, miten asian PITÄISI olla.

"1) Meillä on jo olemassa tuki, joka ei riipu tuloista - lapsilisä"

Mikä peruste se sellainen on? Jos meillä on yksi tietyllä tavalla toimiva tuki, ei kai se ole mikään syy muuttaa muita tukia samanlaisiksi?

"2) Opiskelu on Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä juttu, niin ainakin yleisesti väitetään. Opiskeleminen osoittaa siis tietynlaista selkärankaa, ja siitä kuuluu antaa palkinto, jota ei aivan heppoisin perustein (=pienehköt ansiotulot) viedä."

Miksi opiskeluun tarvittaisiin vielä lisää kannustimia, kun halukkaita opiskelijoita on tarpeeksi ilmankin? "Opiskelijapula" on vain tiettyjen alojen (kuten esim. kovien luonnontieteiden) ongelmana, joten eikö kannustimia pitäisi sitten kohdistaa niihin?

Opiskelu on yksilön tulevaisuuden kannalta tärkeä juttu, ja siitä saakin palkinnon - ennen kaikkea aimo annoksen tietoa. (Miksi kaikki pitäisi mitata rahassa?) Sen lisäksi saa helposti mielekkäämmän työn kuin muuten, ja se rahallinenkin puoli tulee usein huomioitua sitten työelämässä paremman palkan muodossa.

"3) Opiskelu käy työstä - se on rankkaa. Työstä - joka on myös sijoitus yhteiskunnan hyväksi - kuuluisi maksaa palkkaa."

Opiskelun voi yhtä hyvin nähdä sijoituksena. Kuten usein muutenkin, "bisneksen pyörittäminen" vaatii alkusijoituksen ja alussa joudutaan välillä tekemään tahallaan tappiota, kun pyritään maksimoimaan tulevat voitot.

Opiskeluhan ei suoraan hyödytä yhteiskuntaa mitenkään, vaan siitä on hyötyä vasta sitten kun niitä opittuja taitoja sovelletaan esim. työelämässä.

"Vaikka työtä tehdäänkin lähinnä omaa etua ajatellen, on selvää, että opiskelija ansaitsee extra-rahaa."

Vaikka kotitöitä tehdäänkin lähinnä omaa (ja mahdollisen perheen) etua ajatellen, on selvää, että kotitöiden tekijä tekee rahan arvoista työtä - palkkaa vaan ei näy eikä kuulu.

Missäköhän on vika, palkan puutteessa vai sen vaatimisessa?

Hesssu kirjoitti:

"1) Meillä on jo olemassa tuki, joka ei riipu tuloista - lapsilisä"

Mikä peruste se sellainen on? Jos meillä on yksi tietyllä tavalla toimiva tuki, ei kai se ole mikään syy muuttaa muita tukia samanlaisiksi?

"2) Opiskelu on Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä juttu, niin ainakin yleisesti väitetään. Opiskeleminen osoittaa siis tietynlaista selkärankaa, ja siitä kuuluu antaa palkinto, jota ei aivan heppoisin perustein (=pienehköt ansiotulot) viedä."

Miksi opiskeluun tarvittaisiin vielä lisää kannustimia, kun halukkaita opiskelijoita on tarpeeksi ilmankin? "Opiskelijapula" on vain tiettyjen alojen (kuten esim. kovien luonnontieteiden) ongelmana, joten eikö kannustimia pitäisi sitten kohdistaa niihin?

Opiskelu on yksilön tulevaisuuden kannalta tärkeä juttu, ja siitä saakin palkinnon - ennen kaikkea aimo annoksen tietoa. (Miksi kaikki pitäisi mitata rahassa?) Sen lisäksi saa helposti mielekkäämmän työn kuin muuten, ja se rahallinenkin puoli tulee usein huomioitua sitten työelämässä paremman palkan muodossa.

"3) Opiskelu käy työstä - se on rankkaa. Työstä - joka on myös sijoitus yhteiskunnan hyväksi - kuuluisi maksaa palkkaa."

Opiskelun voi yhtä hyvin nähdä sijoituksena. Kuten usein muutenkin, "bisneksen pyörittäminen" vaatii alkusijoituksen ja alussa joudutaan välillä tekemään tahallaan tappiota, kun pyritään maksimoimaan tulevat voitot.

Opiskeluhan ei suoraan hyödytä yhteiskuntaa mitenkään, vaan siitä on hyötyä vasta sitten kun niitä opittuja taitoja sovelletaan esim. työelämässä.

"Vaikka työtä tehdäänkin lähinnä omaa etua ajatellen, on selvää, että opiskelija ansaitsee extra-rahaa."

Vaikka kotitöitä tehdäänkin lähinnä omaa (ja mahdollisen perheen) etua ajatellen, on selvää, että kotitöiden tekijä tekee rahan arvoista työtä - palkkaa vaan ei näy eikä kuulu.

Missäköhän on vika, palkan puutteessa vai sen vaatimisessa?

"Jos meillä on yksi tietyllä tavalla toimiva tuki, ei kai se ole mikään syy muuttaa muita tukia samanlaisiksi?"

Johdonmukaisuuden nimissä tukien pitäisi olla joko tulorajallisia tai -rajattomia - sama linja kaikille tuille.

"Miksi opiskeluun tarvittaisiin vielä lisää kannustimia, kun halukkaita opiskelijoita on tarpeeksi ilmankin?"

Ylikouluttamiseen liittyvät ongelmat tulee ratkaista vähentämällä aloituspaikkoja, ei millään
muulla tavalla.

"Opiskelun voi yhtä hyvin nähdä sijoituksena. Kuten usein muutenkin, "bisneksen pyörittäminen" vaatii alkusijoituksen"

Ihmiselämällä ja ihmisen toimeentulolla ei ole mielekästä pelata tuollaista bisnes-peliä. Koulutuksen yksilölle mahdollisesti aikanaan tuoma lisäarvo ei ole peruste vaatia tyytymään mielivaltaisiin tulorajoihin ja sitä kautta perusteettoman huonoon elintasoon yksilön opiskeluaikana. Suomalaiseen ajattelutapaan kuuluu
- onneksi - ajatus opiskelun vastikkeettomuudesta.

"Vaikka kotitöitä tehdäänkin lähinnä omaa (ja mahdollisen perheen) etua ajatellen, on selvää, että kotitöiden tekijä tekee rahan arvoista työtä"

Kotitöiden tekeminen estää lähinnä talouskasvua. Lisäksi kyseessä ovat puhtaasti yksilön/perheen omiin intresseihin liittyvät työt.

laskija kirjoitti:

"Jos meillä on yksi tietyllä tavalla toimiva tuki, ei kai se ole mikään syy muuttaa muita tukia samanlaisiksi?"

Johdonmukaisuuden nimissä tukien pitäisi olla joko tulorajallisia tai -rajattomia - sama linja kaikille tuille.

"Miksi opiskeluun tarvittaisiin vielä lisää kannustimia, kun halukkaita opiskelijoita on tarpeeksi ilmankin?"

Ylikouluttamiseen liittyvät ongelmat tulee ratkaista vähentämällä aloituspaikkoja, ei millään
muulla tavalla.

"Opiskelun voi yhtä hyvin nähdä sijoituksena. Kuten usein muutenkin, "bisneksen pyörittäminen" vaatii alkusijoituksen"

Ihmiselämällä ja ihmisen toimeentulolla ei ole mielekästä pelata tuollaista bisnes-peliä. Koulutuksen yksilölle mahdollisesti aikanaan tuoma lisäarvo ei ole peruste vaatia tyytymään mielivaltaisiin tulorajoihin ja sitä kautta perusteettoman huonoon elintasoon yksilön opiskeluaikana. Suomalaiseen ajattelutapaan kuuluu
- onneksi - ajatus opiskelun vastikkeettomuudesta.

"Vaikka kotitöitä tehdäänkin lähinnä omaa (ja mahdollisen perheen) etua ajatellen, on selvää, että kotitöiden tekijä tekee rahan arvoista työtä"

Kotitöiden tekeminen estää lähinnä talouskasvua. Lisäksi kyseessä ovat puhtaasti yksilön/perheen omiin intresseihin liittyvät työt.

"Johdonmukaisuuden nimissä tukien pitäisi olla joko tulorajallisia tai -rajattomia - sama linja kaikille tuille."

Miksi muutos tehtäisiin niin, että tulorajat poistettaisiin, vaikka tulorajoja voitaisiin lisätä muihinkin tukiin? Olisiko se oikein, että virallisesti työtön saa kaikki normaalit työttömyyskorvaukset, vaikka sekalaisia tuloja olisi monta tuhatta euroa kuussa, kun puolet vähemmän tienaava töissäkäyvä jää ilman tukea?

Mitä vikaa siinä on, että eri tukia maksetaan eri perustein riippuen siitä, mihin tarkoitukseen mikäkin tuki on tarkoitettu?

"Ylikouluttamiseen liittyvät ongelmat tulee ratkaista vähentämällä aloituspaikkoja, ei millään muulla tavalla."

Tästä olen ihan samaa mieltä, muttet kuitenkaan vastannut kysymykseen: Miksi opiskeluun tarvittaisiin vielä lisää kannustimia, kun halukkaita opiskelijoita on tarpeeksi ilmankin? Mihin siis tarvitaan ylimääräistä porkkanaa, kun jo nykyisetkin kannustimet riittää oikein hyvin?

"Ihmiselämällä ja ihmisen toimeentulolla ei ole mielekästä pelata tuollaista bisnes-peliä."

Kuten sanottu, ""bisneksen pyörittäminen" vaatii alkusijoituksen". Tässä tapauksessa se "alkusijoitus" on joko muutama vuosi vaatimatonta elämää ilman turhia ylellisyyksiä, suhteellisen turvallinen opintolaina tai töissä käynti opintojen ohella - onko se todella liikaa vaadittu?

"Koulutuksen yksilölle mahdollisesti aikanaan tuoma lisäarvo ei ole peruste vaatia tyytymään mielivaltaisiin tulorajoihin ja sitä kautta perusteettoman huonoon elintasoon yksilön opiskeluaikana."

Kauniita sanoja, se täytyy myöntää. Jos kuitenkin täytyy päästä heti käsiksi kultasuoneen eikä voi elää muutamaa vuotta vähän vaatimattomammin, amis on nopea tie ammattiin. Palkan perässä juoksijat löytää sieltäkin aloja, joilla ammattitaitoinen ihminen tienaa vähintäänkin kivasti.

Mikä muuten on perusteettoman huono elintaso ja miksi? Asun itse Turussa, ja ainakin täällä opintotuki riittää hyvin pieneen yksiöön, opiskelutarvikkeisiin, nettiyhteyteen, kohtuulliseen puhelinlaskuun, sopivaan määrään vaatteita ja muita enemmän ja vähemmän tarpeellisia tavaroita. Kavereiden kanssa voi käydä kahvilla ja sateen sattuessa voi hypätä bussiin, enkä ole tähän päivään mennessä ollut tuntiakaan töissä. Ja kun ensi kuussa asumislisän määrä nousee, saan pari kymppiä lisää käyttörahaa kuussa... Mitäköhän kaikkea kivaa sillä voikaan tehdä?

"Kotitöiden tekeminen estää lähinnä talouskasvua."

Ikävää, jos jonkun elämä pyörii niin paljon talouskasvun ympärillä, ettei osaa nähdä asioita muilta kannoilta.

"Lisäksi kyseessä ovat puhtaasti yksilön/perheen omiin intresseihin liittyvät työt."

Mutta jonkunhan ne on kuitenkin tehtävä, eikö vaan? Ja jos niitä ei tee itse, joku täytyy palkata tekemään ne... Silloin BKT tietysti kasvaa - jippii - mutta ei se tehdyn työn arvokkuus siitä lisäänny sentin vertaa.

Hesssu kirjoitti:

"Johdonmukaisuuden nimissä tukien pitäisi olla joko tulorajallisia tai -rajattomia - sama linja kaikille tuille."

Miksi muutos tehtäisiin niin, että tulorajat poistettaisiin, vaikka tulorajoja voitaisiin lisätä muihinkin tukiin? Olisiko se oikein, että virallisesti työtön saa kaikki normaalit työttömyyskorvaukset, vaikka sekalaisia tuloja olisi monta tuhatta euroa kuussa, kun puolet vähemmän tienaava töissäkäyvä jää ilman tukea?

Mitä vikaa siinä on, että eri tukia maksetaan eri perustein riippuen siitä, mihin tarkoitukseen mikäkin tuki on tarkoitettu?

"Ylikouluttamiseen liittyvät ongelmat tulee ratkaista vähentämällä aloituspaikkoja, ei millään muulla tavalla."

Tästä olen ihan samaa mieltä, muttet kuitenkaan vastannut kysymykseen: Miksi opiskeluun tarvittaisiin vielä lisää kannustimia, kun halukkaita opiskelijoita on tarpeeksi ilmankin? Mihin siis tarvitaan ylimääräistä porkkanaa, kun jo nykyisetkin kannustimet riittää oikein hyvin?

"Ihmiselämällä ja ihmisen toimeentulolla ei ole mielekästä pelata tuollaista bisnes-peliä."

Kuten sanottu, ""bisneksen pyörittäminen" vaatii alkusijoituksen". Tässä tapauksessa se "alkusijoitus" on joko muutama vuosi vaatimatonta elämää ilman turhia ylellisyyksiä, suhteellisen turvallinen opintolaina tai töissä käynti opintojen ohella - onko se todella liikaa vaadittu?

"Koulutuksen yksilölle mahdollisesti aikanaan tuoma lisäarvo ei ole peruste vaatia tyytymään mielivaltaisiin tulorajoihin ja sitä kautta perusteettoman huonoon elintasoon yksilön opiskeluaikana."

Kauniita sanoja, se täytyy myöntää. Jos kuitenkin täytyy päästä heti käsiksi kultasuoneen eikä voi elää muutamaa vuotta vähän vaatimattomammin, amis on nopea tie ammattiin. Palkan perässä juoksijat löytää sieltäkin aloja, joilla ammattitaitoinen ihminen tienaa vähintäänkin kivasti.

Mikä muuten on perusteettoman huono elintaso ja miksi? Asun itse Turussa, ja ainakin täällä opintotuki riittää hyvin pieneen yksiöön, opiskelutarvikkeisiin, nettiyhteyteen, kohtuulliseen puhelinlaskuun, sopivaan määrään vaatteita ja muita enemmän ja vähemmän tarpeellisia tavaroita. Kavereiden kanssa voi käydä kahvilla ja sateen sattuessa voi hypätä bussiin, enkä ole tähän päivään mennessä ollut tuntiakaan töissä. Ja kun ensi kuussa asumislisän määrä nousee, saan pari kymppiä lisää käyttörahaa kuussa... Mitäköhän kaikkea kivaa sillä voikaan tehdä?

"Kotitöiden tekeminen estää lähinnä talouskasvua."

Ikävää, jos jonkun elämä pyörii niin paljon talouskasvun ympärillä, ettei osaa nähdä asioita muilta kannoilta.

"Lisäksi kyseessä ovat puhtaasti yksilön/perheen omiin intresseihin liittyvät työt."

Mutta jonkunhan ne on kuitenkin tehtävä, eikö vaan? Ja jos niitä ei tee itse, joku täytyy palkata tekemään ne... Silloin BKT tietysti kasvaa - jippii - mutta ei se tehdyn työn arvokkuus siitä lisäänny sentin vertaa.

"Olisiko se oikein, että virallisesti työtön saa kaikki normaalit työttömyyskorvaukset, vaikka sekalaisia tuloja olisi monta tuhatta euroa kuussa, kun puolet vähemmän tienaava töissäkäyvä jää ilman tukea?"

Oikeastaan se, että otin tuon lapsilisän mukaan tuohon edelliseen viestiini, oli huono veto. Tarkoituksenani oli vain osoittaa, että meillä on jo käytössä tuki, johon tulorajat eivät vaikuta, eli toisin sanoen valmiudet vähintäänkin höllentää muidenkin tukien tulorajoja on näin ajatuksellissa
tasolla olemassa. En edelleenkään puhu tulorajattomuuden vaan löyhempien tulorajojen puolesta. Lapsilisälle pitäisi tietystikin asettaa
jonkinlaiset tulorajat. Mitä esimerkkiisi tulee, niin tottahan toki tuo olisi väärin. "Monta tuhatta euroa kuussa" tarkoittaa jo niin suuria oheistuloja, että elintaso on inhimillinen ilman mitään tukiaisiakin.

"Mitä vikaa siinä on, että eri tukia maksetaan eri perustein riippuen siitä, mihin tarkoitukseen mikäkin tuki on tarkoitettu?"

Kuitenkin kaikki tuet voidaan kyseenalaistaa tuolla "tuki on viimeinen toimeentulo" -ajattelulla. Mitä mielekkyyttä sitten on maksaa lapsilisää perheelle, jolla olisi varaa rahoittaa lapsiensa elättäminen kokonaan itsekin? Yritin katsoa KELA:n sivuilta perustelua lapsilisän olemassaololle, mutten sitä heti löytänyt. Joka tapauksessa, jos se on subjektiivinen oikeus saada
rahaa lapsen elättämisestä, sossu voisi rahoittaa tulorajattomasti miljoonaa muutakin pakollista menoa (kuten opiskelua). Jos se taas on palkinto lapsen tekemisestä, miljoona muutakin asiaa voitaisiin palkita (kuten opiskelu). Eli näihin asioihin tulisi löytää tasa-arvo.

"Mihin siis tarvitaan ylimääräistä porkkanaa, kun jo nykyisetkin kannustimet riittää oikein hyvin?"

En pysty näkemään tulorajojen löysennyksiä minään ylimääräisenä porkkanana opintoihin hakeutumisen suhteen, enkä usko niillä ja sisään pyrkijöiden määrillä olevan kovinkaan vahvaa yhteyttä. Se tutkinnon saamisen porkkana on niin mahtava, että kaikki muu kyllä kalpenee sen rinnalla. Kyse on vain yksinkertaisesti siitä, että opiskelijalla pitää olla nykyistä helpommat keinot kohottaa elintasoaan siedettävälle tasolle. Elämisen laadun
tavoittelusta ja yhteiskunnan vastaantulosta tässä
on kyse.

"Tässä tapauksessa se "alkusijoitus" on joko muutama vuosi vaatimatonta elämää ilman turhia ylellisyyksiä, suhteellisen turvallinen opintolaina tai töissä käynti opintojen ohella - onko se todella liikaa vaadittu?"

Miksi ihmistä pitää vaatia elämään vaatimatonta elämää vain sen vuoksi, että hän opiskelee, yhteiskunnassa, jossa rahaa on jaettavana enemmän kuin koskaan aikaisemmin? Tuo lauseesi on sikäli virheellinen, että opiskelu työssäkäynti tarkoittaa useimmiten vaatimattomuutta, kuten esimerkiksi omalla kohdallani.

"Mikä muuten on perusteettoman huono elintaso ja miksi?"

Esimerkiksi se, että käteen jää keskimäärin 1200 euroa kuukaudessa. Noinhan minulla käytännössä on, kun en sitä opintotukea saa ollenkaan. Tuolla ei herroiksi elellä, kun siitä vielä vähennetään pakolliset menot (ruoka vuokra sun muut). Esimerkiksi johonkin autoon pitämiseen ei olisi todellakaan rahaa.

"Ja kun ensi kuussa asumislisän määrä nousee, saan pari kymppiä lisää käyttörahaa kuussa... Mitäköhän kaikkea kivaa sillä voikaan tehdä?"

Niin eli siis kuten sanoin elintasoni ei ole juurikaan korkeampi kuin opiskelijalla, joka ei käy töissä. Mikä oli todistettava. Kuitenkin juuri
työnteon pitäisi olla keino nostaa omaa elintasoaan.

"Mutta jonkunhan ne on kuitenkin tehtävä, eikö vaan?"

Miksi työstä, joka ei ensinnäkään aiheuta tekijälleen juurikaan mitään kustannuksia ja joka toisekseen ei tuota yhteiskunnalle (eikä yksilöllekään) mitään lisäarvoa, pitäisi maksaa julkista palkkaa? Pikemminkin kotitöiden ulkoistamista pitää tukea, ja niinhän valtio on päättänyt tehdäkin (verovähennykset).

Hesssu kirjoitti:

"1) Meillä on jo olemassa tuki, joka ei riipu tuloista - lapsilisä"

Mikä peruste se sellainen on? Jos meillä on yksi tietyllä tavalla toimiva tuki, ei kai se ole mikään syy muuttaa muita tukia samanlaisiksi?

"2) Opiskelu on Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä juttu, niin ainakin yleisesti väitetään. Opiskeleminen osoittaa siis tietynlaista selkärankaa, ja siitä kuuluu antaa palkinto, jota ei aivan heppoisin perustein (=pienehköt ansiotulot) viedä."

Miksi opiskeluun tarvittaisiin vielä lisää kannustimia, kun halukkaita opiskelijoita on tarpeeksi ilmankin? "Opiskelijapula" on vain tiettyjen alojen (kuten esim. kovien luonnontieteiden) ongelmana, joten eikö kannustimia pitäisi sitten kohdistaa niihin?

Opiskelu on yksilön tulevaisuuden kannalta tärkeä juttu, ja siitä saakin palkinnon - ennen kaikkea aimo annoksen tietoa. (Miksi kaikki pitäisi mitata rahassa?) Sen lisäksi saa helposti mielekkäämmän työn kuin muuten, ja se rahallinenkin puoli tulee usein huomioitua sitten työelämässä paremman palkan muodossa.

"3) Opiskelu käy työstä - se on rankkaa. Työstä - joka on myös sijoitus yhteiskunnan hyväksi - kuuluisi maksaa palkkaa."

Opiskelun voi yhtä hyvin nähdä sijoituksena. Kuten usein muutenkin, "bisneksen pyörittäminen" vaatii alkusijoituksen ja alussa joudutaan välillä tekemään tahallaan tappiota, kun pyritään maksimoimaan tulevat voitot.

Opiskeluhan ei suoraan hyödytä yhteiskuntaa mitenkään, vaan siitä on hyötyä vasta sitten kun niitä opittuja taitoja sovelletaan esim. työelämässä.

"Vaikka työtä tehdäänkin lähinnä omaa etua ajatellen, on selvää, että opiskelija ansaitsee extra-rahaa."

Vaikka kotitöitä tehdäänkin lähinnä omaa (ja mahdollisen perheen) etua ajatellen, on selvää, että kotitöiden tekijä tekee rahan arvoista työtä - palkkaa vaan ei näy eikä kuulu.

Missäköhän on vika, palkan puutteessa vai sen vaatimisessa?

Entäs kun monien opiskelut tyssäävät jo lukioasteelle kun varaa ei yksinkertaisesti ole? Kaikki eivät saa töitä, eivätkä niitä pystyisi tekemäänkään? Siihen suuntaanhan ollaan menossa, että vain rikkaiden lapset opiskelevat korkealle tasolle, kun köyhien lapset opiskelevat peruskoulun/ammattikoulun. Enkä tarkoita, että tukia pitäisi suuresti nostaa, mutta mietitäänpäs esimerkkiä:
Opiskelija X on joutunut muuttamaan Helsingin keskustaan päästäkseen haluamaansa kouluun. Hänen vuokransa on 450e/kk, johon asumislisää hän saa 171,55e/kk+normaalin opintorahan.
Opiskelija Z asuu pienessä kylässä ja käy naapurikunnan ammattikorkeaa. Hänen vuokransa on 210e/kk , johon hän saa asumislisää 168e/kk. Hänelle siis jää maksettavaksi vuokrasta vain 42e/kk, kun Helsingin opiskelijalle jää n.278e/kk. Eli Helsingin opiskelijan opintoraha+asumislisä riittää juuri ja juuri hänen vuokransa maksuun, jos siihenkään. No Helsingin opiskelija X menee sitten töihin, jos hän sellasia saa, koska töitä voi tehdä vain silloin kun kerkeää ja vain hyvin vähän etteivät tulorajat pauku ylitse. Tämän jälkeen hänen opiskelunsa venyvät, hän todennäköisesti saa burnoutin normaalia aikaisemmin, sairastuu masennukseen tai muuhun vastaavaan, koska ihmistä ei ole luotu tekemään 10-14tunnin työpäiviä joka päivä ilman mitään lomapäiviä.

Mitä tämä sitten käytännössä aiheuttaa? Normaaleilla opiskelijoilla ei ole varaa lähteä opiskelemaan parempiin kouluihin kaupunkeihin vaan heidän on jäätävä asumaan pienille paikkakunnille joissa ei koulutusmahdollisuudet ole kovin hyvät. Tästä sitten seuraakin se, että myöhemmässä vaiheessa meillä ei ole kunnon osaajia.

Mielestäni jokin järki tuossakin pitäisi olla kuinka paljon kalliissa asunnossa asuvalle pitää asumislisää maksaa. Jos toiselle jää maksettavaksi vuokrasta 20% ja toiselle esimerkiksi 60-70% vain sen vuoksi missä hän sattuu asumaan ja opiskelemaan. Tietysti jos vuokrista alettaisiin harkitsemattomasti maksamaan aina se 80% niin kaikki opiskelijathan asuisivat muutaman tuhannen euron vuokra-asunnoissa, mutta tuo nykyinen raja on todellakin liian pieni.

laskija kirjoitti:

"Olisiko se oikein, että virallisesti työtön saa kaikki normaalit työttömyyskorvaukset, vaikka sekalaisia tuloja olisi monta tuhatta euroa kuussa, kun puolet vähemmän tienaava töissäkäyvä jää ilman tukea?"

Oikeastaan se, että otin tuon lapsilisän mukaan tuohon edelliseen viestiini, oli huono veto. Tarkoituksenani oli vain osoittaa, että meillä on jo käytössä tuki, johon tulorajat eivät vaikuta, eli toisin sanoen valmiudet vähintäänkin höllentää muidenkin tukien tulorajoja on näin ajatuksellissa
tasolla olemassa. En edelleenkään puhu tulorajattomuuden vaan löyhempien tulorajojen puolesta. Lapsilisälle pitäisi tietystikin asettaa
jonkinlaiset tulorajat. Mitä esimerkkiisi tulee, niin tottahan toki tuo olisi väärin. "Monta tuhatta euroa kuussa" tarkoittaa jo niin suuria oheistuloja, että elintaso on inhimillinen ilman mitään tukiaisiakin.

"Mitä vikaa siinä on, että eri tukia maksetaan eri perustein riippuen siitä, mihin tarkoitukseen mikäkin tuki on tarkoitettu?"

Kuitenkin kaikki tuet voidaan kyseenalaistaa tuolla "tuki on viimeinen toimeentulo" -ajattelulla. Mitä mielekkyyttä sitten on maksaa lapsilisää perheelle, jolla olisi varaa rahoittaa lapsiensa elättäminen kokonaan itsekin? Yritin katsoa KELA:n sivuilta perustelua lapsilisän olemassaololle, mutten sitä heti löytänyt. Joka tapauksessa, jos se on subjektiivinen oikeus saada
rahaa lapsen elättämisestä, sossu voisi rahoittaa tulorajattomasti miljoonaa muutakin pakollista menoa (kuten opiskelua). Jos se taas on palkinto lapsen tekemisestä, miljoona muutakin asiaa voitaisiin palkita (kuten opiskelu). Eli näihin asioihin tulisi löytää tasa-arvo.

"Mihin siis tarvitaan ylimääräistä porkkanaa, kun jo nykyisetkin kannustimet riittää oikein hyvin?"

En pysty näkemään tulorajojen löysennyksiä minään ylimääräisenä porkkanana opintoihin hakeutumisen suhteen, enkä usko niillä ja sisään pyrkijöiden määrillä olevan kovinkaan vahvaa yhteyttä. Se tutkinnon saamisen porkkana on niin mahtava, että kaikki muu kyllä kalpenee sen rinnalla. Kyse on vain yksinkertaisesti siitä, että opiskelijalla pitää olla nykyistä helpommat keinot kohottaa elintasoaan siedettävälle tasolle. Elämisen laadun
tavoittelusta ja yhteiskunnan vastaantulosta tässä
on kyse.

"Tässä tapauksessa se "alkusijoitus" on joko muutama vuosi vaatimatonta elämää ilman turhia ylellisyyksiä, suhteellisen turvallinen opintolaina tai töissä käynti opintojen ohella - onko se todella liikaa vaadittu?"

Miksi ihmistä pitää vaatia elämään vaatimatonta elämää vain sen vuoksi, että hän opiskelee, yhteiskunnassa, jossa rahaa on jaettavana enemmän kuin koskaan aikaisemmin? Tuo lauseesi on sikäli virheellinen, että opiskelu työssäkäynti tarkoittaa useimmiten vaatimattomuutta, kuten esimerkiksi omalla kohdallani.

"Mikä muuten on perusteettoman huono elintaso ja miksi?"

Esimerkiksi se, että käteen jää keskimäärin 1200 euroa kuukaudessa. Noinhan minulla käytännössä on, kun en sitä opintotukea saa ollenkaan. Tuolla ei herroiksi elellä, kun siitä vielä vähennetään pakolliset menot (ruoka vuokra sun muut). Esimerkiksi johonkin autoon pitämiseen ei olisi todellakaan rahaa.

"Ja kun ensi kuussa asumislisän määrä nousee, saan pari kymppiä lisää käyttörahaa kuussa... Mitäköhän kaikkea kivaa sillä voikaan tehdä?"

Niin eli siis kuten sanoin elintasoni ei ole juurikaan korkeampi kuin opiskelijalla, joka ei käy töissä. Mikä oli todistettava. Kuitenkin juuri
työnteon pitäisi olla keino nostaa omaa elintasoaan.

"Mutta jonkunhan ne on kuitenkin tehtävä, eikö vaan?"

Miksi työstä, joka ei ensinnäkään aiheuta tekijälleen juurikaan mitään kustannuksia ja joka toisekseen ei tuota yhteiskunnalle (eikä yksilöllekään) mitään lisäarvoa, pitäisi maksaa julkista palkkaa? Pikemminkin kotitöiden ulkoistamista pitää tukea, ja niinhän valtio on päättänyt tehdäkin (verovähennykset).

"Kuitenkin kaikki tuet voidaan kyseenalaistaa tuolla "tuki on viimeinen toimeentulo" -ajattelulla."

Totta kai voidaan, mutta jos nyt yhtä tai vaikka useampaakin tukea maksetaan epäoikeudenmukaisella tavalla, tarkoittaako se sitä että se epäoikeudenmukaisuus pitäisi laajentaa myös muita tukia koskevaksi?

"Kyse on vain yksinkertaisesti siitä, että opiskelijalla pitää olla nykyistä helpommat keinot kohottaa elintasoaan siedettävälle tasolle. Elämisen laadun
tavoittelusta ja yhteiskunnan vastaantulosta tässä
on kyse."

Ja mikähän se siedettävä taso on, kun kerran edes 1200 € kuussa käteen ei kelpaa?

"Miksi ihmistä pitää vaatia elämään vaatimatonta elämää vain sen vuoksi, että hän opiskelee, yhteiskunnassa, jossa rahaa on jaettavana enemmän kuin koskaan aikaisemmin?"

Miksi ihmistä pitää vaatia elämään vaatimatonta elämää vain sen vuoksi, että hän käy työssä, josta maksetaan pientä palkkaa? Miksei kaikki voi saada rahaa niin paljon kuin kokee tarpeelliseksi "hyvän elämän" kannalta?

Rahaa voi toki olla jaettavana enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta millä ihmeen perusteella se pitäisi suunnata juuri suhteellisen leveästi elävien opiskelijoiden tilanteen parantamiseen?

"Tuo lauseesi on sikäli virheellinen, että opiskelu työssäkäynti tarkoittaa useimmiten vaatimattomuutta, kuten esimerkiksi omalla kohdallani."

En voi olla ihmettelemättä, kuinka kummallisia käsityksiä vaatimattomuudesta joillain on... Mä saan sen 430 € opintotukea kuussa ja elintasossani ei mielestäni ole mitään valittamista.

""Mikä muuten on perusteettoman huono elintaso ja miksi?"

Esimerkiksi se, että käteen jää keskimäärin 1200 euroa kuukaudessa. Noinhan minulla käytännössä on, kun en sitä opintotukea saa ollenkaan. Tuolla ei herroiksi elellä, kun siitä vielä vähennetään pakolliset menot (ruoka vuokra sun muut). Esimerkiksi johonkin autoon pitämiseen ei olisi todellakaan rahaa."

Siis täh? Millä ihmeen mittarilla 1200 € / kk nettona on perusteettoman huono elintaso? Moni korkeasti koulutettu aikuinen tienaa vähemmän, vaikka tekee kokopäivätyötä.

"Niin eli siis kuten sanoin elintasoni ei ole juurikaan korkeampi kuin opiskelijalla, joka ei käy töissä. Mikä oli todistettava. Kuitenkin juuri
työnteon pitäisi olla keino nostaa omaa elintasoaan."

Mitä ihmeen höpönlöpöä tuokin on. Sähän saat käteen noin 3 kertaa enemmän kuin opintotuen varassa elävä opiskelija, joka nostaa opintotukea jokaiselta 12 kuukaudelta vuodessa ja saa täydet asumislisät. Kysyin jo aiemmin, että eikös siinä ole aikamoinen ero?

"Miksi työstä, joka ei ensinnäkään aiheuta tekijälleen juurikaan mitään kustannuksia ja joka toisekseen ei tuota yhteiskunnalle (eikä yksilöllekään) mitään lisäarvoa, pitäisi maksaa julkista palkkaa?"

Miksi "työstä" eli opiskelusta, joka ei ensinnäkään aiheuta tekijälleen juurikaan kustannuksia ja joka kaiken lisäksi hyödyttää "työn" tekijää merkittävällä tavalla (tiedon ja taidon lisäksi antaa valmiudet parempiin töihin ym.), pitäisi maksaa palkkaa?

Aliarvioit nyt kotitöitä pahasti. Niitä tehdessä harjaantuu tekemään yhtä sun toista ja on niistä muutakin hyötyä. Ja kuten sanottu, tehdyn työn todellinen arvo ei muutu miksikään siitä, tekeekö työn itse ilmaiseksi vai maksaako siitä että joku muu tekee sen.

Nimetön kirjoitti:

Entäs kun monien opiskelut tyssäävät jo lukioasteelle kun varaa ei yksinkertaisesti ole? Kaikki eivät saa töitä, eivätkä niitä pystyisi tekemäänkään? Siihen suuntaanhan ollaan menossa, että vain rikkaiden lapset opiskelevat korkealle tasolle, kun köyhien lapset opiskelevat peruskoulun/ammattikoulun. Enkä tarkoita, että tukia pitäisi suuresti nostaa, mutta mietitäänpäs esimerkkiä:
Opiskelija X on joutunut muuttamaan Helsingin keskustaan päästäkseen haluamaansa kouluun. Hänen vuokransa on 450e/kk, johon asumislisää hän saa 171,55e/kk+normaalin opintorahan.
Opiskelija Z asuu pienessä kylässä ja käy naapurikunnan ammattikorkeaa. Hänen vuokransa on 210e/kk , johon hän saa asumislisää 168e/kk. Hänelle siis jää maksettavaksi vuokrasta vain 42e/kk, kun Helsingin opiskelijalle jää n.278e/kk. Eli Helsingin opiskelijan opintoraha+asumislisä riittää juuri ja juuri hänen vuokransa maksuun, jos siihenkään. No Helsingin opiskelija X menee sitten töihin, jos hän sellasia saa, koska töitä voi tehdä vain silloin kun kerkeää ja vain hyvin vähän etteivät tulorajat pauku ylitse. Tämän jälkeen hänen opiskelunsa venyvät, hän todennäköisesti saa burnoutin normaalia aikaisemmin, sairastuu masennukseen tai muuhun vastaavaan, koska ihmistä ei ole luotu tekemään 10-14tunnin työpäiviä joka päivä ilman mitään lomapäiviä.

Mitä tämä sitten käytännössä aiheuttaa? Normaaleilla opiskelijoilla ei ole varaa lähteä opiskelemaan parempiin kouluihin kaupunkeihin vaan heidän on jäätävä asumaan pienille paikkakunnille joissa ei koulutusmahdollisuudet ole kovin hyvät. Tästä sitten seuraakin se, että myöhemmässä vaiheessa meillä ei ole kunnon osaajia.

Mielestäni jokin järki tuossakin pitäisi olla kuinka paljon kalliissa asunnossa asuvalle pitää asumislisää maksaa. Jos toiselle jää maksettavaksi vuokrasta 20% ja toiselle esimerkiksi 60-70% vain sen vuoksi missä hän sattuu asumaan ja opiskelemaan. Tietysti jos vuokrista alettaisiin harkitsemattomasti maksamaan aina se 80% niin kaikki opiskelijathan asuisivat muutaman tuhannen euron vuokra-asunnoissa, mutta tuo nykyinen raja on todellakin liian pieni.

"Entäs kun monien opiskelut tyssäävät jo lukioasteelle kun varaa ei yksinkertaisesti ole?"

Ymmärtääkseni sossu on velvollinen auttamaan, jos vanhemmilla ei ole varaa ja opintotuki on syystä tai toisesta riittämätön.

"Enkä tarkoita, että tukia pitäisi suuresti nostaa, mutta mietitäänpäs esimerkkiä:
Opiskelija X on joutunut muuttamaan Helsingin keskustaan päästäkseen haluamaansa kouluun. Hänen vuokransa on 450e/kk, johon asumislisää hän saa 171,55e/kk+normaalin opintorahan."

Mihin kouluun päästäkseen täytyy asua Helsingin keskustassa? Pk-seudulla välimatkat on tietysti aika ikävät, mutta kyllä sielläkin on mahdollista asua ihan inhimillisillä hinnoilla. Hylkään siis lopun esimerkkisi sillä perusteella, että kyseinen Helsinkiin muuttanut opiskelija voisi asua puolta halvemmalla jossain muualla.

"Mitä tämä sitten käytännössä aiheuttaa? Normaaleilla opiskelijoilla ei ole varaa lähteä opiskelemaan parempiin kouluihin kaupunkeihin vaan heidän on jäätävä asumaan pienille paikkakunnille joissa ei koulutusmahdollisuudet ole kovin hyvät."

Esim. Turku ei ole mikään pikkupaikkakunta, ja opiskelija saa täältä hyvinkin nopeasti yksiön alle 250€/kk eli ensi kuussa voimaantulevan vuokrakaton sisällä. Solun saa tietysti selvästi sitäkin halvemmalla. On myös puppua, että opetus ym. olisi jotenkin oletusarvoisesti parempaa jossain Helsingissä, ja loppujen lopuksi aika harva opiskelee mitään sellaista mitä ei muuallakin voisi opiskella.

"Jos toiselle jää maksettavaksi vuokrasta 20% ja toiselle esimerkiksi 60-70% vain sen vuoksi missä hän sattuu asumaan ja opiskelemaan."

Asumislisä olisi kyllä mielestäni hyvä porrastaa samalla tavalla kuin yleisen asumistuenkin, jossa ero eri paikkakuntien välillä ei ole loppujen lopuksi kovinkaan suuri. Pk-seudulla on edelleen täysin mahdollista asua suht halvalla, nykyisenkin vuokrakaton rajoissa, vaikka silloin onkin turha haaveilla siitä hienosta yksiöstä ydiskeskustassa.

Hesssu kirjoitti:

"Kuitenkin kaikki tuet voidaan kyseenalaistaa tuolla "tuki on viimeinen toimeentulo" -ajattelulla."

Totta kai voidaan, mutta jos nyt yhtä tai vaikka useampaakin tukea maksetaan epäoikeudenmukaisella tavalla, tarkoittaako se sitä että se epäoikeudenmukaisuus pitäisi laajentaa myös muita tukia koskevaksi?

"Kyse on vain yksinkertaisesti siitä, että opiskelijalla pitää olla nykyistä helpommat keinot kohottaa elintasoaan siedettävälle tasolle. Elämisen laadun
tavoittelusta ja yhteiskunnan vastaantulosta tässä
on kyse."

Ja mikähän se siedettävä taso on, kun kerran edes 1200 € kuussa käteen ei kelpaa?

"Miksi ihmistä pitää vaatia elämään vaatimatonta elämää vain sen vuoksi, että hän opiskelee, yhteiskunnassa, jossa rahaa on jaettavana enemmän kuin koskaan aikaisemmin?"

Miksi ihmistä pitää vaatia elämään vaatimatonta elämää vain sen vuoksi, että hän käy työssä, josta maksetaan pientä palkkaa? Miksei kaikki voi saada rahaa niin paljon kuin kokee tarpeelliseksi "hyvän elämän" kannalta?

Rahaa voi toki olla jaettavana enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta millä ihmeen perusteella se pitäisi suunnata juuri suhteellisen leveästi elävien opiskelijoiden tilanteen parantamiseen?

"Tuo lauseesi on sikäli virheellinen, että opiskelu työssäkäynti tarkoittaa useimmiten vaatimattomuutta, kuten esimerkiksi omalla kohdallani."

En voi olla ihmettelemättä, kuinka kummallisia käsityksiä vaatimattomuudesta joillain on... Mä saan sen 430 € opintotukea kuussa ja elintasossani ei mielestäni ole mitään valittamista.

""Mikä muuten on perusteettoman huono elintaso ja miksi?"

Esimerkiksi se, että käteen jää keskimäärin 1200 euroa kuukaudessa. Noinhan minulla käytännössä on, kun en sitä opintotukea saa ollenkaan. Tuolla ei herroiksi elellä, kun siitä vielä vähennetään pakolliset menot (ruoka vuokra sun muut). Esimerkiksi johonkin autoon pitämiseen ei olisi todellakaan rahaa."

Siis täh? Millä ihmeen mittarilla 1200 € / kk nettona on perusteettoman huono elintaso? Moni korkeasti koulutettu aikuinen tienaa vähemmän, vaikka tekee kokopäivätyötä.

"Niin eli siis kuten sanoin elintasoni ei ole juurikaan korkeampi kuin opiskelijalla, joka ei käy töissä. Mikä oli todistettava. Kuitenkin juuri
työnteon pitäisi olla keino nostaa omaa elintasoaan."

Mitä ihmeen höpönlöpöä tuokin on. Sähän saat käteen noin 3 kertaa enemmän kuin opintotuen varassa elävä opiskelija, joka nostaa opintotukea jokaiselta 12 kuukaudelta vuodessa ja saa täydet asumislisät. Kysyin jo aiemmin, että eikös siinä ole aikamoinen ero?

"Miksi työstä, joka ei ensinnäkään aiheuta tekijälleen juurikaan mitään kustannuksia ja joka toisekseen ei tuota yhteiskunnalle (eikä yksilöllekään) mitään lisäarvoa, pitäisi maksaa julkista palkkaa?"

Miksi "työstä" eli opiskelusta, joka ei ensinnäkään aiheuta tekijälleen juurikaan kustannuksia ja joka kaiken lisäksi hyödyttää "työn" tekijää merkittävällä tavalla (tiedon ja taidon lisäksi antaa valmiudet parempiin töihin ym.), pitäisi maksaa palkkaa?

Aliarvioit nyt kotitöitä pahasti. Niitä tehdessä harjaantuu tekemään yhtä sun toista ja on niistä muutakin hyötyä. Ja kuten sanottu, tehdyn työn todellinen arvo ei muutu miksikään siitä, tekeekö työn itse ilmaiseksi vai maksaako siitä että joku muu tekee sen.

"tarkoittaako se sitä että se epäoikeudenmukaisuus pitäisi laajentaa myös muita tukia koskevaksi?"

Ei, vaan kaikki tuet tulee saattaa (melko löyhiin) tulorajoihin sidotuiksi. Se on oikeudenmukaista.

"Ja mikähän se siedettävä taso on, kun kerran edes 1200 € kuussa käteen ei kelpaa?"

1200 täysimääräinen opintotuki eli 1600 euroa tekisi jo gutaa. Siltikin oltaisiin kovin vaatimattomissa summissa yleiseen tulotasoon nähden.

"Moni korkeasti koulutettu aikuinen tienaa vähemmän, vaikka tekee kokopäivätyötä."

Ei kovin moni, sillä korkeasti koulutettujen keskipalkka on 3100 euroa kuussa ja kaikkien suomalaistenkin 2200 euroa. Ehkäpä tämä keskustelu
koskee jo nyt yleisemminkin matalapalkkatyön - sellaisen, jota minäkin nyt teen - tukemista.

"Miksi ihmistä pitää vaatia elämään vaatimatonta elämää vain sen vuoksi, että hän käy työssä, josta maksetaan pientä palkkaa?"

Kts. edellinen kommenttini. Kaikille työtätekeville pitäisi taata kunnollinen toimeentulo.

"Kysyin jo aiemmin, että eikös siinä ole aikamoinen ero?"

Ero on hieman alle 800 euroa kuukautta kohden. Eroa on jonkin verran, mutta hintatietoisena kyllä
tiedän, ettei tuolla rahalla mitään luksusta saa. Entä onko ero suuri siihen nähden, että uhraan aikaani 40 tuntia viikossa työntekoon? Tuntipalkakseni tulee nettona alle 5 euroa, kun tuota eroa ajatellaan... Eihän ole toki mikään pakko työskennellä, mutta...

"...joka kaiken lisäksi hyödyttää "työn" tekijää merkittävällä tavalla"

Mutta myös yhteiskuntaa - ainakin poliittisen liturgian mukaan koulutus on Suomen ainoa keino selviytyä eteenpäin.

"Ja kuten sanottu, tehdyn työn todellinen arvo ei muutu miksikään siitä, tekeekö työn itse ilmaiseksi vai maksaako siitä että joku muu tekee sen."

Ehk'ei, mutta koska nyt kuitenkin elämme vaihdantaan perustuvassa yhteiskunnassa, ihmetyttää, miksi kotityöt ovat edelleen lähes 100-prosenttisesti markkinoiden ulkopuolella. Sitä
paitsi monet vaativimmat tyypilliset tee-se-itse-työt sujuisivat ammattilasilta keskimäärin paljon nopeammin ja tulos olisi paljon
parempi kuin itse tehtynä.

laskija kirjoitti:

"tarkoittaako se sitä että se epäoikeudenmukaisuus pitäisi laajentaa myös muita tukia koskevaksi?"

Ei, vaan kaikki tuet tulee saattaa (melko löyhiin) tulorajoihin sidotuiksi. Se on oikeudenmukaista.

"Ja mikähän se siedettävä taso on, kun kerran edes 1200 € kuussa käteen ei kelpaa?"

1200 täysimääräinen opintotuki eli 1600 euroa tekisi jo gutaa. Siltikin oltaisiin kovin vaatimattomissa summissa yleiseen tulotasoon nähden.

"Moni korkeasti koulutettu aikuinen tienaa vähemmän, vaikka tekee kokopäivätyötä."

Ei kovin moni, sillä korkeasti koulutettujen keskipalkka on 3100 euroa kuussa ja kaikkien suomalaistenkin 2200 euroa. Ehkäpä tämä keskustelu
koskee jo nyt yleisemminkin matalapalkkatyön - sellaisen, jota minäkin nyt teen - tukemista.

"Miksi ihmistä pitää vaatia elämään vaatimatonta elämää vain sen vuoksi, että hän käy työssä, josta maksetaan pientä palkkaa?"

Kts. edellinen kommenttini. Kaikille työtätekeville pitäisi taata kunnollinen toimeentulo.

"Kysyin jo aiemmin, että eikös siinä ole aikamoinen ero?"

Ero on hieman alle 800 euroa kuukautta kohden. Eroa on jonkin verran, mutta hintatietoisena kyllä
tiedän, ettei tuolla rahalla mitään luksusta saa. Entä onko ero suuri siihen nähden, että uhraan aikaani 40 tuntia viikossa työntekoon? Tuntipalkakseni tulee nettona alle 5 euroa, kun tuota eroa ajatellaan... Eihän ole toki mikään pakko työskennellä, mutta...

"...joka kaiken lisäksi hyödyttää "työn" tekijää merkittävällä tavalla"

Mutta myös yhteiskuntaa - ainakin poliittisen liturgian mukaan koulutus on Suomen ainoa keino selviytyä eteenpäin.

"Ja kuten sanottu, tehdyn työn todellinen arvo ei muutu miksikään siitä, tekeekö työn itse ilmaiseksi vai maksaako siitä että joku muu tekee sen."

Ehk'ei, mutta koska nyt kuitenkin elämme vaihdantaan perustuvassa yhteiskunnassa, ihmetyttää, miksi kotityöt ovat edelleen lähes 100-prosenttisesti markkinoiden ulkopuolella. Sitä
paitsi monet vaativimmat tyypilliset tee-se-itse-työt sujuisivat ammattilasilta keskimäärin paljon nopeammin ja tulos olisi paljon
parempi kuin itse tehtynä.

"Ei, vaan kaikki tuet tulee saattaa (melko löyhiin) tulorajoihin sidotuiksi. Se on oikeudenmukaista."

Millä perusteella? Tahdotko vielä saman tulorajan kaikille tuille?

""Ja mikähän se siedettävä taso on, kun kerran edes 1200 € kuussa käteen ei kelpaa?"

1200 täysimääräinen opintotuki eli 1600 euroa tekisi jo gutaa. Siltikin oltaisiin kovin vaatimattomissa summissa yleiseen tulotasoon nähden."

Otetaanpas esimerkki siitä mitä suomalainen keskimäärin tienaa. Mainitsit suomalaisten keskipalkan olevan n. 2200 € / kk. Keskimääräiset vuositulot on siis tasan 26 400 €. Väestörekisteriin kuuluvalta turkulaiselta, joka ei saa verovähennyksiä, verottaja vie siitä sen 6000 € pois. Tällainen keskipalkkaa nauttiva ihminen saa siis käteen 1700 € - jopa huikean satasen enemmän kuin se ehdottamasi opiskelija! Eipä kuule sellasilla 1 600 euron tuloilla olla "kovin vaatimattomissa summissa yleiseen tulotasoon nähden"!

""Moni korkeasti koulutettu aikuinen tienaa vähemmän, vaikka tekee kokopäivätyötä."

Ei kovin moni, sillä korkeasti koulutettujen keskipalkka on 3100 euroa kuussa ja kaikkien suomalaistenkin 2200 euroa."

Korkeakoulutettujen keskipalkka ei kerro mitään siitä, kuinka paljon pienipalkkaisia joukossa on! Sen keskipalkan suuruus olisi 3100 € esim. kahdessa hyvin erilaisessa esimerkkitapauksessa: 1) jokainen tienaisi tasan 3100 €, 2) puolet tienaisi 1000 € ja toinen puoli 5200 €.

By the way, se edellisen esimerkkini turkulainen saisi nettona alle 2300 € /kk käteen, jos sen bruttotulot olisi 3100 € / kk... Ei siinäkään ole kuin 500 € eroa sille, minkä mainitsit siedettäväksi elintasoksi.

"Kts. edellinen kommenttini. Kaikille työtätekeville pitäisi taata kunnollinen toimeentulo."

Oletko siis sitä mieltä, että kaikkien työtätekevien pitäisi tienata vähintään 1600 € / kk nettona? Sehän ei välttämättä olisi mielestäsi edes kunnollinen toimeentulo, mutta olisipahan ainakin siedettävä. Milläköhän toimenpiteillä tällaiset tulot saataisiin rahoitettua?

"Ero on hieman alle 800 euroa kuukautta kohden. Eroa on jonkin verran, mutta hintatietoisena kyllä
tiedän, ettei tuolla rahalla mitään luksusta saa."

Luuletko sitten, että opintotuella elävät saa jotain luksusta? 800 € on melkein tuplasti enemmän kuin opintotuen enimmäismäärä! Jos asuu vuokralla kohtuuhintaisessa kämpässä - otetaan vuokraksi vaikka se tuleva vuokrakatto eli ~250 € - opintotuella elävälle jää ensikuisen asumislisän korotuksen jälkeen käteen n. 210 € käyttörahaa kuussa. Sun palkastasi käyttörahaa jäisi kohtuullisen vuokran jälkeen käyttörahaa 950 € - se on melkein neljä kertaa enemmän!

Jos opintotukeen nähden KOLMINKERTAISILLA nettotuloilla elintaso ei ole näin omia sanojasi lainatakseni "lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi", kuinka merkittävän elintasokorotuksen kuvittelet saavasi lisäämällä nykyisiin nettotuloihisi KOLMANNEKSEN?

"Entä onko ero suuri siihen nähden, että uhraan aikaani 40 tuntia viikossa työntekoon? Tuntipalkakseni tulee nettona alle 5 euroa, kun tuota eroa ajatellaan... Eihän ole toki mikään pakko työskennellä, mutta..."

Sanoit tienaavasi n. 1200 € / kk. Jos teet töitä 40 tuntia viikossa, nettotuntipalkaksi tulee kyllä n. 7,5 € eikä mikään 5 €.

"Mutta myös yhteiskuntaa - ainakin poliittisen liturgian mukaan koulutus on Suomen ainoa keino selviytyä eteenpäin."

Eihän se koulutus itsessään ei hyödytä yhteiskuntaa tippaakaan, vaan kyse on siitä miten niitä opittuja taitoja käytetään. Vastaavasti myös monien kotitöiden tekeminen hyödyttää yhteiskuntaa: pitämällä kodin siistinä ja hyvässä kunnossa vähentää sairastumisen ja tapaturmien (ja niistä yhteiskunnalle aiheutuvien kulujen) riskiä, ja esim. lasten hoito ja kasvatus on palkattomanakin korvaamattoman arvokasta seuraavan sukupolven hyväksi tehtyä työtä.

Hesssu kirjoitti:

"Ei, vaan kaikki tuet tulee saattaa (melko löyhiin) tulorajoihin sidotuiksi. Se on oikeudenmukaista."

Millä perusteella? Tahdotko vielä saman tulorajan kaikille tuille?

""Ja mikähän se siedettävä taso on, kun kerran edes 1200 € kuussa käteen ei kelpaa?"

1200 täysimääräinen opintotuki eli 1600 euroa tekisi jo gutaa. Siltikin oltaisiin kovin vaatimattomissa summissa yleiseen tulotasoon nähden."

Otetaanpas esimerkki siitä mitä suomalainen keskimäärin tienaa. Mainitsit suomalaisten keskipalkan olevan n. 2200 € / kk. Keskimääräiset vuositulot on siis tasan 26 400 €. Väestörekisteriin kuuluvalta turkulaiselta, joka ei saa verovähennyksiä, verottaja vie siitä sen 6000 € pois. Tällainen keskipalkkaa nauttiva ihminen saa siis käteen 1700 € - jopa huikean satasen enemmän kuin se ehdottamasi opiskelija! Eipä kuule sellasilla 1 600 euron tuloilla olla "kovin vaatimattomissa summissa yleiseen tulotasoon nähden"!

""Moni korkeasti koulutettu aikuinen tienaa vähemmän, vaikka tekee kokopäivätyötä."

Ei kovin moni, sillä korkeasti koulutettujen keskipalkka on 3100 euroa kuussa ja kaikkien suomalaistenkin 2200 euroa."

Korkeakoulutettujen keskipalkka ei kerro mitään siitä, kuinka paljon pienipalkkaisia joukossa on! Sen keskipalkan suuruus olisi 3100 € esim. kahdessa hyvin erilaisessa esimerkkitapauksessa: 1) jokainen tienaisi tasan 3100 €, 2) puolet tienaisi 1000 € ja toinen puoli 5200 €.

By the way, se edellisen esimerkkini turkulainen saisi nettona alle 2300 € /kk käteen, jos sen bruttotulot olisi 3100 € / kk... Ei siinäkään ole kuin 500 € eroa sille, minkä mainitsit siedettäväksi elintasoksi.

"Kts. edellinen kommenttini. Kaikille työtätekeville pitäisi taata kunnollinen toimeentulo."

Oletko siis sitä mieltä, että kaikkien työtätekevien pitäisi tienata vähintään 1600 € / kk nettona? Sehän ei välttämättä olisi mielestäsi edes kunnollinen toimeentulo, mutta olisipahan ainakin siedettävä. Milläköhän toimenpiteillä tällaiset tulot saataisiin rahoitettua?

"Ero on hieman alle 800 euroa kuukautta kohden. Eroa on jonkin verran, mutta hintatietoisena kyllä
tiedän, ettei tuolla rahalla mitään luksusta saa."

Luuletko sitten, että opintotuella elävät saa jotain luksusta? 800 € on melkein tuplasti enemmän kuin opintotuen enimmäismäärä! Jos asuu vuokralla kohtuuhintaisessa kämpässä - otetaan vuokraksi vaikka se tuleva vuokrakatto eli ~250 € - opintotuella elävälle jää ensikuisen asumislisän korotuksen jälkeen käteen n. 210 € käyttörahaa kuussa. Sun palkastasi käyttörahaa jäisi kohtuullisen vuokran jälkeen käyttörahaa 950 € - se on melkein neljä kertaa enemmän!

Jos opintotukeen nähden KOLMINKERTAISILLA nettotuloilla elintaso ei ole näin omia sanojasi lainatakseni "lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi", kuinka merkittävän elintasokorotuksen kuvittelet saavasi lisäämällä nykyisiin nettotuloihisi KOLMANNEKSEN?

"Entä onko ero suuri siihen nähden, että uhraan aikaani 40 tuntia viikossa työntekoon? Tuntipalkakseni tulee nettona alle 5 euroa, kun tuota eroa ajatellaan... Eihän ole toki mikään pakko työskennellä, mutta..."

Sanoit tienaavasi n. 1200 € / kk. Jos teet töitä 40 tuntia viikossa, nettotuntipalkaksi tulee kyllä n. 7,5 € eikä mikään 5 €.

"Mutta myös yhteiskuntaa - ainakin poliittisen liturgian mukaan koulutus on Suomen ainoa keino selviytyä eteenpäin."

Eihän se koulutus itsessään ei hyödytä yhteiskuntaa tippaakaan, vaan kyse on siitä miten niitä opittuja taitoja käytetään. Vastaavasti myös monien kotitöiden tekeminen hyödyttää yhteiskuntaa: pitämällä kodin siistinä ja hyvässä kunnossa vähentää sairastumisen ja tapaturmien (ja niistä yhteiskunnalle aiheutuvien kulujen) riskiä, ja esim. lasten hoito ja kasvatus on palkattomanakin korvaamattoman arvokasta seuraavan sukupolven hyväksi tehtyä työtä.

Korjaan vielä siitä tuntipalkasta, kun laskin sen vahingossa pelkästä nettopalkasta ottamatta huomioon opintotukien menetystä. Oli miten oli, ilmoittamillasikaan arvoilla nettopalkkasi ei jää alle 5 euron vaan on n. 5,5 €.

Hesssu kirjoitti:

"Ei, vaan kaikki tuet tulee saattaa (melko löyhiin) tulorajoihin sidotuiksi. Se on oikeudenmukaista."

Millä perusteella? Tahdotko vielä saman tulorajan kaikille tuille?

""Ja mikähän se siedettävä taso on, kun kerran edes 1200 € kuussa käteen ei kelpaa?"

1200 täysimääräinen opintotuki eli 1600 euroa tekisi jo gutaa. Siltikin oltaisiin kovin vaatimattomissa summissa yleiseen tulotasoon nähden."

Otetaanpas esimerkki siitä mitä suomalainen keskimäärin tienaa. Mainitsit suomalaisten keskipalkan olevan n. 2200 € / kk. Keskimääräiset vuositulot on siis tasan 26 400 €. Väestörekisteriin kuuluvalta turkulaiselta, joka ei saa verovähennyksiä, verottaja vie siitä sen 6000 € pois. Tällainen keskipalkkaa nauttiva ihminen saa siis käteen 1700 € - jopa huikean satasen enemmän kuin se ehdottamasi opiskelija! Eipä kuule sellasilla 1 600 euron tuloilla olla "kovin vaatimattomissa summissa yleiseen tulotasoon nähden"!

""Moni korkeasti koulutettu aikuinen tienaa vähemmän, vaikka tekee kokopäivätyötä."

Ei kovin moni, sillä korkeasti koulutettujen keskipalkka on 3100 euroa kuussa ja kaikkien suomalaistenkin 2200 euroa."

Korkeakoulutettujen keskipalkka ei kerro mitään siitä, kuinka paljon pienipalkkaisia joukossa on! Sen keskipalkan suuruus olisi 3100 € esim. kahdessa hyvin erilaisessa esimerkkitapauksessa: 1) jokainen tienaisi tasan 3100 €, 2) puolet tienaisi 1000 € ja toinen puoli 5200 €.

By the way, se edellisen esimerkkini turkulainen saisi nettona alle 2300 € /kk käteen, jos sen bruttotulot olisi 3100 € / kk... Ei siinäkään ole kuin 500 € eroa sille, minkä mainitsit siedettäväksi elintasoksi.

"Kts. edellinen kommenttini. Kaikille työtätekeville pitäisi taata kunnollinen toimeentulo."

Oletko siis sitä mieltä, että kaikkien työtätekevien pitäisi tienata vähintään 1600 € / kk nettona? Sehän ei välttämättä olisi mielestäsi edes kunnollinen toimeentulo, mutta olisipahan ainakin siedettävä. Milläköhän toimenpiteillä tällaiset tulot saataisiin rahoitettua?

"Ero on hieman alle 800 euroa kuukautta kohden. Eroa on jonkin verran, mutta hintatietoisena kyllä
tiedän, ettei tuolla rahalla mitään luksusta saa."

Luuletko sitten, että opintotuella elävät saa jotain luksusta? 800 € on melkein tuplasti enemmän kuin opintotuen enimmäismäärä! Jos asuu vuokralla kohtuuhintaisessa kämpässä - otetaan vuokraksi vaikka se tuleva vuokrakatto eli ~250 € - opintotuella elävälle jää ensikuisen asumislisän korotuksen jälkeen käteen n. 210 € käyttörahaa kuussa. Sun palkastasi käyttörahaa jäisi kohtuullisen vuokran jälkeen käyttörahaa 950 € - se on melkein neljä kertaa enemmän!

Jos opintotukeen nähden KOLMINKERTAISILLA nettotuloilla elintaso ei ole näin omia sanojasi lainatakseni "lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi", kuinka merkittävän elintasokorotuksen kuvittelet saavasi lisäämällä nykyisiin nettotuloihisi KOLMANNEKSEN?

"Entä onko ero suuri siihen nähden, että uhraan aikaani 40 tuntia viikossa työntekoon? Tuntipalkakseni tulee nettona alle 5 euroa, kun tuota eroa ajatellaan... Eihän ole toki mikään pakko työskennellä, mutta..."

Sanoit tienaavasi n. 1200 € / kk. Jos teet töitä 40 tuntia viikossa, nettotuntipalkaksi tulee kyllä n. 7,5 € eikä mikään 5 €.

"Mutta myös yhteiskuntaa - ainakin poliittisen liturgian mukaan koulutus on Suomen ainoa keino selviytyä eteenpäin."

Eihän se koulutus itsessään ei hyödytä yhteiskuntaa tippaakaan, vaan kyse on siitä miten niitä opittuja taitoja käytetään. Vastaavasti myös monien kotitöiden tekeminen hyödyttää yhteiskuntaa: pitämällä kodin siistinä ja hyvässä kunnossa vähentää sairastumisen ja tapaturmien (ja niistä yhteiskunnalle aiheutuvien kulujen) riskiä, ja esim. lasten hoito ja kasvatus on palkattomanakin korvaamattoman arvokasta seuraavan sukupolven hyväksi tehtyä työtä.

"Millä perusteella?"

Toistan, että pitää tehdä selvä ja johdonmukainen valinta, onko sosiaalituki viimeinen toimeentulo vai jotakin muuta. Jos tukia pidetään viimeisenä toimeentulomuotona, niin silloin luonnollisestikin niissä tulee olla tulorajat.

"Tahdotko vielä saman tulorajan kaikille tuille?"

Periaatteessa tämä olisi ihannetilanne. Tai periaatteessa kaikki tuet voitaisiin sulauttaa yhdeksi ja ainoaksi kansalaispalkkatyyliseksi tulonsiirroksi, mikä myös selventäisi nykysysteemejä melkoisesti.

"Oletko siis sitä mieltä, että kaikkien työtätekevien pitäisi tienata vähintään 1600 € / kk nettona?...Milläköhän toimenpiteillä tällaiset tulot saataisiin rahoitettua?"

Tuo voisi olla jonkinlainen minimi-ihanne. Se saataisiin rahoitetuksi matalapalkkatyön tukemisella verovaroin ja kunnon ay-toiminnalla. On töitä, jotka eivät globalisaatiohössötyksestä huolimatta karkaa täältä minnekään! Esimerkiksi palvelualan töitä on vähän paha viedä Kiinaan, ja tuolla alallahan tällä hetkellä on parhaat kasvuedellytykset Suomessa.

"Jos opintotukeen nähden KOLMINKERTAISILLA nettotuloilla elintaso ei ole näin omia sanojasi lainatakseni "lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi", kuinka merkittävän elintasokorotuksen kuvittelet saavasi lisäämällä nykyisiin nettotuloihisi KOLMANNEKSEN?"

Tässä tapauksessa pienikin raha lämmittäisi mieltä. Ei voi vaatia aivan järkyttävää tukemista
yhteiskunnalta, koska se ei ole realistista.

"Luuletko sitten, että opintotuella elävät saa jotain luksusta?"

En, mutta juuri siksihän käynkin töissä, että voisin jotakin luksusta joskus saadakin...

Nimetön kirjoitti:

Entäs kun monien opiskelut tyssäävät jo lukioasteelle kun varaa ei yksinkertaisesti ole? Kaikki eivät saa töitä, eivätkä niitä pystyisi tekemäänkään? Siihen suuntaanhan ollaan menossa, että vain rikkaiden lapset opiskelevat korkealle tasolle, kun köyhien lapset opiskelevat peruskoulun/ammattikoulun. Enkä tarkoita, että tukia pitäisi suuresti nostaa, mutta mietitäänpäs esimerkkiä:
Opiskelija X on joutunut muuttamaan Helsingin keskustaan päästäkseen haluamaansa kouluun. Hänen vuokransa on 450e/kk, johon asumislisää hän saa 171,55e/kk+normaalin opintorahan.
Opiskelija Z asuu pienessä kylässä ja käy naapurikunnan ammattikorkeaa. Hänen vuokransa on 210e/kk , johon hän saa asumislisää 168e/kk. Hänelle siis jää maksettavaksi vuokrasta vain 42e/kk, kun Helsingin opiskelijalle jää n.278e/kk. Eli Helsingin opiskelijan opintoraha+asumislisä riittää juuri ja juuri hänen vuokransa maksuun, jos siihenkään. No Helsingin opiskelija X menee sitten töihin, jos hän sellasia saa, koska töitä voi tehdä vain silloin kun kerkeää ja vain hyvin vähän etteivät tulorajat pauku ylitse. Tämän jälkeen hänen opiskelunsa venyvät, hän todennäköisesti saa burnoutin normaalia aikaisemmin, sairastuu masennukseen tai muuhun vastaavaan, koska ihmistä ei ole luotu tekemään 10-14tunnin työpäiviä joka päivä ilman mitään lomapäiviä.

Mitä tämä sitten käytännössä aiheuttaa? Normaaleilla opiskelijoilla ei ole varaa lähteä opiskelemaan parempiin kouluihin kaupunkeihin vaan heidän on jäätävä asumaan pienille paikkakunnille joissa ei koulutusmahdollisuudet ole kovin hyvät. Tästä sitten seuraakin se, että myöhemmässä vaiheessa meillä ei ole kunnon osaajia.

Mielestäni jokin järki tuossakin pitäisi olla kuinka paljon kalliissa asunnossa asuvalle pitää asumislisää maksaa. Jos toiselle jää maksettavaksi vuokrasta 20% ja toiselle esimerkiksi 60-70% vain sen vuoksi missä hän sattuu asumaan ja opiskelemaan. Tietysti jos vuokrista alettaisiin harkitsemattomasti maksamaan aina se 80% niin kaikki opiskelijathan asuisivat muutaman tuhannen euron vuokra-asunnoissa, mutta tuo nykyinen raja on todellakin liian pieni.

Eivät tyssää, ellei ole lapsia jo tuossa iässä. Pk-seudulla on luonnollisesti kovempi vuokrataso, mutta Hoasilta saa soluasuntoja kohtuuhintaan ja niitä riittää kaikille, jos vain kaikki suostuisivat muuttamaan esim. Myyrmäkeen tai Leppävaaraan. Kaksioiden vuokrat ovat paikoin niin halpoja, että puolison/hyvän kaverin kanssa voi päästä jopa soluhuoneen vuokran alle. Juuri nyt on *vapaana* Kulomäessä kaksio (vuokra naurettavat 326 e/kk) Ja jos joku sanoo, että Kulomäki on kaukana, niin Viikkiin ja Kumpulaan pääsee bussilla n. puolessa tunnissa.

Mikä logiikka tuossa on, että töitä voi tehdä hyvin vähän, mutta kuitenkin saadaan burnout?

Olen periaatteessa samaa mieltä kanssasi, että vuokrarajat voisivat olla suhteutettuna vuokratasoon, ehkä tulorajatkin hieman korkeammat, mutta annat kyllä asioista hieman kärjistetyn kuvan. Ei opiskelu Suomessa ole vanhempien tuloista kiinni.

Teukka kirjoitti:

Eivät tyssää, ellei ole lapsia jo tuossa iässä. Pk-seudulla on luonnollisesti kovempi vuokrataso, mutta Hoasilta saa soluasuntoja kohtuuhintaan ja niitä riittää kaikille, jos vain kaikki suostuisivat muuttamaan esim. Myyrmäkeen tai Leppävaaraan. Kaksioiden vuokrat ovat paikoin niin halpoja, että puolison/hyvän kaverin kanssa voi päästä jopa soluhuoneen vuokran alle. Juuri nyt on *vapaana* Kulomäessä kaksio (vuokra naurettavat 326 e/kk) Ja jos joku sanoo, että Kulomäki on kaukana, niin Viikkiin ja Kumpulaan pääsee bussilla n. puolessa tunnissa.

Mikä logiikka tuossa on, että töitä voi tehdä hyvin vähän, mutta kuitenkin saadaan burnout?

Olen periaatteessa samaa mieltä kanssasi, että vuokrarajat voisivat olla suhteutettuna vuokratasoon, ehkä tulorajatkin hieman korkeammat, mutta annat kyllä asioista hieman kärjistetyn kuvan. Ei opiskelu Suomessa ole vanhempien tuloista kiinni.

Kyllä se valitettavasti on monilla juuri niistä vanhempien tuloista kiinni. Itse en sanoisi tuota kaksion hintaa (326e/kk) naurettavan halvaksi ellei kaksio ole todella iso. Itse en siis asu lähellekään pääkaupunkiseutua, eikä olisi varaa muuttaakaan, joten tyydyn lähikuntien kouluihin. En osaa sanoa kuinka kaukana nuo ovat, itselleni ovat tuttuja yli tunninkin bussimatkat kouluun, mutta tuleehan siitä matkustelusta aina niitä lisäkustannuksia, en tiedä miten Helsingissä, mutta itselleni tulee reilu 50e/kk. Olen myös kuullut, että soluasuntoja saa paikoittain jonottaa jopa vuoden.

Itselleni meinasi opiskelu loppua jo lukioaikana, kun ei ollut varaa maksaa satoja euroja, ellei jopa tuhansia siitä onnesta, että saa lakin päähänsä. Monet kaverit lopettivatkin lukion kesken ja siirtyivät ammattikouluun tai jäivät työttömiksi jolloin tukea saa noin puolet enemmän.

Hesssu kirjoitti:

"Kuitenkin kaikki tuet voidaan kyseenalaistaa tuolla "tuki on viimeinen toimeentulo" -ajattelulla."

Totta kai voidaan, mutta jos nyt yhtä tai vaikka useampaakin tukea maksetaan epäoikeudenmukaisella tavalla, tarkoittaako se sitä että se epäoikeudenmukaisuus pitäisi laajentaa myös muita tukia koskevaksi?

"Kyse on vain yksinkertaisesti siitä, että opiskelijalla pitää olla nykyistä helpommat keinot kohottaa elintasoaan siedettävälle tasolle. Elämisen laadun
tavoittelusta ja yhteiskunnan vastaantulosta tässä
on kyse."

Ja mikähän se siedettävä taso on, kun kerran edes 1200 € kuussa käteen ei kelpaa?

"Miksi ihmistä pitää vaatia elämään vaatimatonta elämää vain sen vuoksi, että hän opiskelee, yhteiskunnassa, jossa rahaa on jaettavana enemmän kuin koskaan aikaisemmin?"

Miksi ihmistä pitää vaatia elämään vaatimatonta elämää vain sen vuoksi, että hän käy työssä, josta maksetaan pientä palkkaa? Miksei kaikki voi saada rahaa niin paljon kuin kokee tarpeelliseksi "hyvän elämän" kannalta?

Rahaa voi toki olla jaettavana enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta millä ihmeen perusteella se pitäisi suunnata juuri suhteellisen leveästi elävien opiskelijoiden tilanteen parantamiseen?

"Tuo lauseesi on sikäli virheellinen, että opiskelu työssäkäynti tarkoittaa useimmiten vaatimattomuutta, kuten esimerkiksi omalla kohdallani."

En voi olla ihmettelemättä, kuinka kummallisia käsityksiä vaatimattomuudesta joillain on... Mä saan sen 430 € opintotukea kuussa ja elintasossani ei mielestäni ole mitään valittamista.

""Mikä muuten on perusteettoman huono elintaso ja miksi?"

Esimerkiksi se, että käteen jää keskimäärin 1200 euroa kuukaudessa. Noinhan minulla käytännössä on, kun en sitä opintotukea saa ollenkaan. Tuolla ei herroiksi elellä, kun siitä vielä vähennetään pakolliset menot (ruoka vuokra sun muut). Esimerkiksi johonkin autoon pitämiseen ei olisi todellakaan rahaa."

Siis täh? Millä ihmeen mittarilla 1200 € / kk nettona on perusteettoman huono elintaso? Moni korkeasti koulutettu aikuinen tienaa vähemmän, vaikka tekee kokopäivätyötä.

"Niin eli siis kuten sanoin elintasoni ei ole juurikaan korkeampi kuin opiskelijalla, joka ei käy töissä. Mikä oli todistettava. Kuitenkin juuri
työnteon pitäisi olla keino nostaa omaa elintasoaan."

Mitä ihmeen höpönlöpöä tuokin on. Sähän saat käteen noin 3 kertaa enemmän kuin opintotuen varassa elävä opiskelija, joka nostaa opintotukea jokaiselta 12 kuukaudelta vuodessa ja saa täydet asumislisät. Kysyin jo aiemmin, että eikös siinä ole aikamoinen ero?

"Miksi työstä, joka ei ensinnäkään aiheuta tekijälleen juurikaan mitään kustannuksia ja joka toisekseen ei tuota yhteiskunnalle (eikä yksilöllekään) mitään lisäarvoa, pitäisi maksaa julkista palkkaa?"

Miksi "työstä" eli opiskelusta, joka ei ensinnäkään aiheuta tekijälleen juurikaan kustannuksia ja joka kaiken lisäksi hyödyttää "työn" tekijää merkittävällä tavalla (tiedon ja taidon lisäksi antaa valmiudet parempiin töihin ym.), pitäisi maksaa palkkaa?

Aliarvioit nyt kotitöitä pahasti. Niitä tehdessä harjaantuu tekemään yhtä sun toista ja on niistä muutakin hyötyä. Ja kuten sanottu, tehdyn työn todellinen arvo ei muutu miksikään siitä, tekeekö työn itse ilmaiseksi vai maksaako siitä että joku muu tekee sen.

En tahdo muuten ottaa kantaa tuohon väittelyynne, koska mielestäni kumpikaan ei ole oikeassa.

"Miksi "työstä" eli opiskelusta, joka ei ensinnäkään aiheuta tekijälleen juurikaan kustannuksia ja joka kaiken lisäksi hyödyttää "työn" tekijää merkittävällä tavalla (tiedon ja taidon lisäksi antaa valmiudet parempiin töihin ym.), pitäisi maksaa palkkaa?"
Mielestäni opiskelu aiheuttaa todellakin kustannuksia opiskelijalle, paljon enemmän kuin työttömyys esimerkiksi työttömälle joka saa puolet enemmän tukia kuin opiskelija. Itselläni meni esimerkiksi lukioaikana satoja ellei jopa tuhansia euroja siihen, että sain valkolakin painaa päähäni. En kutsuisi sitä ilmaiseksi?

Kysyisinkin tämän vuoksi sinun mielipidettäsi siihen, että miten sohvalla makoileva työtön on ansainnut enemmän tukia, kuin 4-7tuntia päivässä koulussa työskentelevä ja kotona lisää työskentelevä opiskelija? Vai onko tuo mielestäni myös väärin?

Nimetön kirjoitti:

En tahdo muuten ottaa kantaa tuohon väittelyynne, koska mielestäni kumpikaan ei ole oikeassa.

"Miksi "työstä" eli opiskelusta, joka ei ensinnäkään aiheuta tekijälleen juurikaan kustannuksia ja joka kaiken lisäksi hyödyttää "työn" tekijää merkittävällä tavalla (tiedon ja taidon lisäksi antaa valmiudet parempiin töihin ym.), pitäisi maksaa palkkaa?"
Mielestäni opiskelu aiheuttaa todellakin kustannuksia opiskelijalle, paljon enemmän kuin työttömyys esimerkiksi työttömälle joka saa puolet enemmän tukia kuin opiskelija. Itselläni meni esimerkiksi lukioaikana satoja ellei jopa tuhansia euroja siihen, että sain valkolakin painaa päähäni. En kutsuisi sitä ilmaiseksi?

Kysyisinkin tämän vuoksi sinun mielipidettäsi siihen, että miten sohvalla makoileva työtön on ansainnut enemmän tukia, kuin 4-7tuntia päivässä koulussa työskentelevä ja kotona lisää työskentelevä opiskelija? Vai onko tuo mielestäni myös väärin?

"Mielestäni opiskelu aiheuttaa todellakin kustannuksia opiskelijalle, paljon enemmän kuin työttömyys esimerkiksi työttömälle joka saa puolet enemmän tukia kuin opiskelija. Itselläni meni esimerkiksi lukioaikana satoja ellei jopa tuhansia euroja siihen, että sain valkolakin painaa päähäni. En kutsuisi sitä ilmaiseksi?"

Mihin tahansa saa menemään rahaa, jos sitä käyttää tuhlailevasti. :) Periaatteessa niitä koulukirjoja ei ole pakko ostaa, joten ainoat lukion aiheuttamat pakolliset kustannukset tulee ylioppilaskirjoituksista.

"Kysyisinkin tämän vuoksi sinun mielipidettäsi siihen, että miten sohvalla makoileva työtön on ansainnut enemmän tukia, kuin 4-7tuntia päivässä koulussa työskentelevä ja kotona lisää työskentelevä opiskelija? Vai onko tuo mielestäni myös väärin?"

Mielestäni opintotukea tulisi korottaa ainakin alhaisimman normaalin työttömyystuen tasolle, mutta tätä keskustelua käydään tulorajoista joten ei siitä sen enempää.

laskija kirjoitti:

"Millä perusteella?"

Toistan, että pitää tehdä selvä ja johdonmukainen valinta, onko sosiaalituki viimeinen toimeentulo vai jotakin muuta. Jos tukia pidetään viimeisenä toimeentulomuotona, niin silloin luonnollisestikin niissä tulee olla tulorajat.

"Tahdotko vielä saman tulorajan kaikille tuille?"

Periaatteessa tämä olisi ihannetilanne. Tai periaatteessa kaikki tuet voitaisiin sulauttaa yhdeksi ja ainoaksi kansalaispalkkatyyliseksi tulonsiirroksi, mikä myös selventäisi nykysysteemejä melkoisesti.

"Oletko siis sitä mieltä, että kaikkien työtätekevien pitäisi tienata vähintään 1600 € / kk nettona?...Milläköhän toimenpiteillä tällaiset tulot saataisiin rahoitettua?"

Tuo voisi olla jonkinlainen minimi-ihanne. Se saataisiin rahoitetuksi matalapalkkatyön tukemisella verovaroin ja kunnon ay-toiminnalla. On töitä, jotka eivät globalisaatiohössötyksestä huolimatta karkaa täältä minnekään! Esimerkiksi palvelualan töitä on vähän paha viedä Kiinaan, ja tuolla alallahan tällä hetkellä on parhaat kasvuedellytykset Suomessa.

"Jos opintotukeen nähden KOLMINKERTAISILLA nettotuloilla elintaso ei ole näin omia sanojasi lainatakseni "lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi", kuinka merkittävän elintasokorotuksen kuvittelet saavasi lisäämällä nykyisiin nettotuloihisi KOLMANNEKSEN?"

Tässä tapauksessa pienikin raha lämmittäisi mieltä. Ei voi vaatia aivan järkyttävää tukemista
yhteiskunnalta, koska se ei ole realistista.

"Luuletko sitten, että opintotuella elävät saa jotain luksusta?"

En, mutta juuri siksihän käynkin töissä, että voisin jotakin luksusta joskus saadakin...

"Toistan, että pitää tehdä selvä ja johdonmukainen valinta, onko sosiaalituki viimeinen toimeentulo vai jotakin muuta. Jos tukia pidetään viimeisenä toimeentulomuotona, niin silloin luonnollisestikin niissä tulee olla tulorajat."

Mutta millä perusteella kaikkien tukien pitäisi olla viimeisiä toimeentulomuotoja?

"Tuo voisi olla jonkinlainen minimi-ihanne. Se saataisiin rahoitetuksi matalapalkkatyön tukemisella verovaroin ja kunnon ay-toiminnalla."

Mutta millä ihmeellä ne verorahat saadaan riittämään, kun keskimääräinen nettopalkka on vain suunnilleen satasen sitä ehdottamaasi minimiä suurempi? Täytyyhän niitä verorahoja käyttää paljon muuhunkin kuin ihmisten palkkoihin.

"Tässä tapauksessa pienikin raha lämmittäisi mieltä."

Äläpäs kiertele kysymystäni: Jos opintotukeen nähden KOLMINKERTAISILLA nettotuloilla elintaso ei ole näin omia sanojasi lainatakseni "lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi", kuinka merkittävän elintasokorotuksen kuvittelet saavasi lisäämällä nykyisiin nettotuloihisi KOLMANNEKSEN?

Tai jos nyt mielestäsi vastasitkin tyydyttävästi, kerro ihmeessä, miten sellaisella kolmanneksen lisällä saisi aikaan merkittävän elintasokorotuksen, kun aiempi tulojen kolminkertaistaminen ei tuntunut missään?

"Ei voi vaatia aivan järkyttävää tukemista
yhteiskunnalta, koska se ei ole realistista."

Juuri niin, ja tuollainen 1600 € / kk nettona minimi jos mikä on aivan järkyttävän epärealistista tukemista...

Hesssu kirjoitti:

"Toistan, että pitää tehdä selvä ja johdonmukainen valinta, onko sosiaalituki viimeinen toimeentulo vai jotakin muuta. Jos tukia pidetään viimeisenä toimeentulomuotona, niin silloin luonnollisestikin niissä tulee olla tulorajat."

Mutta millä perusteella kaikkien tukien pitäisi olla viimeisiä toimeentulomuotoja?

"Tuo voisi olla jonkinlainen minimi-ihanne. Se saataisiin rahoitetuksi matalapalkkatyön tukemisella verovaroin ja kunnon ay-toiminnalla."

Mutta millä ihmeellä ne verorahat saadaan riittämään, kun keskimääräinen nettopalkka on vain suunnilleen satasen sitä ehdottamaasi minimiä suurempi? Täytyyhän niitä verorahoja käyttää paljon muuhunkin kuin ihmisten palkkoihin.

"Tässä tapauksessa pienikin raha lämmittäisi mieltä."

Äläpäs kiertele kysymystäni: Jos opintotukeen nähden KOLMINKERTAISILLA nettotuloilla elintaso ei ole näin omia sanojasi lainatakseni "lopultakaan paljon - jos yhtään - parempi", kuinka merkittävän elintasokorotuksen kuvittelet saavasi lisäämällä nykyisiin nettotuloihisi KOLMANNEKSEN?

Tai jos nyt mielestäsi vastasitkin tyydyttävästi, kerro ihmeessä, miten sellaisella kolmanneksen lisällä saisi aikaan merkittävän elintasokorotuksen, kun aiempi tulojen kolminkertaistaminen ei tuntunut missään?

"Ei voi vaatia aivan järkyttävää tukemista
yhteiskunnalta, koska se ei ole realistista."

Juuri niin, ja tuollainen 1600 € / kk nettona minimi jos mikä on aivan järkyttävän epärealistista tukemista...

Kauanpa jaksoit väitellä tuollaisen täysin reaalimaailmasta irtaantuneen 'laskijan' kanssa.

Jos 'laskijan' sattuu lukemaan kauppatieteitä, niin hänestä tulee varmasti iso pomo. Juuri samanlaisia ihan omalla logiikalla eläviä juttuja kuulee useinmiten pomojen suusta.

poipoi. kirjoitti:

Kauanpa jaksoit väitellä tuollaisen täysin reaalimaailmasta irtaantuneen 'laskijan' kanssa.

Jos 'laskijan' sattuu lukemaan kauppatieteitä, niin hänestä tulee varmasti iso pomo. Juuri samanlaisia ihan omalla logiikalla eläviä juttuja kuulee useinmiten pomojen suusta.

Mikä on käsityksesi oikeudenmukaisesta reaalimaailmasta?

Sen lisäksi, että hyödyttää valtiota ja kuntaa tuon 9000 euron edestä, saa kuulla vielä päänaukomistakin. Ilmeisesti et tajunnut, että kritisoin lähinnä noita opintotuen tulorajoja, en siis ollenkaan sitä, etteikö tuen saannin pitäisi jossakin vaiheessa katketa, kun tarpeeksi ansiotuloja. On selvää, että jos tienaa vaikka 40 000 euroa vuodessa, opintotukea ei tarvita, MUTTA 17 170 euroa on jo vähän eri juttu!

"kuinka häntä rangaistaan rikollisena eikä makseta työttömyyskorvausta ja asumislisää."

Työttömyyskorvaus on korvausta siitä, että ei ole töissä. Opintotuki on korvausta siitä, että on
opiskelija. Työllisyys poistaa mahdollisuuden saada työttömyyskorvauksen, koska sitä nimenomaisesti maksetaan työttömyydestä. Sen sijaan opintotukea pitäisi maksaa opiskelijuuden perusteella. Työskentely opintojen ohessa ei poista opiskelija-statusta. Miksi tuki siis viedään? Opintotukea pitäisi maksaa inhimilliseen rajaan asti täysimääräisenä (mielestäni 18 000 euroa vuodessa olisi sopiva raja). Opiskelu on työtä, ja näennäisestä ilmaisuudestaan huolimatta se nielee rahaa. Näin minä näen asian!

laskija kirjoitti:

Sen lisäksi, että hyödyttää valtiota ja kuntaa tuon 9000 euron edestä, saa kuulla vielä päänaukomistakin. Ilmeisesti et tajunnut, että kritisoin lähinnä noita opintotuen tulorajoja, en siis ollenkaan sitä, etteikö tuen saannin pitäisi jossakin vaiheessa katketa, kun tarpeeksi ansiotuloja. On selvää, että jos tienaa vaikka 40 000 euroa vuodessa, opintotukea ei tarvita, MUTTA 17 170 euroa on jo vähän eri juttu!

"kuinka häntä rangaistaan rikollisena eikä makseta työttömyyskorvausta ja asumislisää."

Työttömyyskorvaus on korvausta siitä, että ei ole töissä. Opintotuki on korvausta siitä, että on
opiskelija. Työllisyys poistaa mahdollisuuden saada työttömyyskorvauksen, koska sitä nimenomaisesti maksetaan työttömyydestä. Sen sijaan opintotukea pitäisi maksaa opiskelijuuden perusteella. Työskentely opintojen ohessa ei poista opiskelija-statusta. Miksi tuki siis viedään? Opintotukea pitäisi maksaa inhimilliseen rajaan asti täysimääräisenä (mielestäni 18 000 euroa vuodessa olisi sopiva raja). Opiskelu on työtä, ja näennäisestä ilmaisuudestaan huolimatta se nielee rahaa. Näin minä näen asian!

"On selvää, että jos tienaa vaikka 40 000 euroa vuodessa, opintotukea ei tarvita, MUTTA 17 170 euroa on jo vähän eri juttu!"

Jos bruttotulot on vähintään 1245€/kk (vuodessa n. 15 000 €), yksin asuva ei saa asumistukea senttiäkään vaikka asuisi Helsingissä - mihin siis sitä enemmän tienaava opiskelija tarvitsisi asumislisää? Työttömyystukien ja vastaavien kohdalla tulorajat on vielä sitäkin alhaisemmat - mihin siis sitä enemmän tienaava opiskelija tarvitsisi opintorahaa?

"Työttömyyskorvaus on korvausta siitä, että ei ole töissä. Opintotuki on korvausta siitä, että on
opiskelija."

Ei pidä paikkaansa. Opintotuki on "päätoimisen opiskelijan toimeentuloturva". (katso Kelan sivulta http://193.209.217.5/in/internet/suomi.nsf/NET/040601111809IL?openDocument jos et muuten usko)

"Työskentely opintojen ohessa ei poista opiskelija-statusta. Miksi tuki siis viedään?"

Koska kyseessä on _päätoimisen_ opiskelijan _toimeentuloturva_. Mihin opintojen ohella töissä käyvä opiskelija, joka saa riittävän toimeentulon työtuloistaan, sellaista tarvitsisi?

laskija kirjoitti:

Sen lisäksi, että hyödyttää valtiota ja kuntaa tuon 9000 euron edestä, saa kuulla vielä päänaukomistakin. Ilmeisesti et tajunnut, että kritisoin lähinnä noita opintotuen tulorajoja, en siis ollenkaan sitä, etteikö tuen saannin pitäisi jossakin vaiheessa katketa, kun tarpeeksi ansiotuloja. On selvää, että jos tienaa vaikka 40 000 euroa vuodessa, opintotukea ei tarvita, MUTTA 17 170 euroa on jo vähän eri juttu!

"kuinka häntä rangaistaan rikollisena eikä makseta työttömyyskorvausta ja asumislisää."

Työttömyyskorvaus on korvausta siitä, että ei ole töissä. Opintotuki on korvausta siitä, että on
opiskelija. Työllisyys poistaa mahdollisuuden saada työttömyyskorvauksen, koska sitä nimenomaisesti maksetaan työttömyydestä. Sen sijaan opintotukea pitäisi maksaa opiskelijuuden perusteella. Työskentely opintojen ohessa ei poista opiskelija-statusta. Miksi tuki siis viedään? Opintotukea pitäisi maksaa inhimilliseen rajaan asti täysimääräisenä (mielestäni 18 000 euroa vuodessa olisi sopiva raja). Opiskelu on työtä, ja näennäisestä ilmaisuudestaan huolimatta se nielee rahaa. Näin minä näen asian!

"Opintotuki on korvausta siitä, että on opiskelija... Näin minä näen asian!"

Näet asian täysin väärin. Opintotuki ei ole palkka opiskelusta. Kuten xyz jo yllä mainitsi, opintotuki on 'elatusapua' opiskelijalle joka tarvitsee apua toimeentuloonsa.

Eli siitä tämä sinun koko älytön ajatusmalli johtuukin - luulet että opintotuki on palkkaa.

hohhohhoh kirjoitti:

"Opintotuki on korvausta siitä, että on opiskelija... Näin minä näen asian!"

Näet asian täysin väärin. Opintotuki ei ole palkka opiskelusta. Kuten xyz jo yllä mainitsi, opintotuki on 'elatusapua' opiskelijalle joka tarvitsee apua toimeentuloonsa.

Eli siitä tämä sinun koko älytön ajatusmalli johtuukin - luulet että opintotuki on palkkaa.

Jos et pidä siitä ettet saa tukia niin irtisanoudu työstäsi ja ala nauttia KELAn tarjoamaa ruhtinaallista opintotukea ja ota pankista vähän opintolainaa.
Monella opiskelijalla ei ole työpaikkaa mistä voisi saada lisärahaa.

Jepjep kirjoitti:

Jos et pidä siitä ettet saa tukia niin irtisanoudu työstäsi ja ala nauttia KELAn tarjoamaa ruhtinaallista opintotukea ja ota pankista vähän opintolainaa.
Monella opiskelijalla ei ole työpaikkaa mistä voisi saada lisärahaa.

"Jos et pidä siitä ettet saa tukia..."

Mistä kohtaa kirjoitustani olet tämän johtopäätelmän tehnyt? (Miten voit pärjätä opiskelussa tai yleensä elämässäsi, jos ajattelukykysi on tämä?)

"...ala nauttia KELAn tarjoamaa ruhtinaallista opintotukea ja ota pankista vähän opintolainaa. "

Olen nauttinut aikanaan molemmista. Köyhistä oloista lähteneenä en olisi voinut opiskella ilman niitä. Valmiistuessa velkaa oli melkein 12000 euroa mutta se on maksettu pois jo vuosia sitten.

Pullamössösukupolvella vaan tuntuu olevan tämä elämän ohjenuora : Mulle kaikki heti (ja ilmaiseksi)

hohhohhoh kirjoitti:

"Opintotuki on korvausta siitä, että on opiskelija... Näin minä näen asian!"

Näet asian täysin väärin. Opintotuki ei ole palkka opiskelusta. Kuten xyz jo yllä mainitsi, opintotuki on 'elatusapua' opiskelijalle joka tarvitsee apua toimeentuloonsa.

Eli siitä tämä sinun koko älytön ajatusmalli johtuukin - luulet että opintotuki on palkkaa.

ei ole veroton etuus!

Progressio on liian jyrkkä matalapalkkaisten yläpäässä ja keskituloisten kohdalla. Itsekin huomasin, että esim. ero siinä, tienaako 15 000 vai 20 000 euroa, on vero-%:n kannalta valtava; 15 vs. 19,5. Marginaalivero on tuossakin lähempänä 70 prosenttia esittämälläsi laskentatavalla - eikä puhuta edes vielä mistään hyvistä tuloista.

Jyrkkyyttä lisää vielä mahdolliset yhteiskunnan tukien menetykset.

laskija kirjoitti:

Progressio on liian jyrkkä matalapalkkaisten yläpäässä ja keskituloisten kohdalla. Itsekin huomasin, että esim. ero siinä, tienaako 15 000 vai 20 000 euroa, on vero-%:n kannalta valtava; 15 vs. 19,5. Marginaalivero on tuossakin lähempänä 70 prosenttia esittämälläsi laskentatavalla - eikä puhuta edes vielä mistään hyvistä tuloista.

Jyrkkyyttä lisää vielä mahdolliset yhteiskunnan tukien menetykset.

Varsinainen marginaalivero ei voi olla yli 60%. Muut maksut päälle muistaakseni 4,5%. Progressio on kireää, mutta ei sinänsä tee vielä varsinaista kannustinloukkua. Suurimmalla osalla jää kuitenkin ylitöistä (melkein) puolet käteen. Loukku syntyy päivähoitomaksujen bruttotulosidonnaisuudesta ja pienillä palkoilla asumistuesta. Vielä kun perheessä on vain yksi tulonsaaja, verotus on kireämpi kuin, jos perheessä olisi kaksi tulonsaajaa. Bruttotuloja laskiessa tätä ei (tietenkään) huomioida. Itselleni on kuitenkin aito yllätys, että loukku ylettyy "jopa" 3000 euron kuukausituloihin, joka on ainakin pk-seudulla ihan keskipalkkaa, varmaan jopa ylikin.

Jos verokortti on oikein laskettu, niin ylitysprosentti kertoo melko tarkkaan marginaaliprosentin. Veroprosenttilaskurin tulokset eivät ole aivan tarkkoja.