Heipä hei!
Kaverini toi meille ulkomaille lähdön vuoksi akvaarion hoitoon....
Kun tässä nyt sitä olen hoidellu on minulla kuitenkin herännyt epäilys että onkohan se ``liika kansoitettu``, kalat voivat hyvin ja kasvit ovat reheviä.
Akvaarion koko on 350 litraa ja asukkeina tällä hetkellä
10 neontetran parvi
5 musta mollia
2 naaras ja 1 uros miljoonakala
4 naaras monnia (koska kaikki parrattomia)
4 onko ne nyt kääpiö lehtikalaa (koska ovat ´´pieniä``)
ja ainakin 25 platyn ja miekkakalan risteytymää
sekä 3 leväbarbia
akvaariossa on 2 suodatinta lämmitin ph7 ja muutenkin biologinen tasa paino näyttäis olevan kunnossa.
Kuitenkin nyt kun olen lueskellut näitä akva juttuja on minusta alkanut tuntua siltä että toi akvaario on ylikansoitettu.
Sitten toinen asia mitä olen mietiskelly ja uskollisesti tehnyt on viikottainen 1/3osan veden vaihto, täytyykö sitä juuri vaihtaa noin paljon?
Entäpä käytättekö te joka veden vaihdon yhteydessä vedenparannus ainetta?
Kaverini toi meille ulkomaille lähdön vuoksi akvaarion hoitoon....
Kun tässä nyt sitä olen hoidellu on minulla kuitenkin herännyt epäilys että onkohan se ``liika kansoitettu``, kalat voivat hyvin ja kasvit ovat reheviä.
Akvaarion koko on 350 litraa ja asukkeina tällä hetkellä
10 neontetran parvi
5 musta mollia
2 naaras ja 1 uros miljoonakala
4 naaras monnia (koska kaikki parrattomia)
4 onko ne nyt kääpiö lehtikalaa (koska ovat ´´pieniä``)
ja ainakin 25 platyn ja miekkakalan risteytymää
sekä 3 leväbarbia
akvaariossa on 2 suodatinta lämmitin ph7 ja muutenkin biologinen tasa paino näyttäis olevan kunnossa.
Kuitenkin nyt kun olen lueskellut näitä akva juttuja on minusta alkanut tuntua siltä että toi akvaario on ylikansoitettu.
Sitten toinen asia mitä olen mietiskelly ja uskollisesti tehnyt on viikottainen 1/3osan veden vaihto, täytyykö sitä juuri vaihtaa noin paljon?
Entäpä käytättekö te joka veden vaihdon yhteydessä vedenparannus ainetta?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ekaks nopeasti, sitten kun on aikaa on jälleen pakko kirjoitta sulle romaani...
Kaloja on liikaa, eri vesivaatimuksen kaloja on samassa akvaariossa, uskallatko lähteä raakkaamaan kalastoa?
Siellä on lsäksi petokalat ja saalis kalat sulassa sovussa odottamassa ravintoketjun toimivuutta!
Mistä tiedät boilogisen tasapainon olevan kunnossa?
Vettä kuuluu vaihtaa viikottain n. puolet akvaarion määrästä!
Kaloja ruokitaan kahdesti päivässä pidetään viikonlopulla paastoa 1-2 päivää.
Päivällä ruokitaan päiväaktiiviset kalat ja illemmalla yö aktiiviset, kuitenkin niin niukasti ettei ruokaa jää pohjalle mätänemään.
Palaillaan astialle ilemmalla, moe!
Patu kiitos vastauksesta.
Olen minäkin itse ajatellut ettei tuo nyt oikein hyvä lajitelma ole ja koska akvaario on hoidossani seuraavan vuoden voin kyllä vähentää kaloja ja raakata kalalajeja. Itse ajattelen että noi lehtikalat ovat ainakin petokaloja jotka täysikasvuisena syövät neontetrat ja ainakin kaikki poikaset, voin olla tietenkin väärässäkin.
Itse olen sitä mieltä että laittaisin nuo lehtikalat ensimmäisenä veke, sitten 2 partaimu monneista pois sekä osan noista plätyistä.
Itse olen vielä aivan ´´vihreä´´ hoitamaan tuota akvaariota. Kerro sinä kun tiedät enenmän miten karsin kala kantaa?
Olen kyllä ruokkinut kalat 2-3 kertaa päivässä yleensä aamuisin, päivisin ja iltaisin. ja lauantait ovat sitten olleet paastopäiviä.
Pohjan olen imuroinut kerran viikkoon veden vaihdon yhteydessä huoltanut kasvit, pessyt suodattimet vaihto vedessä. Ehkäpä en osaa hoitaa akvaariota yhtään, muuta yritän kyllä parhaani mukaan.
En viäkään kerkee puuttuun kalastoon mutta kunhan kotio pääsen niin sitten alko syys talkoot!
Sen sanon että Paljon kalastoa joutuu muuttamaan uuten kotiin jo vesi olojensa perusteella, toisille kaloille täytyy olla kovempaa vettä kuin toisille taas kova vesi on liki hengen vaarallista niinkuin taasen pehmeä vesi on vieras elementti Hammaskarpeille joita sulla on roima joukko akvassasi, valitettavasti.
Suodatin huolletaan AINOASTAAN tarvittaessa kun huomataan virtaus tehon hiipuneen.
Pestään ! huolellisesti ! patruunat, mahd. massat (ulkosuodatin) sekä moottorin pyörivät irto-osat sekä sisä osat ja suodattimen poistosuutin sekä imuritilä.
Sisäosa huuhdellaan puolihuolimattomasti irtoliasta ja kasataan suodatin kokoon ja käynnistetään akvaariossa EI KOSKAAN kuivana.
Yhdyssanojen arvostelijalle kiitos kun mollaat minua koko ajan :(
En todellakaan osaa hoitaa tuota akvaariota ja jos homma olisi hanskassa en täällä kyselisi neuvoja viisaammilta. Jos olisin tiennyt että ton pito on noin vaikeeta en iki päivänä olisi ottanut sitä harteilleni. Täytyy vaan toivoa että saan sen jotenkin pidettyä ``elossa`` kunnes se muuttaa takaisin omaan kotiinsa.
yhdys sanojen ei taida olla ihan yhdys kuntakelpoinen. ;)
Ruokinnan määrää voisi ehkä hieman vähentää. Tärkeintä kuitenkin on, että antaa ruokaa kerralla vain niin pienen määrän, että se tulee syödyksi ihan parissa minuutissa viimeistään. Monnitableteissa tietysti hieman eri asia. Itse antaisin 2 tablettia puolitettuna/päivä eli kaikille monneille puoli tablettia päivässä. Kovin isoille partamonneille enemmän.
Hoitorutiinit kuulostavat hyvältä. Ulkosuodatinta ei tosiaan tarvitse pestä kuin muutaman kerran vuodessa, mutta sisäsuodattimen voi pestä niin usein kuin haluaa. Sisäsuodatin kuin on vain sellainen roskankerääjä ja veden ilmastaja/kierrättäjä.
Anteeksi, että vastaan tällä lailla pätkissä. Helpompi muistaa mihin vastaa. :)
Seuraavat kalat kuuluisivat omiin akvaariohin kertomani hoidon kera...
Vaihtoehto 1. Lisäykset parviin...
20 neontetran parvi
4 naaras monnia
3 leväbarbia
Vaihtoehto 2.
5 musta mollia
2 naaras ja 1 uros miljoonakala
4 naaras monnia (koska kaikki parrattomia)
25 platyn ja miekkakalan risteytymää
: Platyja voisit kaupata paikalliseen akvaario liikkeeseen.
veden kovetus viikottain veden vaihdon yhteydessä ruokasoodan ja askartelu kalkkijauheen avulla. Annostelu ohjeita saat jos päädyt tähän kalastoon!::!:!:
Vaihtoehto 3.
4 onko ne nyt kääpiö lehtikalaa (koska ovat ´´pieniä``)
3 leväbarbia
4 naaras monnia
Sitten nuo ruokinta ohjeet yms. jotka annoin patuna kotiläksyksi.moe!
Kiitos vastuksista...
Mietiskelin tässä tuota kalastoa ja tulin siihen tulokseen että jätän hammaskarpit monnit :)eli vaihtoehdon 2
Lehtikalat lähtee huommenna eläinkauppaan,lahjoituksena.
Eivät kuulemma korvaa niistä mitään. Barpit kaverin altaaseen, ainoa ongelma on mihin ihmeeseen laitan tuon tetra parven, eläinkauppa sitä ei ottanut lahjoituksena vastaa. Eivätkä myöskään plätyjä eikä milliksiä olisi huolineet, mollit olisivat kelvanneet. Nyt toivoisinkin Vaari sinulta ohjeita tähän veden kovuuden nostoon.
Sitten olis viä toinen kysymys tulla altaassa on heinän näköistä kasvia joka kasvaa huimasti varmaan 30-40cm viikko eli peittää ylä uimatilan, voiko ne lehdet leikata vain yksinkertaisesti poikki vai miten saan sen pysymään kurissa.
Kuulostaa siltä, että olet hoitanut akvaariota oikein hyvin.
Uskoisin, että tuon kokoisessa altaassa 1/3 vedenvaihto viikoitta riittää oikein hyvin. NO3 eli nitraattitestillä selviäisi voisitko vaihtaa vettä jopa harvemmin. Siitä olisi apua myös kalamäärän valinnassa. Kannattaa kysyä vesilaitokselta lisäävätkö he veteen klooria. Jos eivät niin silloin vedenparannusaineen käyttäminen ei ole pakollista. Itse käytän joka vedenvaihdossa ihan varmuuden vuoksi.
Koska sinulla on synnyttäviä hammaskarppeja eli molleja, platyjä ja miljoonakaloja kannattaisi sinun ostaa GH- eli kokonaiskovuustesti. Nämä kalat tarvitsevat hieman emäksisempää (pH) ja kovempaa (GH) vettä kuin suomessa akvaariossa yleensä on.
pH:n pitäisi olla yli 7 ja GH:n yli 10 dGH. Vettä voi kovettaa kaupan nesteillä tai askartelukipsillä ja ruokasoodalla. Myös korallirouheen ja kalkkikiven lisääminen saattaa auttaa. Tästä aiheesta kannattaa googlettaa hakusanoilla veden kovettaminen. Alle 7 pH:ssa ja alle 10:n GH:ssa synnyttävät hammaskarpit voivat usein huonosti ja jäävät lyhytikäisiksi. Jos vetesi on liian pehmeää etkä jaksa ruveta kovettamaan vettä niin silloin synnyttävät kannattaa lahjoittaa pois.
Jos arvosi ovat
pH yli 7 ja GH yli 10d voit pitää kaikki kalat vesiarvojen puolesta. Myös muut kalasi tulevat aivan hyvin toimeen noissa vesiarvoissa.
Neontetrat ovat tosiaan luonnossa lehtikalojen luontaista ravintoa. Jomman kumman lajin uudelleen sijoittamista kannattaisi siis harkita. Toisaalta olen kuullut myös monesti näiden kahden lajin yhteiselon onnistuneen. Päätös on sinun ottaako riski vai ei.
Monnit ovat varmaankin siis partamonneja. 4 naarasta saattaa tulla ihan ok toimeen tuon kokoisessa altaassa. Toisaalta, jos vähentäisit niiden määrän vaikka siihen kahteen niin voisit ottaa pohjalle vaikkapa parven monnisia.
Altaasi on todennäköisesti tarpeeksi korkea, eli yli 50cm, lehtikaloille. Ne voivat siis olla akvaariossasi oikein hyvin. Tosin kutuaikaan ne saattavat alkaa tapella. Jos näin tapahtuu, kannattaa 2 niistä antaa pois.
Samoin altaasi on tarpeeksi iso leväbarbeille. Niitä voisi halutettasi ottaa vaikka 3 lisää kunnollisen parven aikaan saamiseksi. Toisaalta vanhemmat leväbarbit eivät enää ole kovinkaan parvisidonnaisia, joten mielestäni niiden lisääminen ei ole mitenkään pakollista.
Platyjen määrä on tosiaan aika iso, mutta kyllä ne tuonne mahtuvat vielä. Tosin kohta eivät enää sillä ne lisääntyvät koko ajan.
Onko sinulla lupa muuttaa tuota kalastoa? Olisihan kalastosta kiva saada omansa näköinen, varsinkin jos se sinulla kauan tulee olemaan.
Itse varmaan jättäisin 2 lehtikalaa, 2 partamonnia ja leväbarbit. Ottaisin 20 päisen parven jotain isompaa parvikalaa kuten vaikka keltabarbeja tai punapääbarbeja sekä niiden lisäksi jonkun monnisparven esim. 10 kpl kuparimonnisia. Akvaariosta tulisi hieman rauhallisemman näköinen.
Toisaalta noiden hammaskarppien uudelleen sijoittaminen voi olla vaikeaa.
Muista sitten, että nämä kaikki neuvot ovat mielipiteitä eivätkä absoluuttisia totuuksia.
Onnea uuteen harrastukseen. :)
Mistä tiedät biologisen tasapainon olevan kunnossa?
Kaloja ruokitaan kahdesti päivässä pidetään viikonlopulla paastoa 1-2 päivää.
Päivällä ruokitaan päiväaktiiviset kalat ja illemmalla yö aktiiviset, kuitenkin niin niukasti ettei ruokaa jää pohjalle mätänemään.
Suodatin huolletaan AINOASTAAN tarvittaessa kun huomataan virtaus tehon hiipuneen.
Pestään ! huolellisesti ! patruunat, mahd. massat (ulkosuodatin) sekä moottorin pyörivät irto-osat sekä sisä osat ja suodattimen poistosuutin sekä imuritilä.
Sisäosa huuhdellaan puolihuolimattomasti irtoliasta ja kasataan suodatin kokoon ja käynnistetään akvaariossa EI KOSKAAN kuivana.
Mitäs mistäs, vielä haluat tietää?
Heipä hei vaari-o!
Laitoinkin tuonne aiemmas viestiä, kun tein ratkaisun kalaston suhteen.
Eli haluaisin nyt sinulta ohjeita veden kovettamiseen sopivaksi hammaskarpeille.
Kasvi pulmaan eli vallisnerian liika kasvuun/lyhentämiseen löysin tuolta vanhoista keskusteluista ratkaisun.
Olisin kiitollinen jos voisit vielä tietämätöntä auttaa....
Teen sulle jonkinlaisen kaavan annostelusta, myöhemmin...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=624&posting=22000000009481428
Muistinkin että justhan siitä täällä keskusteltiin... kannattaa lukea näitä juttuja :)