Eilen kun oltiin tulossa lenkiltä 11 vk pennun kans, lähinaapurin pihasta hyökkäs aikuinen rotikka. Se juos aitaa päin mikä aukens ja edellee tien yli pennun kimppuun vihasesti haukkuen. Pentu huusi täyttä kurkkua! En nähny et se ois tehny mitään pennulle. Jyräs vain sen yli. Äkkiä se rotikan omistaja oli siinä, tosi huolissaan. Pentu oli siinä hutakassa tippunut ojaan selälleen kiljumaan, se oli ihan paniikissa. Menin jutellen ottaa sen syliin, ja se puras miutä kädestä. Sylissä se vielä huusi jonkin aikaa kun juttelin omistajan kanssa. Nopeesti se kuitenkin rauhottui, ja laskin sen maahan. Uskals se sitten haistella rotikan kuonoa, eikä rotikka nyttäny enää vihaselta. Kotona sitten valossa tutkin pentua, oli sillä yksi reikä nahassa. Sen puhistin ja koira oli tosi nätisti. Ei se tainnut kovin kipee olla.
Tänään pentu voi hyvin. saas nähä miten se uskaltaa kulkea ton paikan ohi. Tai jäikö sille jotain kauhuja isoja koiria kohtaan.
Tänään pentu voi hyvin. saas nähä miten se uskaltaa kulkea ton paikan ohi. Tai jäikö sille jotain kauhuja isoja koiria kohtaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
eka virhe tuli jo siinä kun otit pennun syliin... Voipi olla että pennusta ei koskaan saa kunnon koiraa. Araksi saattaa jäädä.
Toivotaan silti, että ei jää. Nyt vaan kuljet sen kanssa ihan normaalisti joka paikassa.
Kummallinen rotikka, miten se silleen hyökkäs? Itse olisin varmaan hypännyt väliin :) *uhraan itseni koiran puolesta* Onneksi ei käynyt pahemmin.
pentua syliin. Rauhoittelisin kyllä.
Totta kai pentu huutaa kun se pelästyi. NYT vaan saattaa käydä niin, että se käyttäytyy aina noin kun lähelle tulee isot koirat. Ja sen se tekee vaan siksi että tietää pääsevänsä syliin.
Ja pentu makaa selällään koska se kuuluu tehdä niin. ELI alistua.
Helppo se on nytte sanoo mite OIS pitäny tehä. Oonpa miekin ennen aatellu et menisin väliin pelastaa koirani. Mutta en uskaltanu. Vieras koira, mistä tiiän ettei se ois käyny sitte miuhu kiinni jos oisn käyny sitä repii pois pennun päältä?! Ja se omistaja oli kyl nopeesti paikalla.
Ja tosta syliin otosta. En oo pentua pidelly sylissä jos se on jotain säikähtäny tai itkeny jotain. Eikä se sylissä viihdykkään. Eli tiiän ton ettei ehkä ois kannattanu ottaa sitä syliin. Mut luulen et moni ois tossa tilanteessa toiminu samoin kuin minä. Kuitenkin ittekin säikähin. Huono mennä ojan pohjalle lohduttaa koiraa kun se ei edes ois mahtunu kääntymään siitä jaloilleen. Ja lopuksiha ne jo haistelivat toisia.
Ei tuossa tänään ole näkunyt mitään pelonmerkkejä. Ja pentu on luonteeltaan hyvin itsenäinen ja reipas.
Sinulle NiinNoh: haluaisinpa joskus nähdä miten itse reagoit jos satut olemaan noinkin pikkuisen koiranpennun kanssa liikkeellä ja joku tuhottoman iso koira hyökkää pentusi kimppuun, vaikka vain jyrää sen alleen ettei pure mutta silti, aikuinen koira joka hyökkää ihan vaan vaikka jyrätäkseen pienen pennun kimppuun (ja leikkiminen on ihan eri asia kuin haukkuen/muristen tai uhkaavasti luokse juosten) ei voi olla ihan täysillä pyörivä, ja pentu jolle käy noin, joo varmasti jää kammo ja on arka mutta saattaapa tulla myös vihainen jos jää pahakin trauma ja kyllä se pieni pentu paljon vähemmällä jo alistuu ei tartte käydä päälle tiedän sillä kokemusta on ja aina ei ole hyväksi antaa muiden varmempien koirien alistaa pentua varsinkin jos on arka pentu toki saa näyttää et on isompi mutta jatkuvalla alistamisella ei ole kuin huonoja seurauksia, pentuna kun tarpeeks "sorretaan" muiden koirien taholta, voi tulla ikäviä yllätyksiä isona kun koira ei enää katokaan minkäänlaista "pullistelua" vaan ampuu kiinni mm. kuten tuttuni koira jota muut kiusas pentuna kun oltiin leikkimässä, oli aina alimmaisena vaikka kyse olikin leikkimisestä enää aikuisena ei anna kenenkään muiden koirien pompotella tai pullistella vaan näyttää kaapin paikan, eikä sekään ole kiva vaan ihan häiriökäyttäytymistä, kuka sellasta haluaa koiralleen?. Minusta omistaja teki ihan oikein ja otti SHOKISSA olevan pennun syliin hetkeksi ja LASKI sen kuitenkin maahan tilanteen jälkeen ja antoi vielä nuuhkia "jyrääjää". Itse olisin tehny samoin kun kyse on noin nuoresta pennusta ja vaikka olisi ollut vanhempikin olisin kyllä menny väliin ihan omalla vastuullani. Onneksi oli rotikalla noin asiallinen omistaja ja sissi minusta menettelit aivan oikein toivottavasti pentusi ei nyt ihan niin kovaa järkyttyny et tulis araksi ja vihaiseksi, eikun vaan paljon positiivisia isompien kilttien koirien ja muiden koirien kanssa tutustumisia jatkossa niin unohtuu tapaus paremmin. kaikkea hyvää sinulle ja pennunpallerollesi :)
Ahkerasti toisia, isoja koiria katselemaan ja tutustumaan, niin ei oo peli menetetty. Mulla omn itselläni otus, jota pääsi puremaan n. 15 kiloinen koira, oma hurttani oli tuolloin n. 4 kk ikäinen. Tän jälkeen koira arkaili muutaman kuukauden samanvärisiä ja -kokoisia koiria. Pelkäs ja halusi pakoon. Aloin kuitenkin käydä kakaran kanssa tottelevaisuuskoulutksissa ja erilaisissa koiratapahtumissa, löytyipä tuttavapiiristäkin muuan koira, joka oli ulkoisesti hyvinkin tuon pureskelijan näköinen ja sen kanssa käytiin leikkimässä. Näillä eväillä koirani tottui uudestaan olemaan ihan normaalisti tuonkin näköisesten koirien kanssa. Muuta jälkeä käytökseen ei jäänyt kuin, se että koirani (nyt 55 kg) rähähtää pienemmille, jotka ykskaks juoksevat jostain nurkan takaa meitä kohti. Ns. normaalitapauksissa kaikki menee hyvin, eikä koirani noihin reagoi.