Poika on kaukana, viikonloppuisin on mahdollisuus nähdä. Minä -huostaanotettu. Viikot vielä kestäisi ilman toista, mutta kun viikonloppunaki on oltava varovainen, minä kun satun olemaan tanttojen valvovien silmien alla.
Onko 16 vain lainsäätämiä numeroita, vai merkitseekö se todella jotakin...? Jos molemmat oikeasti välittää?
Onko se oikein tehdä kahden ihmisen elämä mittaamattoman hankalaksi? Koko ajan sisällä kytee pelko, mitä jos joku lavertelee sinne sosiaalitoimeen?
Onhan se toki niinkin, olen nuori. Kuitenkin kaiken maailman psykologien mukaan edellä ikäisteni keskivertokehitystä.
Pitääkö vaan odottaa reilu vuosi..? Tuskin.
Ei rakastumisesta voi tuomita.
Onko 16 vain lainsäätämiä numeroita, vai merkitseekö se todella jotakin...? Jos molemmat oikeasti välittää?
Onko se oikein tehdä kahden ihmisen elämä mittaamattoman hankalaksi? Koko ajan sisällä kytee pelko, mitä jos joku lavertelee sinne sosiaalitoimeen?
Onhan se toki niinkin, olen nuori. Kuitenkin kaiken maailman psykologien mukaan edellä ikäisteni keskivertokehitystä.
Pitääkö vaan odottaa reilu vuosi..? Tuskin.
Ei rakastumisesta voi tuomita.
Vastaukset 23
Vanhimmat
kertoisitko?
Älä kerro sen kaveris ikää täällä...saat vaan hirveen ryöpyn hyväksikäytöstä ja pedofiileista.
Ei se kuulu kellekään minkä ikänen hän on.Jos oikeesti välitätte ja rakastatte toisistanne ni se riittää.On oikeesti vittumaista kun nykyään vainotaan tällaisia tapauksia niinku keskiajalla noitia.Katsokaas kun aina EI OLE KYSE HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ!Rakkaus ei tunne rajoja jos niin on tarkoitettu.
PS: itse olen meidän tapauksessa se vanhempi osapuoli ja aivan oikein: MIES!Antaa tulla nyt ne syytökset ja haukut,niihin olen tottunut...
Ikäero on reilut viisi vuotta, mikä ei loppupeleissä ole edes paljon.
Osaako joku kertoa, mitä sitten tapahtuu, jos joku päättää puuttua asioihimme..?
Seuraako siitä poikkeuksetta syyte, ja linnaan?
Mehän olemme vain hyviä ystäviä...
Joku raja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja rakkauden väliin, kiitos.
Luuletko, että Jammu-setä kertoi uhreilleen raiskaavansa, tappavansa ja polttavansa heidät ?
no luuletko perkele että se Jammu sano rakastavansa?!?
Vittu pientä rajaa noihin vertauksiin ja juttuihin.Eiköhän joku Jammu ole pikkusen eri asia kuin normaali kahden ihmisen suhde?!Ettekö te tajua tuollaisten asioitten eroa?
Perkele että vituttaa tuommoset ääliöt...te ette tajua mistään mitään ja sillä tyhmyydellä pilaatte muitten ihmisten elämää ja onnea.
Ja ekan viestin kirjottajalle: kaikkee hyvää teille ja suhteellenne!=) Kaikki menee hyvin,uskon ja toivon niin!
Mutta kun alaikäiseen sekaantuminen sattuu jokatapauksessa olemaan täysin eriasia kun kahden ihmisen normaalisuhde. Tietenkin joku vanha kuuluisa pedofiili on surkea vertaus, mutta tosi asia on, että se mitä hän teki oli hänelle itselleen käsitys normaalista seksuaalisuudesta, siitä ainoasta oikeasta seksuaalisuudesta joka on häntä itseään koskettanut.
Toivottavasti aloittajaa ei ole kuitenkaan huostaanotettu suhteen takia, suojellakseen häntä. Lapsen suojeluun perustuu kaikki lastensuojelutoimenpiteet, kuten huostaanottaminen. Jokin uhka suhteessa on nähty mikäli sitä yritetään estää ja mikäli on sossuntanttojen vahtivan silmän alla. Aloittajan on vaikea sitä käsittää tai yrittääkkään, mutta lakeja ja asetuksia ei tehdä yhden ihmisen kiusaksi, vain aina suojelemaan viattominta osapuolta. Lapsia on suojeltava kaikelta pahalta, pahaan luetaan myös hyväksikäyttö. "Normaalin" silmin katsottuna ei alaikäiseen sekaantumisessa voi olla pohjalla muuta kuin hyväksikäyttöä ja on oikeus ja kohtuus, että siltä suojellaan. Suuri rakkaus ei onneksi kuole vuodessa, eikä kuudessa kymmenessäkään, joten aikaa on myös olla laillisesti yhdessä. Mutta tiedän, niin siinä usein käy, että kun ikää tulee enemmän kierouteneella pohjalla olleella jutulla ei olekaan enää tulevaisuutta. Tytöistä tulee kokeneita naisia, eikä he enää kiinnosta tyttöihin kiintyneitä miehiä.
Lapsia ei siis voi syyttää, vain aikuisia. Minä osoitan syytävän sormeni pikkutyttöjen rakastajiin, aloittaja taas lainsäädäntöömme ja sosiaalihuoltoon. Molemmissa on vikaa, ikävä kyllä emme kuitenkaan voi kummallekaan yhtään mitään, henkilökohtaisella tasolla voimme vihata ja halveksua, mutta se ei muuta asioita miksikään, alaikäisiin sekaantuja on alaikäisiin sekaantuja ja lastensuojelulaki vaatii suojelemaan lapsia joka tilanteessa.
Minä, 14-vuotias tyttö olen 18-vuotiaan poikaystäväni kanssa ollut vajaa vuoden yhdessä. Eiköhän sen olisi jo tässä vaiheessa huomannut jos hyväksikäytöstä olisi kyse.
Sitä paitsi hänkin on vielä aika lapsellinen ikäänsä nähden, tullaankin varsin hyvin toimeen.
Ihmettelen kyllä kovasti että jos olisi pikkutyttöihin kiintynyt: miksi hänellä sitten olisi jopa itseänsä vanhempia exiä?
Ja jos kyse olisi vain hyväksikäytöstä, ihmettelisin myös miksi viitsii minun kanssani viettää aikaa muutenkin kuin silloin kun seksiä on tarjolla, miksi tuhlaa kaikki rahansa vain ostaakseen minulle pikkulahjoja silloin tällöin, miksi edes olisi alkanut seurustelemaan kanssani kun olisin suostunut seksisuhteeseenkin ja hän sen tiesi, miksi haluaa enemmän haleja ja pusuja ja kauniita sanoja kuin seksiä, miksi asettaa minut itsensä edelle, miksi viettää lähes jokaisen päivän hetken kanssani, miksi vannoo rakastavansa?
Oikeasti ihmiset voi jäädä henkiseltä kehitykseltänsä vaikka kuinka jälkeen omasta ikäluokastaan. Se ei edes ole epänormaalia nykyisin että n. 20-vuotiaat on 15-vuotiaan tasolla! Minä ainakin olen sitä mieltä että 99% kaikista alle 20-vuotiaista on vielä ihan täyskakaroita.
Siitä ylöspäin niitä kakaroita vieläkin riittää, joskaan ei enää ihan niin paljoa.
Itse myös tunnen muutamia pariskuntia jotka nykyisin ovat 40-50 -vuotiaita ja seurustelunsa ovat aloittaneet esim. yksi näistä pariskunnista naisen ollessa 14 ja miehen ollessa 19.
aika hyvin on tuo hyväksikäyttösuhde kestänyt.
Onnea teille ja toivottavasti tilanteesi on erilainen, kun mitä yleensä suhteet ovat. Etkö ole koskaan miettinyt miksi miehesi on ikäisessäsi seurassa? Niin, kerroitkin jo, että on kypsymätön ikäisekseen, siksi ei ehkä viihdy oman ikäistensä seurassa. Oletko ajatellut kun/jos suhteenne jatkuu ja sinusta tulee aikuinen niin miehesi on liian pikkupoika sinulle, riittääkö sinulle silloin suhde ihmiseen joka on alaikäisen tasolla? Miehesi exät ovat jotkut vanhempia kun miehesikin? Ei laita kuin ihmettelemään, että onko miehesi jätetty juuri lapsellisuuden takia, vai onko hän jättänyt naisensa liiallisen kypsyyden takia, miksi siis ovat entisiä suhteita...
On suhteita, varmasti paljonkin, joissa ikäero on ollut suuri jo alussakin. Koska nämä suhteet ovat kestäneet, ne ovat hoidettu varmasti kypsästi ja hyvin. Tuskin tälläisen kestävän suhteen taustalla on ollut huostaanottoja tai muutakaan erottamis yrityksiä viranomaisten taholta. Ikävä kyllä kaikki suhteet eivät siis ole tälläisiä "hyviä". Aikuinen ammattinsa osaava viranhaltija osaa erottaa suhteen joka ei ole lapselle hyväksi, vaikka monestikin se puuttuminen ei niiden suhteessa olijoiden mielestä ole ollenkaan hyvä juttu. Monesti viranomaiset puutuvat vanhempien toivomuksesta viimeisenä keinona, kun vanhemmilla loppuu omat eväät taistella lapsensa puolesta.
Toivottavasti sinun poikaystäväsi on hyvissä väleissä vanhempiisi ja vanhempasi hyväksyvät hänet varauksetta, vanhempien hyväksyntä on hyvä mittari siihen onko suhde hyväksyttävä. Vanhemmat eivät luonnollisestikaan hyväksyisi sinulle kuin parasta, mikäli heidän mielestään kyseinen poika on sitä, niin hieno juttu. Suhteessahan ei kannata koskaan olla vanhempien tietämättä, siis pidemmässä vakavassa suhteessa, sillä vanhemmat ovat kuitenkin vastuussa ja voivat tarpeen tullen antaa kullanarvoista apua pattitilanteissa, joita suhteissa tulee. Tiedän esimerkiksi alaikäisen tytön, jota vanhempi poikaystävä pieksi mennen tullen, mutta apua ei osannut pyytää mistään, koska joutui vanhemmiltaankin salaamaan suhteensa. Vanhemmat ovat vastuussa myös lapsen fyysisestä turvallisuudesta, vastuuta on paha ottaa kun ei tiedä missä mennään.
Hyväksikäyttöhän ei ole pelkkää seksiin liittyvää, ihmisiä voidaan käyttää hyväksi monin eritavoin myös henkisellä ja sosiaalisella puolella, kehon ja materialismin lisäksi.
Tottahan on, että kaikki ihmiset ovat varmasti aivan täysiä kakaroita, minä väittäisin, että ainakin kolmenkympin ikään, monet sen ylikin, ehkä loppuun asti. Mutta tässä kyse on siitä miten erilaiset tarpeet ja sitä kautta ajatusmaailmat ovat. Vaikka 18-v on vielä pentu on hänellä jo nuoren aikuisen tarpeet, kotoa irtaantuminen, vakiintuminen, paikkansa löytäminen työelämässä (alan valinta lähinnä), yhteiskunnan täysvaltaiseksi jäseneksi tuleminen jne. Kun taas 15-kesäiselle on tärkeintä oppia elämää, rakentaa itsetuntoaan, tavata kavereitaan, kapinoida kaikkea vastaan, kestää omaa muuttuvaa kehoaan jne. Edes fyysisellä puolella tarpeet eivät kohtaa, 15-vuotias haluaa oppia uutta, haluaa totutella rakkauselämään, opetella hellyyden antamista vastakkaiselle sukupuolelle jne. 18- vuotiaalla miehellä on jo täydet seksuaaliset mieltymyksensä ja tarpeensa. Tarpeet eivät kohtaa esimerkiksi rahaasioissa. Sinulle on iso juttu, että saat pieniä lahjoja ja parinkympin viikkoraha on se viikon kohokohta. 18-vuotiaan rahan tarve opn eriluokkaa. Autoa täytyy huoltaa, kotia sisustaa jne. On vaikea kuvitella mistä kaksi näin erilaisesta elämäntilanteesta tulevaa ihmistä pystyvät keskustelemaan keskenään, miten he voivat sovittaa elämänsä yhteen, niinkuin parisuhteessa tehdään. Eikö miehesi halua käydä baareissa? Edes juhliminen ei voi ola teillä yhteistä, miehesi ei voi hyvin omantunnoin edes ostaa olutta tyttöystävälleen, sillä tietää rikkovansa lakia. Jos hän ostaa, niin voidaan katsoa, että sinä käytät häntä hyväkseen. Koko elämäntilanne on vain täydellisen erilainen. Tunteellehan ei kuitenkaan mitään voi, ei sille jos tuntee, että rakastaa. Mutta se tunne odottaa, suhteesta saa enemmän sitten kun molemmat olette edes samassa elämäntilanteessa, molemmat nuoria aikuisia. Jos se tunne ei odota sitä muutamaa vuotta, niin ei se ollut aitokaan.
Tässä nyt yritin sanoa, että suhteesta saa enemmän kun sen kokee suunnilleen samanikäisessä seurassa. 5 vuotta ei ole suuri ero, mutta se on siinä vaiheessa kun toinen on lapsi ja toinen aikuinen. Suhteelle antaa paljon se, että uutta opitaan ja koetaan yhdessä, se on sellaista totuttelua sukupuolisiin rooleihin. Ei siis niin, että suhteessa toinen osapuoli on jo täysin tietoinen sukupuolirooleista ja tuo ne valmiit mallit suhteeseen, vaan niin, että ne haetaan ja opetellaan yhdessä. Tiedätkö tosissasi 14-vuotiaana mitä seurustelu on? Vai tiedätkö vain sen mitä poikaystäväsi on sinulle näyttänyt sen olevan?
Sinä et kyllä minun suhteestani tiedä yhtikäs mitään :D
Vanhempani ovat alusta asti tienneet ja hyväksyneet suhteen.
Poikaystäväni voi ostaa minulle kaljaa ja tupakkaa hyvällä omatunnolla koska voin ostaa niitä itsekin. Toisekseen juhliminen ei meidän tilanteessamme tarkoita sitä että vedetään perseet olalle, vaan käydään esimerkiksi yhdessä syömässä! Meistä kumpikaan ei juo kuin silloin tällöin todella harvoin (ja voinkin kiittää häntä juomiseni loppumisesta).
Miten niin hän ei viihdy oman ikäistensä seurassa? Ja missä vaiheessa sanoin että vanhemmat olisivat hänet jättäneet? Nyt sinä kyllä vääristelet tekstiäni ja oletat asioita joita en ole sanonut.Molemmat viihdymme samassa seurassa, ja tämä porukan ikä on yleensä 13-30 välissä, ja pari 40-vuotiastakin joukkoon mahtuu.
Onko ne sossut tosiaan aina oikeassa? Tuttavani tapauksessa kävi niin, että tämä oli 15 ja hänen poikaystävänsä 3 vuotta vanhempi, 18. Olivat jo pari vuotta seurustelleet ilman ongelmia, mutta tyttö pamahti paksuksi ja päätti sitten pitää lapsen kun oli peruskoulukin lopussa eikä aborttia kannattanut.
Hän sitten sai lapsen ja kaskas, sosiaaliviranomaiset nostivat lapsen isää vastaan syytteen kysymättä lainkaan lapsen äidiltä tai tämän vanhemmilta.
Arvaa oliko tutullani helppoa elää vastasyntyneen lapsen kanssa kun mieskään ei käsittelyn aikana saa tavata?
" 18- vuotiaalla miehellä on jo täydet seksuaaliset mieltymyksensä ja tarpeensa. "
Jos seksin kannalta katsotaan, minun ensimmäisestä kerrastani on pitempi aika kuin hänen. Mielestäni tiedän jopa paremmin kuin hän mitä sängyssä haluan ja mitä en :D
Toisekseen minä olen se joka silloin tällöin koulun lisäksi tekee töitä saadakseni vähän rahaa että jotenkin pärjäisin. Molemmat asutaan kotona j a hänelläkin vielä opiskelut kesken. Kummaltakaan ei löydy mopokorttia tai ajokorttia, eli noitten huoltelusta ei tarvitse murehtia. Minullakin on tarpeeni.
Mieheni voi käydä baareissa ilmankin minua.
Kyllä, 14-vuotiaana uskoisin tietäväni mitä seurustelu on jo senkin perusteella että olen seurustellut aikasemminkin.
ehkä tämä nyt riitti?
Onnea teille.
Missä maassa asutte kun 14-vuotias voi itse ostaa alkoholinsa ja tupakkansa?
Hienoa, että vanhempasi hyväksyvät suhteesi, silloin tiedät,että suhteenne on hyvä myös aikuisten silmin. Voit olla varma, että vanhempasi eivät huonompaa kuin parasta tyttärilleen yleensä toivo. Mutta jos olette suomen lain alla ja yleensä vanhemmat eivät toivo alaikäistensä käyttävän alkoholia, murentaa poikaystäväsi vanhempiesi luottamusta ostamalla sinulle sitä, sikäli jos ostaa. Pojasta voi tulla ei toivottu poikaystävä vanhempien silmissä mikäli tuollainen asia vanhemmillesi selviää... Alkoholi kuuluu aikuisten elämään, se on myös yksi asia joilta aikuisten kuuluu lapsia suojella. (Tiedän, että se on nuorena vaikea ja mahdotonkin hyväksyä) Mutta tuo asia jo on sellainen, joka saisi työkseen lastensuojelua tekevät puuttumaan suhteeseenne, sillä alkoholin oastaminen alaikäiselle on rikos ja se on pahaksi lapsen kehitykselle (joo, suotta sanot, että ei se ole pahaksi, olen kuullut...) ja lapsen kehitykselle ei suotaisi tapahtuvan mitään mikä sitä vaarantaa.
En ymmärtänyt tuota esimerkki tapaustasi...? Selitä vähän tarkemmin, miksi sossut olisivat väärässä? Mikäli isä on tunnustanut isyytensä, niin on luonnollistakin, että hän on ollut äidin kanssa sukupuoliyhteydessä. Koska laki on mikä on, ei soskun täti ole tehnyt mitään väärää ilmiantaessaan teon syyttäjälle, joka ilmeisesti syytteen on nostanut. Kaikkihan on käynyt oikein ja lain mukaan. En tiedä mietitkö asiaa eettiseltä pohjalta, mutta sehän on turhaa, sillä moraalimme pohjautuu siihen, että rikoksia ei tehdä, rikoksista rangaistaan. Helppoa elämä ei varmasti muutenkaan aina ole vauvan kanssa oli ikää miten paljon vain tai vaikka isäkin olisi läsnä.
Mä en nyt tajua: Mistä ihmeestä tää juttu yhtäkkiä käänty Jammusetiin ja pedofiileihin? Eihän viiden vuoden ikäero tossa vaiheessa ole edes paha! 16v - 21v... Ihan normaalia!! Mä oon 19 vuotias, ja seurustelen 16-vuotiaan tytön kanssa. Jos olisin 2 vuotta vanhempi, en usko muuttuneeni niin paljoa että suhde olis mahdoton!! Siis täh!? SIt jos kirjottaja olisi vaikka 13 ja jätkä 18 niin asia ois ihan eri, mut 16 ja 21 on ihan okei!
Kyllä se laittaa miettimään kummassa on vika (joo, ei koskaan siinä lapsessa...) jos 16 ja 21 vuotiaan suhdetta pitää normaalina? paremminkin voisi kysyä missä se vika on siinä miehessä? Niin, sosiaalisissa taidoissa arvatenkin. Silloin kuitenkin on kyse vain niistä kahdesta ihmisestä, silloin enää ei ole vastuuta muilla puuttua lapsen kohteluun. Silloin valinnat tehdään aivan itse.
Mutta nyt kuitenkaan ei ollut kyse 16 vuotiaasta joka olisi suhteessa 21 vuotiaaseen, vaan 14 vuotiaasta joka on suhteessa 21 vuotiaaseen. Siitä vain anna lisää kannatusta suhteelle... Todellako mietit miksi puhe kääntyy luonnollisestikin pedofiliaan?
Luin ton viestin kiireessä enkä huomannut kiinnittää siihen enempää huomiota. Näköjään se ikä olikin 14, ja jos erona on reilu viisi vuotta, se tarkoittaa pojan olevan noin parikybänen... Ja se on liikaa. Joka tapauksessa. Ja sitten, jos tämä tyttö päättää tämän suhteen ja tapaa ikäisensä pojan, menee korkeintaan kuukauden verran jolloin tämä kundi on jo unohtunut. Ei se sen kummempaa ole. Olisi hyvä tietää enemmän tuon huostaanoton syistä, mutta luulisin että se on yhtenä syynä siihen että omanikäistä seuraa ei ole...
Kuule tiiätkö mitä?!
Tuo sun aukomises rupee ottaa kaaliin aika lailla!
Etkö sä ny helvetti tajua, et ihmiset voi iästään huolimatta rakastaa toisiaan aidosti ja olla yhdessä, vaikka laki se kieltäisi?
Itse olisin valmis menemään vaikka istumaan sen saatanan tuomion rakkauteni tähden, jos tarve vaatii! (siis jos tuomio minulle tulisi)
Kukaan ei kaipaa sun selityksiä! Ne ei auta asiaa! Ihmisille, joille sä yrität takoa päähän tota paskaa, rakkaus on paljo tärkeämpää!!!
Hyvä, että sinua ottaa päähän, kun korjaa toisten ajautumista aiheen viereen. Ei varmasti kannattaisi ottaa aivan kaikkea maailmassa tapahtuvaa itseensä, niin ei tuntuisi olo niin päähän potkitulta...
" Onko 16 vain lainsäätämiä numeroita, vai merkitseekö se todella jotakin...? Jos molemmat oikeasti välittää?
Onko se oikein tehdä kahden ihmisen elämä mittaamattoman hankalaksi? Koko ajan sisällä kytee pelko, mitä jos joku lavertelee sinne sosiaalitoimeen? "
Jos ne sosiaalitantat hermostuu suhteestanne ja menee puhumaan poliisille, niin älkää tunnustako mitään poliiseille, eikä kenelle muullekaan. Syytteitä ne voisivat saada aikaan vain seksistä, seurustelua ei mikään laki kiellä. Jos ei ole todisteita seksistä, tuomiota ei voi saada, sillä ilman todisteita ei voi tuomita ketään oikeudessa. Jos kumpikaan ei tunnusta seksiä, eikä kukaan ulkopuolinen todistaja ole ollut paikalla näkemässä kun seksiä on harrastettu (jos on), oikeus ei pysty osoittamaan lakia rikotuksi. Sillä ei siis oikeastaan ole merkitystä harrastatteko seksiä, vaan sillä että pystytäänkö seksi osoittamaan tapahtuneeksi oikeudessa. Käytännössä ainoa tapa jäädä kiinni on siis mennä tunnustamaan asia.
aivan niin! Eivät voi syyttää jos ei ole todisteita seksin harrastamista.
Mutta uskotaanko silminnäkijää(jos sellainen on)? Silminäkijähän voi valehdella tai vai on´lettaa asioita ja ainoa asia johon on uskottava on hänen sanansa.
Mikäli todistajalla kuvamateriaalia, niin käsittääkseni se luetaan häirinnäksi tai "vakoiluksi" joka laissa kielletty. Tai mahd. äänityksiä, mutta senkin laki kieltää ja niiden aitoutta ei voi kuin todistaja todistaa.
Onko todistajan sanaan luottaminen jos hän esim. kantaa kaunaa jommalle kummalle syytteen alaiselle?
Todistajien luotettavuus olisi tässä tapauksessa tietysti samalla tavoin ongelma, kuin muissakin oikeusjutuissa, jotka perustuvat todistajien lausunnoille. Oikeus joutuu arvioimaan luotettavuuden.
Käytännössä tämäntyyppisessä jutussa todistajiksi voisivat ehkä käydä nuoren vanhemmat, jotka olisivat yllättäneet parin itse teossa. Sen sijaan sosiaaliviranomaiset, jotka olivat huolenaiheena alkuperäisellä kirjoittajalla, eivät varmasti pysty hankkimaan todisteita kovinkaan helposti. Jos sosiaalitantta kyttäisi ikkunan takana, että harjoitetaanko siellä seksiä vai ei, niin sehän olisi kotirauhan häirintää :)
Jooh, samanlaisia tunnelmia minullakin oli.. Itse 14 aloittaessani seurustelun, poikaystävä n.10v vanhempi ja välimatkaa päälle 420km. En kylläkään itse ollut huostaanotettu.
Nykyisin asumme saman katon alla, seurustelua takana reilu 2v. ja kihloissa olemme.. Pedofilia ei meidän tapauksessamme ainakaan ollut/ole koskaan kysymyksessä, koska molemmat rakastimme/rakastamme toisiamme syvästi ja haluamme olla aina yhdessä. Tavatessamme poikaystäväni luuli minua n.20vuotiaaksi ja yllättyi suuresti kertoessani olevani 14v.. (Suhde lähti käyntiin netissä, eikä ikäkysymyksiä tehty aluksi, olimme ystäviä ja siitä se sitten kehittyi).
Rakkautta ei voi estää, eikä kannata yrittääkkään koska molemmat tulisitte vain surullisiksi ja katkeriksi.
Jos jotain seksiin liittyvää on tapahtunut ja jos jokin virkailija alkaa ahdistella pedofiilisyytteillä sano vain:"mitään ei ole tapahtunut, odotamme että vanhenen.." eli kannattaa turvautua pieneen valkoiseen valheeseen.
Viestini voi olla epäselvä, mutta toivon että ymmärrät.
Olen se naissukupuolen edustaja tarinassani
Jos olet alle 16-vuotias ja mies sinua huomattavasti vanhempi, on lain mukaan pelättävissä että mies on huomattavasti edellä sinua kehityksessä ja voi käyttää sinua seksuaalisesti ja henkisesti hyväkseen. Tuo ikäraja on suojaikä, koska suurin osa alle 16-vuotiaista EI OLE HENKISESTI valmis seksuaalipitoiseen suhteeseen. Saatikka seurustelemaan itseään huomattavasti vanhemman henkilön kanssa.
Alle 16-vuotiaan henkinen kasvu on vielä niin alkutekijöissään, että sen ikäistä LASTA on helppo taivutella tekemään jotain mitä tämä ei haluasi - on se sitten seksiä, seksiä ilman suojaa, huumeiden käyttöä, niiden välitystä, alkoholia tms.. Tuon ikäinen on myös helppo painostaa rikollisuuteen, ja vaikuttaa lapsen henkiseen minään vakuuttelemalla että rakastaa ja pakottaa/houkuttelee tekemään jotai mikä on lapsen kehitykselle vahingollista tai ei suotavaa, jotain mitä lapsi ei itse haluaisi.
Vielä 16-vuotiaskaan ei ole kypsä arvioimaan omaa tilannettaan huomattavasti vanhempaan mieheen koska emotionaalinen kehitys on vielä kesken. Nuori tyttö voi siis olla NIIN ihastunut ja NIIN rakastunut, ettei tajua että hän joutuu tekemään jotain mikä ei ole hänelle hyväksi. Voit olla miten tahansa rakastunut mieheen, mutta mieti hetki - MIKSI häntä haluat? Suostutko seksiin, jos sitä harjoitatte, omasta tahdostasi, vai vain siksi että saisit hellyyttä? Hellyyttä, hoivaa, turvallisuuden tunnetta, sitä voi saada muutenkin kuin antautumalla seksiin. Seksi on vasta sitten kun oikeasti sekä mies että nainen ovat parisuhteessa samalla tasolla - yhtä voimakkaat ja toisiaan kunnioittavat yksilöt. Yli 20-vuotiaan ja alle 16-vuotiaan suhteessa näin ei ole.
Ja vielä tiedoksi - jos rakastat kundia, ei välttämättä ole hyvä tavata häntä enää: jos joku "tantoista" saa tietää ja pitää tilannetta pahana, hän voi tehdä rikosilmoituksen miehestä. Vaikka vannoisit että mies ei ole tehnyt sinulle mitään, ja sanoisit että itse suostuit suuseksiin, seksiin tai mihin nyt olet suostunutkin, syyttäjä voi silti asettaa miehen syytteeseen ja hänet voidaan tuomita lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Kannattaa miettiä haluatko miehesi tähän jamaan, jos todella rakastat häntä. Ihastuksia menee ja ihastuksia tulee, mutta sinulla on vielä oma aikasi otettavana, jospa ensin selvittäisit omaa tilannettasi, voi olla että huostaanotto on stressannut sinua niin paljon, että vain kaipaat turvallisuutta ja sitä että joku rakastaisi sinua ja sekoitat sen ihastukseesi mieheen?