No niih.. Ollaan nähelty kuukaus,ainaku ollaan voitu. Molemmat on tavanneet toistesa kamuja,jne.. Eilen sit kyseli,et voiko meidän ystävyydestä tulla muuta.. Vai ollaanko liian erilaisia.. Sydän pomppas kurkkuun..
En halua menettää,oon ihastunu.. Mutta ajatteleeko hän nyt,et ollaan liian erilaisia?
En oikeesti haluu menettää.. Rakastan,ehkä liikaakin.. =/
Ja tiedän,että sillä on tunteita mua kohtaan.
Mutta ihanko pelkäisin jotain.
Vastauksia??
En halua menettää,oon ihastunu.. Mutta ajatteleeko hän nyt,et ollaan liian erilaisia?
En oikeesti haluu menettää.. Rakastan,ehkä liikaakin.. =/
Ja tiedän,että sillä on tunteita mua kohtaan.
Mutta ihanko pelkäisin jotain.
Vastauksia??
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuli empimättä mieleeni eräs kirjoitus,jonka kirjoitin melkein vuosi sitten...pohdin itse ihan samaa kuin sinä nyt...Mietin ihan samaa,minullakin hiipi mielessä menettämisen pelko,mut jälkeen päin olen miettinyt, oivaltanut,"miten voi menettää ketään jota ei ole oikeasti edes vielä saanut?"Mies puhui minulle samalla tavoin...varovasti...en ensin tajunnut tai halunnut ymmärtää..aikaa kului totuus alkoi paljastua...olin oikeessa!Menetin hänet muutaman kuukauden päästä tuon kuultuani...rohkaisevaa?No,ei todellakaan!Sinun pitäisi ottaa asia uudelleen esille ja kysyä missä mennään,ennen kuin on liian myöhäistä vai onko jo?Niinpä,minäkin rakstuin...pidin kiinni,mutta turhaan...luulin hänenkin rakastavan minua OIKEASTI ,kai hän rakastikin mutta ei voinut pitää minua niin kuin olisi halunnut sillä hänellä oli perhe!Jälki viisaus on paras viisaus,(olen kuullut)Jos,aina vaan jos..olisin heti tiennyt,tuskin olisin häneen koskaan rakastunut!Mutta voimia sinulle sisko hyvä...toivottavasti saat vastauksen,häneltä itseltään!