sit näin siut ja ihmettelemmään jäin miksi sie et minnuu huomoo vaikka kaikkeni tien.
Vai oisinko sittennii huomannu siun kahtovan minnuu?? Miten on???
Sie et varmaan tiijä miten pahalta se tuntuu kun on ihastunna eikä sua vastakaikuu.
Toivotontahan tää on mutta en mie sille maha mittää. Jokkii siussa on semmosta että kahtoo en uskalla mutta tuas kahtomattakkaa en kauoo malta olla, vilikasen vuan pikkasen. Vaikeeta!!!! mutta niinhän elämä välillä on.
Vai oisinko sittennii huomannu siun kahtovan minnuu?? Miten on???
Sie et varmaan tiijä miten pahalta se tuntuu kun on ihastunna eikä sua vastakaikuu.
Toivotontahan tää on mutta en mie sille maha mittää. Jokkii siussa on semmosta että kahtoo en uskalla mutta tuas kahtomattakkaa en kauoo malta olla, vilikasen vuan pikkasen. Vaikeeta!!!! mutta niinhän elämä välillä on.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kuulostaa hauskalta.
joku sentää ymmärtää...
juttu minulla. Ujostuttaa katsoa varsinkin kun hän on lähellä, kun on kauempana niin pystyn taas katsomaan. Voi kun pääsisin joskus puhumaan hänen kanssaan, vaikka tänä iltana, jos osuttais samoihin pippaloihin (!). Ihastukseni ei käsittääkseni puhu murretta, mutta toisaalta en voi sitä tietää, sillä en ole koskaan puhunut hänen kanssaan. :D
Juuuu, ja minulla myös ihan sama juttu...tosin seuraavan kerran on mahdollista nähdä hänet vasta lokakuun lopulla, kun osun samaan kaupunkiin...ihanaaa... :*
Et malta pysyä yhessä kohti, vuan pörreet kukasta kukkaan.
Toesaalta ossoot olla niin pisteliäs, etteivät heekomaat sinun kanssas pärjee ollenkaa.
Pikkusen armoo voesit osottoo muillekkii.
T: "kuhtuvat vierleukaa" Villeksi ;)
kauhea murteen kirjoittaminen. Olen minäkin tuolta päin mutta en todellakaan jaksa tänne sitä vääntää. Paitsi jos olet yli 50-vuotias niin se on ok.
..rasittava oot itte!, valitat aivan turhasta.
Itse olen suomenruotsalainen, ja paljon alle 50v, ja todella nautin erilaisista murteista.
Muuten tiesitkö että Ruotsissa on toistasataa eri murretta.
Ens vuonna viskoot turhat estot nurkkaan ja ruppeet rymyämmään!
50 nähänykkää. Ja kai se on sama mittee murretta sitä kirjottaa. En miekää valita siun kirjotuksistas.
Suomessa on miun tietojen mukkaa sanan vappaus. Kunhan ei toista loukkoo ja sillee. Enkä mie tiettävästi kettää oo loukanna, kaipoon vuan erästä kommeeta miestä jota en omaksein sua.
Niin et sillee...
Tässä osoite, ruotsin eri murteita, kuuntelu mahdollisuus.
http://swedia.ling.umu.se/snabbmeny.html
Onkohan suomen eri murteista tällaista sivua?
tänään mie kattelin siuta vielä hetken, sen viimosen, enneko lähin muuale. Miun oli ihan pakko jatkoo matkooni, sillä mie en kykene olemaa siel mis olen siut tottuna näkemää.
Ei se siusta johu, vaa siitä ilimasta..tiijät.
Miun tulee siuta ikävä. En tiijä oisko paremp pysyvä muuala, vai käyvä välil kattomasa, kurkkaamasa, josko viimeselä sanosit miule sen mitä oikeest näytät oleva sanomaisillaski.
Pitäskö miu tarttuva kiini vai ytittee irt ?
Elekee sanoko että mäne ite sanomaa sile.. kyl mie olen asiain hänele kertonu. Ei se siitä ole kiin.
sie et vaa jostai syystä osaa ku katsoa, vilkasta vaa, ja tuijottaa varpaitas, tai turvakenkie kärkii jos tarkkoi ollaa.
Mie vieläki aattelen siuta.
sie karkuun lähet. Oisithan sie voina tulla kysymmää miksi käyttäyvyn niin kuin käyttäyvyn??
Oishan se mukavvoo jos vielä tulisit niin voitas jutella.
Kyllä sie miun puoletain voisit yrittee vielä jo saisit miusta jottain irti. Mie oon vain niin perus ujo etten uskalla enkä rohkene.
Aattelenhan miekii sinnuu, enhän mie paljoo muuta tiekää...
nii, tai miusta ja siusta. Puhuttais ees jostaki.
On miusta outoo, ko kumpiki meistä jutteloo toiste kansa iha vaik mitä, ja sitte ko satutaa kohakkai ni iha ko kissa veijs kiele kokonaa kummannaltii.
Siu silmäis ettii miuta, miun siuta. Ja nyt vielä mäni nekkii kuvijot sekasi.
Pakko oli miun lähtee, muttenmie siuta karkuu lähteny;tulj piä vetävä kättee,tahtomaattaki.
Oisin halunna, siun ei ois tosijaa tarvinna kun kättäis ojentaa, ni ei ois tarvinna jiähä tänne arpomaa oisko meist tult mitä.
Varmaaki mie tulen käymmää.. vaik oikiistaa siut pitäis saaha sielt johonki muuale.. uskaltasin mie ainaki sanova jotaki, ku ei ois siutaka virapuolest asjat pitelemäs.
siun kanssais rupattelisin vaikka kuinka kauan ja vaikka miten pitkää, mutta kun siut kohtoon nii on kuin kissa tosiaa veis kielen. En mie sitä ymmärrä mut toivottavasti se ei sinnuu oo karkottanna.
Kättä miun ois tietysti pitänä ojentoo mutta en mie rohjennu. Arvoo kui se minnuu harmittaa mutta ei auta nyt sitä vatvoo, myöhästä mikä myöhästä.
Miks sie miut halluut tiältä muualle, hyvähän miun on olla tiällä?
Ois se mukava jos sie tulisit käymää ja ehkä voitas selevittää nämä viärinkäsitykset.
Jospa myö seuraavan kerra sit selevitettäis ne.
Eikö vuan???