Vuonna 1991 aikaisemmin eronnut isä myi yhdelle pojalleen kiinteistön 100 000 mk hintaan, joka kuitattu maksetuksi kauppakirjan allekirjoituksella. Rahaa ei ole siirretty. Hintaa lienee pidettävä käypänä arvona. Lisäksi isä sai elinikäisen asumisoikeuden tilan rakennuksissa. Isä kuoli 2004. Tilan rakennuksia ei ole pidetty juurikaan kunnossa pojan toimesta, vaan ne ovat olleet käytännössä asuinkelvottomat.
Isällä on yhteensä viisi lasta.
Onko kauppa kauppa vai pojan ennakkoperintöä, koska raha ei ole vaihtanut omistajaansa?
Isällä on yhteensä viisi lasta.
Onko kauppa kauppa vai pojan ennakkoperintöä, koska raha ei ole vaihtanut omistajaansa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos rahaa todellisuudessa ei ole siirretty on kyseessä joko lahja joks voinee tulkita myös saajansa ennakkoperinnöksi. Kyseessä on myös veronkierto sillä saannosta olisi pitänyt maksaa lahjavero jos kyseessä on lahja.
Sitten siihen vaikeampaan asiaan. Mistä tiedät ettei rahaa ole siirtynyt. Millaista näyttöä sinulla on asiasta? Sinulla on nähdäkseni näyttövelvollisuus asiassa jos väität ettei kauppa ollutkaan kauppa vaan lahja (tai ennakkoperintö). Sinänsä verottaja saataa olla kiinnostunut asiasta. Kannattanee olla sinne yhteydessä niin voi saada yllättävästikin apua.
Myöskin voi yrittää ottaa yhteyttä kiinteistön kaupan vahvistaneeseen kaupanvahvistajaa ja kysellä muistaako tämä onko kaupantekotilanteessa raha vaihtanut omistajaa tai jotain. Yleensähän kaupanvahvistaja on vaikkapa pankinjohtaja joka samalla on huolehtinut rahansiirroista kauppahinnan maksamiseksi.
koska poika ja hänen kaverinsa (kaupanteossa mukana ollut) on avoimesti kertonut, ettei rahoja ole käsitelty. Ja pojan taloudellinen tilanne silloin oli ettei hänellä voinut ollakaan 100 000 mk irtonaista rahaa.
Kiitos vastauksestasi. Olin itsekin samoilla linjoilla.
Rikoksena juttu on vanhentunut. Lahjoitus voidaan ottaa huomioon ennakkoperintönä, mutta näyttöongelma on olemassa, jos lahjan saaja kiistää.