plotteri vs.kannettava

Sinun tarvitsee ostaa vain völijohto, jolla kytket GPS:n ja kannettavan yhteen. Tietokoneen com- portti asetukset vaan kuntoon ja homma pelaa. Kannettavaan kannattaa hommata tupakansytytin virtalähde, niin virtaa riittää pitemmälläkin reissulla.
Sit vaan korjauskertoimet GPS:ään, niin johan alkoi homma pelaamaan... Se on tosi kätevä yhdistelmä. Ei tarvitse paperi karttoja plarata läpi.

Ajelen koppiveneellä CD-Merikartan, kannettavan läppärin ja käsi-GPS:n avulla. Paperikartta on aina vierellä oikea lehti esiin käännettynä. Paperikartta ja CD-Merikartta ovat tiedoiltaan ja ulkoasultaan identtiset. Systeemin käynnistän jo kotilaiturissa: jos veneen sijainti on kohdalla, niin laitteet pelaavat ja koordinaatistot ym. ovat oikein.

Minulla GPS käy turvallisuussyistä aina pattereilla: sähköongelmien sattuessa GPS kertoo edelleen tarkan sijainnin. Jos GPS hajoaa (tai pattereita ei enää ole), kaivan kassista vara-GPS:n, jossa on aina uudet, käyttämättömät patterit sisällä. Vara-GPS:n käynnistäminen ja sijainnin selville saaminen kestää max. yhden minuutin.

Kannettavaan tietokoneeseen perustuva elektroninen navigointijärjestelmä on toiminut minusta oikein mukavasti ja sisältää siis tapauksessani kaksi toisistaan riippumatonta GPS-systeemiä. Ja jos kumpikin GPS pettää, niin voin heti alkaa käyttää perinteistä paperinavigointia. Paperinavigointiin ei kyllä omalla kohdallani ole enää mitään paluuta, niin riskialtis ja vaarallinen järjestelmä se mielestäni on! (kokemusta löytyy ennen GPS-aikakautta mm. yöpurjehduksilta aavoilla merillä). Vertaisin paperinavigointia autolla ajamiseen ilman turvavöitä: niin kauan kun asiat sujuvat normaalisti niin ongelmia ei ole, mutta kun tapahtuu esim. kaksi virhettä päällekäin, niin silloin voi sattua ja pahasti.

Ostakaa hyvät ihmiset kunnon GPS:t ja tietokoneet, koska niitä OIKEIN käyttämällä pääsette navigoinnissa aivan eri turvallisuustasolle, tasolle joka koskaan aiemmin ei ole ollut edes mahdollista. Laitteet ja ohjelmat täytyy tietenkin opetella, muuten ne ovat täysin hyödyttömiä.

Meillä on purkkarissa Raytheonin plotteri autopilotti. Harvoin tulee käytettyä, paitsi avomerelle koukatessa tai näkyväisyydesen ollessa nollassa (sumu). Plotterin näyttöä ei jaksa tihrustaa, vaan etenkin saaristossa paperikartta on mielestäni mukavampi. Autopilotillekin antaa mieluummin suunnan kuin jättää plotterin ohjattavaksi.

Paperikartalta näkee kerralla suuremman alueen ja yksityiskohdatkin selvästi. Reittisuunittelussa voisi lääppäri olla jees, etenkin jos siitä pystyy syöttämään reittipisteet gepsuun.

GPS ja tietokone
Olen navigoinut GPS:n avulla pian 10 vuotta. Kolme kesää olen lisäksi pitänyt mukanani kannettavaa tietokonetta. Korttiohjelma on Meri-CD. Kertaakaan GPS ei ole pettänyt minua, vaikka olen liikkeellä vuosittain noin 350 h. Puheet GPS:n haavoittuvuudesta ovat siis melkoista liioittelua. Ainahan on tietysti mahdollisuus, että tulee tekninen vika, mutta on myös mahdollista, että tuuli vie merikortin mennessään – mitä sitten tehdään – ainahan näitä kauhukuvia voi keksiä tarpeiden mukaan.
GPS on nykyään todella tarkka eikä tarvita mitään DGPS-laitteita- Aivan tavallinen käsilaite toimii vallan hyvin. Itselläni on vanha Garmin 45 eli sellainen käsikone. Toisena Laitteena on nykyisin ns. kortti-GPS, joka on vielä tarkempi, kuin tuo 45:nen. Kosrtti-GPS laitetaan kiinni ”läppärin” kylkeen ja mitään johtoja ei tarvita. Erillinen lisäantenni on olemassa, mutta lasikuituveneessä sitä ei tarvitse käyttää. Läppäri toimii noin kaksi tuntia senkin jälkeen, kun tuo paljon mainostettu virran häipyminen tapahtuu. Minulla ei ole koko 20 vuoden aikana kertaakaan kadonnut virrat veneestä, joten se ei ole varmaan ollenkaan niin yleistä, kuin voisi päätellä näistä GPS-keskusteluista. Siis: läppärissä ja siihen liitetyssä kortissa virtaa riittää noin kahdeksi tunniksi ja Garmin 45 toimii patterillaan noin 20 tuntia, eli ei mitään teknistä hätää. Läppäri ei ole kertaakaan osoittanut mitään vikaantumisoireita, joten siihenkin siis voi luottaa melkoisen hyvin.
Itse navigointi on todella helppoa. GPS on tarkempi, kuin merikortit ja tämä on syytä huomioida. Kukaan ei varmaan aja pelkän GPS:n varassa, vaan merellä kyllä näkee aina ympäristönsä. Sumussakin on yleensä näkyvyyttä ainakin parikymmentä metriä ja yön pimeydessä selvästi enemmän. GPS:n käyttö antaa koko veneilylle uusia ulottuvuuksia ja mahdollistaa varman paikannuksen vieraillakin vesillä sekä avaa todellisen mahdollisuuden yöveneilyyn, joka on todella mukavaa. En usko enää palaavani paperikorttisuunnistukseen, koska se on paljon epävarmempaa, kuin GPS-navigointi. En myöskään usko, että monikaan vanhanajan navigoija tietää sijaintiaan yhtä tarkasti, kuin GPS-navigoija.
Jostakin syystä aina GPS:stä puhuttaessa heitetään viestejä siitä, kuinka epävarmaa GPS-suunnistus on ja kuinka vain aito sekstantti yms. on todellisia veneilyvälineitä. Harvoin olen nähnyt sekstanttia huviveneessä ja vielä harvemmin olen tavannut sellaisen veneilijän, joka osaisi sitä käyttää ja käyttö on varmasti todella hankalaa ainakin keikkuvassa veneessä sateen keskellä.
Jokainen tietysti valitsee oman tapansa paikantamiseen, mutta jostakin syytä GPS-systeemi on kehitetty ja sitä käyttää lähes kaikki kauppa- ja sota-alukset – miksi siis ei huviveneilijät voisi siihen luottaa. Tietysti merikortti tulee olla aina saatavilla, mutta sen esilläpidosta voidaan olla ainakin kahta mieltä.
Joka tapauksessa GPS-laitteet yleistyvät jatkuvasti ja nykyään sellainen on lähes kaikissa retki- ja matkaveneissä. En usko, että nämä kaikki, jotka ovat laitteen veneeseensä hankkineet, olisivat täysin väärässä. Varmasti tyytyväisyysprosentti lähentelee sataa ja ne jotka vastustavat GPS-laitteita eivät sitä vielä omista ja kun sen viimein hankkivat, niin vaihtavat leiriä.
GPS-navigointiin siirtymisessä on omien havaintojeni mukaan suurimpana kynnyksenä se, että pelätään laitteen olevan liian hankala käyttää. Sitähän se tietysti alkuun on, mutta kun selvittää itselleen koko systeemin perusteet ja oman laitteen käyttöohjeet ja harjoittelee sisukkaasti, niin varmasti oppii. Täältä netistä löytyy vaikka kuinka paljon sivuja, jotka käsittelevät GPS-navigointia hyvinkin perusteellisesti.

Lopuksi haluan vielä kiteyttää sanottavani: GPS on todella hyvä ja helppo laite. GPS:n ja tietokoneen yhdistäminen on hyvä systeemi – reitit voi tehdä valmiiksi ja seurata vain ”väylää”. Lokit saa talletettua tietokoneeseen ja niitä on mukava selailla vaikkapa talvella kotosalla. En tiedä yhtään tarkempaa navigointitapaa kuin GPS ja kannettava sopiva ohjelma (Meri-CD esim.). Vikaantumisen mahdollisuus on todella pieni ja varavirtaa riittää vielä sittenkin, kun kaikki muu on pimennyt jos nyt sitten sattuisi joskus pimenemään. Vastuuntuntoinen veneilijä on aina tietoinen, missä on menossa ja hän osaa suunnistaa myös kompassilla ja merikortilla kellolla. Merikortin tarve on omalla kohdallani nykyään todella vähäistä. Minulle riittää varmistukseksi se, että pidän mukanani kahta GPS laitetta ja merikortti sekä kompassia. En muista, milloin olen viimeksi tarvinnut paperimerikorttia. GPS ja läppäri ovat nykyaikaa ja korvaa nykyään paperimerikortin aivan niin kuin laskinkin on korvannut laskutikun jo kauan sitten. Merikorttia kuitenkin täytyy pitää mukanaan. GPS lisää turvallisuutta, koska siitä voi koska tahansa tarkistaa sijaintinsa ilmoittaa sen tarkasti vaikkapa hätäkeskukseen.
GPS läppäri ei kuitenkaan sovellu sellaisiin veneisiin, jossa läppäri on vedelle alttiina. Itse GPS kestää yleensä vaikka veteen upottamisen ja ainakin roiskeveden.

Vielä varoitus:
Kun kujette GPS:n avulla niin TÄHYSTÄKÄÄ KOKO AJAN. Varsinkin sumussa ja pimeällä on varottava muita vesillä kulkijoita. Vastuuntuntoa veneilyyn.

Turun Sanomissa oli tänään 18.6. uutinen, jossa sanottiin, että GPS:n varassa ajanut purjevene oli ajautua matalikolle Hangon lähistöllä. Merivartiosto oli yrittänyt saada yhteyttä purjeveneeseen, mutta kippari ei osannut yhdistää pyyntöä hänen veneeseensä, koska luuli olevansa vallan muualla. Pyyntö meni kuitenkin lopulta perille, kun MV yritti ottaa yhteyttä toiseen purjeveneeseen, joka oli juuri sillä alueella, jossa em. kippari luuli olevansa.
Uutinen on sikäli virheellinen, että siitä voi saada sen käsityksen, että GPS-laite olisi johtanut purjehtijan harhaan. Kirjoituksesta kävi kuitenkin ilmi, että kippari oli syöttänyt reitin koordinaatit väärin ja näin ollen virhe oli kokonaisuudessaan ja ainoastaan kipparin huolimattomuutta. Tällaista virhettä ei pääse kokoemukseni mukaan syntymään, jos veneessä on myös kannettava, johon GPS on liitetty. Tällä systeemillähän kippari koko ajan näkee sijaintinsa suoraan näytöltä ja näin myös tietää tarkan sijaintinsa.
Tarinan opetus on kuitenkin siinä, että laitteita tulee opetella käyttämään kunnolla ja hyvissä olosuhteissa sekä niin paljon, että tulee varmuutta.
Kyseisen navigointivirheen olisi voinut varmasti tehdä huolimattomuudessaan ilman GPS-laitettakin, joten mielestäni tässä ko. tapauksessa ei voida syyttää tekniikkaa, vaan ihmistä.

tabletti ja karttakeskuksen loisto ohjelma ovat paras hankinta.