Verotuksen muutos on ollut hakkuun syynä?? Tässä asuin paikkani lähellä on ollut nyt muutaman hehtaarin hakkuut. Nämä kaksi palstaa ovat sisältäneet taas 50-60vuotiaita kuusikoita.Olen käynyt paikan päällä laskemassa vuosirenkaat.Eikös metsälaki kiellä näin nuorien metsien hakkuita? Vai onko metsän omistajat vähä-älyisiä,kun hyväkasvuiset kuusikot pitää hakata.Ei ole tyvilahoa ym. Toinen ala on osittain vanhalla vaaranrinnepellolla.
Verotuksen muutos hakkuun syynä?
Risupartanen
142296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Metsälain mukaan metsä voidaan uudistaa, mikäli uudistuksen kriteeri (joko ikä tai läpimitta) täyttyy. Metsä voidaan myös uudistaa, mikäli sen kasvu on heikko.
Jos kuusikon ikä on 50 - 60 vuotta, se ei ole uudistukypsää ikänsä perusteella. Mutta läpimittavaatimus voi silti täyttyä.
Käsittääkseni metsäkeskukset ovat olleet hieman löysempiä tulkinnoissaan, kun on kyse ns. veroleimikoista.
Osittain samaa mieltä olen, pinta-alaverotetut metsänomistajat ovat hieman liian innokkaasti uudistaneet vielä hyvin kasvavia metsiään. Mutta tyylinsä kullakin..
Tokihan ne hakkuut on taloudellisesti optimoitu saatavan verohyödyn, sekä metsän kasvu- ja tuotto-odotusten suhteen.
Kuusikko voidaan uudistaa läpimitan (pohjapinta-alalla punnittu keskiläpimitta rinnankorkeudelta)
perusteella kun puusto on saavuttanut 26 - 30 cm läpimitan kasvupaikasta riippuen.
Metsäkeskus ei voi katsoa "läpi sormien" ns. veroleimikoita koska uudistamisohjeet perustuu lakiin. Jos uudistetaan tätä pienempää metsää, joka ei muutoin täytä uudistamiskriteereitä, niin syyllistytään metsälain rikkomiseen.
tarpeeseen saa hakata nuorempaakin metsää.
Suomi24 varma tieto taas kerran!
metsää hakata, mutta päätehakkuun saa tehdä vain lain määräämällä tavalla uudistuskypsälle metsälle. Harvennushakkuut ovat asia erikseen.
Nämä kaksi hakkuuta ovat olleet kaukana uudistus kypsyydestä ja avohakkuita ovat molemmat olleet.
Kyllä poikkeusluvalla saa hakata kasvatusmetsääkin aukoksi. Ainoastaan silloin, mikäli tilalla ei ole uudistukypsiä metsiä eikä harvennusmahdollisuuksia ja omistajalla on todellinen rahantarve.
Kasvatusmetsää saa hakata aukoksi myös ns. erikoishakkuuna. Silloin on kyseessä maankäyttömuodon muutos, esim. metsästä tontiksi, soranottoalueeksi, turvetuotantoalueeksi, pelloksi tms. Kärjistäen voisi ajatella, että hakkaa aukoksi, tekee pelloksi ja sen heti jälkeen metsittää pellon. Ja täysin lainmukaisesti, tosin mitään järkeä kyseisessä touhussa ei liene..
Noin 25v suositusten mukaan istutettu "räkämännikkö" oli pantu tasaiseksi ja istutettu koivuja tilalle tienvarressa itä-Suomessa. Ei sekään ollut tukkikoossa, tuskin kelpasi kuiduksi.
Täällä Itä-Suomen pohjoisosissa saisi pistää nämä avohakatut ja harvaan asentoon istutetut männiköt(istutus tiheys..1200-1500tainta hehtaarille),vaikka nyt sellukattilaan.Ja uudestaan perustaa metsät.
Keksivät jo kymmeniä vuosia sitten, että taimikot harvennettiin loppu hakkuukuntoon ja ajourat jätettiin valmiiksi? Olen nähnyt aloja.
Sanoisin, että lyhyttä ja oksikasta ja vähätuottoista metsää, josta lienee jo nyt luovuttu.
Paljon on palkkkoja maksettu sellaisenkin suunnittelusta.
Männytkin harvennettiin jo 1,5-2m pituisina. Siihen kun hirvi pääsee, niin... Nyt jo suosittelee 4-5m pituutta, jota sitäkin hirvet katkoo.
On se niin väärin, että joku tekee omaisuudellaan mitä tykkää.
vielä uudestaan palstalle ja mittaa esim. 25 paksuimman kannon läpimitta ja laske siitä keskiarvo niin saat paremmin selville oliko hakkuu liian aikaisin vai ei.
Jos kuusi on rehevällä maalla, niin johan se on korjuu kypsää 60v?
Jos on maksanut jo kerran verot, täytyisi kasvattaa 20 vuotta, että myyntiverojen osuus tulisi lisäarvoa. On ihan oikein olla maksamatta kaksinkertaista veroa.