Lemmenleikkien loppu

astridPimpgren kirjoitti:

Jatkoa tarinoille Hikinen iltapäivä ja Hurja ratsastaja


Laskin nopeasti, äskeinen oli viides kerta tänään. Vielä muutama vuosi sitten se ei olisi tuntunut missään, mutta nyt tunsin halua lähteä huoneesta ja mennä suoraan kotiin, korkata olut ja makoilla tv:n ääressä kunnes nukahtaisin siihen.
   Seuralaiseni tarjosi pullollisen kivennäisvettä ja hyvin tyytyväisenä asettui viereeni sytyttäen uuden savukkeen. Ne olivat aivan outoa merkkiä ja tuoksuivat kummallisilta.
- Mitäs sinulle oikein kuuluu, tyttö kysyi yllättäen.
- …kummempia, mutisin. - Jokin irtiotto voisi tehdä hyvää. Jotenkin sitä on niin kiinni rutiineissaan.
- No mutta, sinähän olet keskellä suurta ja ihmeellistä, Peppi naurahti. - Tarjoan sinulle parhaillaankin jotain, mistä voit vanhana miehenä vain uneksia. Totta puhuen asia on niin, hän sanoi ja jäi katsomaan minua silmät sirrillään.
- Niin kuinka, kysyin. Hänen hienoinen rehentelynsä ärsytti minua. Olin minä tuollaisia tyttöjä nähnyt, noita mahtui maailmalla seitsemän six-pakkiin.
- Olen tässä kierrellyt maailmaa, Peppi aloitti. - Ja palannut kotiin, en nyt tiedä kuinka pitkäksi aikaa, mutta kuitenkin. Tuumin, että olisi aika hankkia perillinen. Sopivaa hetkeä on hankala löytää, mutta joskushan se on tehtävä, eikö?
   Nyökkäsin hitaasti ja kumosin lopun veden kurkkuuni. Mietin kuumeisesti, mitä tyttö ajoi takaa.
- Kun näin sinut tänään, muistin sinut heti ja päätin tarttua toimeen. Lastisi kelluvat meressäni ja saavuttavat ennen pitkää kohteensa, jolloin poikani saa alkunsa. Kippis sille!
- Mutta… Etkai sinä… Hulluko olet, nainen?
   Tartuin häntä olkapäästä ja ravistelin. Tuo narttu, se oli houkutellut minut ansaansa ja kuinka kalliiksi tämä kirottu iltapivä minulle tulisikaan…
- Rauhoitu, Mats. Eikö sinulla ole ollut kivaa? Äläkä moiti minua, halusin lapselleni hyvät geenit. No, luonnetta hän perii minun puoleltani. En pyydä sinulta muuta. Saat mennä, etkä kuule minusta enää koskaan. Kasvatan lapseni yksin, niin kuin isänikin kasvatti minut.
- Senkin pikku narttu, sinua pahempaa lutkaa en ole tavannutkaan, huusin ja tartuin häneen. Samassa olin selälläni vuoteella, mitä lie judo-temppuja nainen oli opetellut kellistääkseen vastahakoisia miehiä. Hän sitoi käteni sängyn päätyyn ja kietaisi huivin suuni tukkeeksi kuin se olisi ollut jokapäiväinen toimenpide, en edes tajunnut mitä oli tapahtumassa. Sitten hän seisoi vuoteen vieressä kädet puuskassa rintojensa päällä ja katseli minua ihan rauhallisena. Yritin huutaa, mutta se kuulosti pelkältä mökellykseltä, mikä oli hänen tarkoituksensa ollutkin. Riuhdoin, mutta solmut eivät auenneet. Hänen sidoksensa oli tehty nahkaremmillä ja solmuja oli jos jonkin näköisiä.
- Valitan, Mats, mutta sinä pakotit minut tähän. En voi antaa sinun lähteä kiukkuisena, joten vietämme vielä rauhallisen lemmenhetken ennen kuin annan sinun mennä.
   Hän tuli viereeni ja siveli rintaani käsillään osoittaakseen, ettei hänellä ollut pahoja aikeita. Katselin häntä läheltä, kuinka kaunis hän olikaan. Silmänvalkuaiset kuin lunta, iho rypytön ja valkea, pisamat kullanhohtoisia… Ja kuitenkin hänessä eli jotain hyvin vanhaa. Ja jotakin hyvin vaarallista.
   En voinut suudella häntä, eikä hän minua, mutta hän suukotteli rintakehääni ja kaulaani ja laskeutui tuuma tuumalta alemmas hiusten kutitellessa minua. Kaiken aikaa hän katsoi minua silmiin. Äkkiä halusin suudella häntä, kaikesta huolimatta. Hän eteni jalkoväliini ja alkoi huulillaan ja kielellään kiduttaa minua. En voinut anoa armoakaan, kun hänen taitava suunsa kiusoitteli minut lähelle huippua… Pallini ja penikseni olivat kipeät kaikesta kokemastaan, mutta halusin vielä…
   En tiedä kuinka kauan hän minua kiusasi, lopulta hän kuitenkin nousi päälleni, levitti reitensä ja otti minut kuumaan, märkään, hunajaansa erittävään pilluunsa, johon purkauduin kuin tulivuori, yhä edelleen ja edelleen. Sen jälkeen en muista enää mitään.
   
Heräsin illalla samasta sängystä. Huone oli tyhjä ja hiljainen. Peppi oli mennyt ja riisunut siteeni. Vaatteeni olivat pinossa vuoteella. Vain outo tupakan tuoksu kertoi, että nainen oli joskus ollut huoneessa. Pukeuduin ja menin vessaan. Peilikuvani oli kammottava; silmät verestivät, parransänki oli liian pitkää, kasvoni olivat turvoksissa kuin pitkän juopotteluputken jälkeen.
   Hotellin vastaanotossa naurettiin, kun kysyin, kuka huoneessa oli asunut.
- Ei kukaan. Kuinka niin? Huone on tyhjillään nyt, samoin se oli viime yön.
   Pitivät minua hulluna. Lähdin kotiin, en edes harkinnut meneväni toimistolle.

Illalla en saanut unta. Nuo yksityiskohdat piinasivat minua. Tyttö ja hänen suunnitelmansa. Mistä hän muka minut tunsi? Olisin muistanut, jos olisimme tavanneet jossakin. Valita nyt minut spermanluovuttajaksi. Ja vielä poika…

Tietenkään en löydä mistään tuota mystistä Peppiä. Mietin, pitäisikö minun palkata yksityisetsivä. Tämä ei voi jatkua näin. Makaan kotona ja juon liikaa kaljaa, en saa nukuttua, kohta sekoan… Taas Regina yrittää soittaa. En vastaa. Onneksi hän ei sentään tiedä, missä asun.

kommentteja, kiitos!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä