Miksi, oi miksi ne kädet lyödään sinne ah niin pehmeään tatamiin kaaduttaessa?
Muistetaanhan fysiikan oppitunneilta: F=ma
Voima on massa kertaa nopeus.
kun niille käsille annetaan sitä vauhtia, niin käsiin kohdistuva voima kasvaa kun ne osuvat siihen katuun. --> Käsille enemmän vahinkoa.
"on se parempi että käsiin sattuu vähän enemmän kuin että koko ruumis kärsii"
mutta miksi suojata kehoa käsien hinnalla? miksei voisi suojella molempia ainoastaan pehmentämällä sitä iskua ottamalla katu vastaan niin pehmeästi kuin mahdollista joustamalla, ei lyömällä katua.
Muistetaanhan fysiikan oppitunneilta: F=ma
Voima on massa kertaa nopeus.
kun niille käsille annetaan sitä vauhtia, niin käsiin kohdistuva voima kasvaa kun ne osuvat siihen katuun. --> Käsille enemmän vahinkoa.
"on se parempi että käsiin sattuu vähän enemmän kuin että koko ruumis kärsii"
mutta miksi suojata kehoa käsien hinnalla? miksei voisi suojella molempia ainoastaan pehmentämällä sitä iskua ottamalla katu vastaan niin pehmeästi kuin mahdollista joustamalla, ei lyömällä katua.
Vastaukset 18
Vanhimmat
"Muistetaanhan fysiikan oppitunneilta: F=ma"
Yksinkertaista fysiikan kaavaa ei oikeastaan välttämättä kannattaisi sotkea tilanteisiin joissa on "vähän enemmän" muuttujia.. Judossa hakataan tatamia täysillä, koska ollaan tatamilla. Tärkeämpää on pysyä kunnossa että voi harjoitella kuin oppia "katutaitoja", ehkä näin on joissakin muissakin lajeissa. Ja jos tullaan tosi lujaa alas niin on paljon parempi että käsi menee paskaksi ja selkäranka pysyy suht kunnossa, kuin että käsi ja selkäranka molemmat menee vähän paskaksi. Kun ne selkärangan vammat ovat vakavuudeltaan vähän toista luokkaa kuin käsiin tulevat murtumat, jos oikein pahasti käy niin voi jalat halvaantua samalla ynnä muuta sellaista pikkukivaa..
"Judossa hakataan tatamia täysillä, koska ollaan tatamilla"
Juurikin näin. Pitäisikin muistaa varoittaa tekemästä samaa tekniikka esim, betonilla.
Usein tämä kovaääninen tatamin hakkaus tyyli on
"näytöstekniikka" ja itse tekniika on pehmeämpi.
Toivottavati kaikissa lajeissa opetetaan pehmeää
kaatumista. Eikä vain kovaa siinä uskossa, että
kaatuessa kannattaa lyödään käsi asfalttiin.
mitä ne "muut muuttujat" ovat?
En kai minä tiedä. Ihminen on sangen monimutkainen biomekaaninen kone eikä yleensä ottaen kauheasti ole hyötyä noitten yksinkertaisia ilmiöitä kuvaavien fysiikan kaavojen tarkastelusta.. Sen tietää ilman fysiikan kaavaa F=ma että mitä lujempaa lyö niin sen enemmän käsi hajoaa.
Tosin tässä tapauksessa taisi olla kysymys ainoastaan siitä käteen aiheituvasta vahingosta niin kyllähän tossa tapauksessa tietysti on niin että mitä voimakkaammin lyö niin sen enemmän damagea se käsi kärsii, mutta kokonaistilanteen kannalta voi olla että löytyy jokin hyvä syy pistää se käsi paskaksi, niin kuin se selkärangan suojelu..
Kyllä se käsi kestää lyödä asfalttiinkin. Olen kokeillut sen verran monta kertaa, etten muista kaikkia, eikä ole koskaan tullut naarmuja ja mustelmia pahempaa vauriota.
Iskevä pinta on kuitenkin aika iso ja lihasten suojaama.
"Kyllä se käsi kestää lyödä asfalttiinkin."
Jaijja.. no kestää sit, ainakin niillä joilla "Iskevä pinta on kuitenkin aika iso ja lihasten suojaama."
Mutta, yhtälailla vahingoittaa se _enemmän_ sitä kättä kun "ei lyöminen". Se että käsi kestää sen ei tarkota et se on hyvä sille. Joustavasti, ei lyöden.
Sen lyömisen idea on saada se käsi sinne oikeaan paikkaan _nopeasti_. Jos se ei ole paikoillaan ajoissa, tulee vahinkoa muualle. Et voi yllättävässä tilanteessa alkaa asettelemaan kättä oikeaan paikkaan.
Jos et onnistu saamaan kättä niin, että maahan osuva pinta on laaja ja lihasten peittämä, kannattaa treenata lisää.
Alkuhuomautuksena: Se "a" siinä kaavassa on kiihtyvyys eikä nopeus, joten tällä ei ole mitään tekemistä käsien nopeuden kanssa. Että se siitä fysiikan tunneilta muistamisesta...
Asiasta: Ukemia ja siinä kädellä tehtävää pehmennys-/vastaanotto-/lyöntijuttua on kymmeniä eri versioita, joita käytetään tilanteeseen kulloinkin parhaiten sopivalla tavalla - kunhan ne ensin osaa. Opettaminen lähtee liikkeelle yhdestä tavasta, ja kyseisen tavan valitseminen taas pohjautuu harjoitusturvallisuuteen, siis ei katu- tai itsepuolustusturvallisuuteen. Kaikella on käyttötarkoitus.
"Alkuhuomautuksena: Se "a" siinä kaavassa on kiihtyvyys eikä nopeus, joten tällä ei ole mitään tekemistä käsien nopeuden kanssa. Että se siitä fysiikan tunneilta muistamisesta..."
Ainiin :D my bad. Mutta kiihtyvyys nousee myös kättä lyödessä lattiaan, asia ei siitä miksikään muutu. Ja siten myös voima.
" Opettaminen lähtee liikkeelle yhdestä tavasta, ja kyseisen tavan valitseminen taas pohjautuu harjoitusturvallisuuteen, siis ei katu- tai itsepuolustusturvallisuuteen. Kaikella on käyttötarkoitus."
Mutta miksi opettaa jotain mitä on turvallista vain treenata eikä turvallista "todellisuudessa"
Kun voisi opettaa ukemia joka on turvallinen SEKÄ harjoitustilanteessa että oikeassa tilanteessa. hm?
Olisikohan tähän kuitenkin sopivampi kaava tuo E = ½mv^2 ? Eli käteen kohdistuva energia on puoli kertaa käden massa kertaa nopeus toiseen potenssiin.
E=½mv^2 ei tarkoita käteen kohdistuvaa energiaa, vaan käden liikkeelle saamiseen tarvittavaa energiaa. Läheskään kaikki siitä ei kohdistu käteen, kun käsi osuu alustaan, sillä osa energiaa menee myös ilmanvastuksen, lämmön ja alustan muodon- ja nopeudenmuutosten aiheuttamiseen. Jos kyse olisi tyhjiässä tapahtuvasta kahden kovan esineen törmäyksestä, niin tuo kaava pätisi täsmälleen.
Se "a" siinä F=ma:ssa ei tällä yhteydessä tarkoita käden kiihdyttämistä vauhtiin jotta sillä voisi lyödä, vaan se tarkoittaa käden nopeuden hidastumista sen osuessa alustaan. Käsihän ei pysähdy heti, vaan vähitellen muutaman sentin ja muutaman sekunnin sadasosan matkalla. Kudokset muuttavat muotoaan ja alusta saattaa painua kasaan, mitkä vaikuttavat käden hidastuvuuteen. Lisäksi käsi pompahtaa tosiasiassa hieman takaisin kudosten (ja alustan) kimmoisuuden takia, mikä periaatteessa lisää entisestään käteen kohdistuvaa voimaa koska hidastuvuuden lisäksi mukaan tulee vastakkaissuuntaista kiihtyvyyttä. Paksulla käsivarrella a on pienempi kuin ohuella, johtuipa paksuus lihaksista tai läskistä, jos käsivarrella lyödään yhtä suurella nopeudella.
Kumpaakin noista kaavoista voi hyvin käyttää summittaisten arvioiden tekemiseen, mutta muuttujia on tosiaan varsin paljon, joten kovin täsmällistä vastausta niillä on hankala saada.
Ehkä paras kaava käytössä olisi impulssin kaava I=mv, koska sillä on helpoin laskea asiaan liittyvät liikemäärän muutokset sellaisina likiarvoina että niistä voi jotakin päätellä.
"Mutta miksi opettaa jotain mitä on turvallista vain treenata eikä turvallista "todellisuudessa"
Kun voisi opettaa ukemia joka on turvallinen SEKÄ harjoitustilanteessa että oikeassa tilanteessa."
Kuten aiemmin kirjoitin, on monta eri ukemia. Parikymmentä. Mikään niistä ei ole toimiva kaikilla eri alustoilla ja kaikissa eri tilanteissa, vaan homma vaatii aina oikean ukemin valinnan tilanteen mukaan. Siis kaatumisnopeus, kaatumissuunta, alustan kovuus, epätasaisuus ja liukkaus sekä oma vaatetus huomioiden. Ja ei, sitä valintaa ei todellakaan ole tarkoitus tehdä ajattelemalla tietoisesti, vaan ukemin tulee olla automaatio. Se taas vaatii erilaisten kaatumistekniikoiden vuosikausien harjoittelua.
Heitto- ja kaatumistekniikoita harrastavien ihmisten elämässä tatamiharjoittelussa tapahtuvat vammat ovat satoja kertoja isompi riski kuin tatamin ulkopuolisessa elämässä kaatumisesta aiheutuvat vammat. Se tarkoittaa, että nimenomaan ON hyvää itsepuolustusta/itsesuojelua harjoitella ensin ja eniten niitä kaatumistekniikoita, jotka ovat hyviä siinä tatamikaatumistilanteessa. Eihän sillä ole mitään väliä käden kannalta, katkeaako se tatamilla vai kadulla, poikki se on silti, joten katkeamisen estämiseksi on hyvä harjoitella sitä todennäköisintä murtamistilannetta ajatellen. Ja se on siis harjoituksissa heitosta alastuleminen. Se on juuri sitä "todellista elämää".
Jos harjoittelet jûdôa tai aikidôa, niin sehän on myös ainoa olennainen käyttötarkoitus ukemille. Kaatua tatamilla harjoituksissa. Jos harjoittelet esim. jû-jutsua niin silloin kaatumistekniikka voi olla tarkoitettu myös tatamin ulkopuoliseen käyttöön itsepuolustusluonteisiin tilanteisiin, mutta silti se tatamikaatumisen riski on paljon olennaisempi.
Ikä vaikuttaa asiaan. Lyöntiyritys muuttaa lonkan ja olkapään kulmaa alastulovaiheessa, joten alustasta riippumatta on niiden kannalta turvallisempaa lyödä kuin joustaa kädellä. Jos ajatellaan, että meillä menehtyy vuodessa noin 1000 henkeä kaatumisen takia, ja heillä suurimmat vammaryhmät ovat päävammat ja lonkkamurtumat, niin lyöminen voi olla hyvä juttu.
Lyöntiä voi käyttää myös asvaltilla taikka muulla kovalla alustalla, ihan lyöden eikä joustaen. Se ei ole siinä vaarallinen, vaikka pikkuvammoja voikin tulla. Olet oikeassa siinä, että joustava, pehmentävä tai levittävä kaatumistekniikka on yleensä kuitenkin ulko-olosuhteissa parempi, mutta vastaavasti se voi olla tatamiolosuhteissa huonompi ja ennen kaikkea se on hankalammin opittava eli altistaa harjoittelun alkuvaiheessa vammoille selvästi enemmän.
Tämä ei ole lainkaan yksioikoinen asia...
kun putoaminen o hallussa nii noinkin voi tehä. Ei suositella http://www.stupidvideos.com/Default.asp?VideoID=715
...kysyn, miten paljon sinua on heitetty, millaisille alustoille? Siinä lienee pohja kysymyksellesi...
-T
"...kysyn, miten paljon sinua on heitetty, millaisille alustoille? Siinä lienee pohja kysymyksellesi..."
Jep, eli heitetty on. ei nyt joka treeneissä tässä viimeisen neljän vuoden aikana (tosin kyllä silloinkin kaatumisia tuli, enemmän kuin vähän)
Viimeisen puolen vuoden aikana lähes joka treeneissä (3 x viikossa)
Ja kyllä, ainoastaan tatamille. mutta pelkkä mielikuvitus riittää kun kuvittelee tatamin betoniksi, ettei se lyöminen tunnu enää hyvältä idealta.
...löytyy. Tuo olisi kannattanut heti mainita jutun pohjaksi.
-T
Heips!
Mitä lajia harrastatte? Eroavatko ukemit toisistaan paljonkin eri lajien välillä? Tätä ihmettelee ja kyselee Miina, vast'ikään hokutoryu ju-jutsun aloittaneena.