ajatukset lentää

on on....mulla sama juttu ! Tiedän ettei toisella tunteita ja pitäisi unohtaa - vaan tänään hänen kanssaan yhteydessä ja taas mielikuvitus lähti laukkaamaan !

pitää vaa itsehillintää harjoittaa. Meinasin kosia ensirakkauttani ensikatseesta..noh onneks olin niin ujo että jäi tekemättä.

Niin se menee....

Mut pitää vaan muistaa että ne haaveet on vaan päiväunia, joista tulee hyvä mieli ja jotka saa hymyilemään. Todellinen suhde eletään kuitenkin askel kerrallaan, eikä peloteta sitä ihastusta heti kertomalla niistä hurjista unelmista ;)

joo, voihan sitä haaveilla jos ei ole elämää ympärillä..
ikävä kyllä haaveilijat eivät erota todellisuutta ja sekoittavat monastikkin viattomat ihmiset mukaan sepityksiinsä.
eikö se jo mene perille että jokainen hymy, tervehdys tai asiaalisimpikaan työviesti ei tarkoita mitään ja niihin ei sisälly minkäänmoista piiloviestiä.
vastaavasti huomioimatta tai vastaamatta jättäminen ei kerro ujoudesta tai epävarmuudesta vaan yksinkertaisesti siitä että ei kiinnosta.
erhedyin kerran ottamaan työkaverin syömään mukaan ja sehän oli heti orastavasuhde, hänen mielestään..säälittää kun ämmät on niin epätoivoisia.
vielä kehtasi tämä ikäneiti vaimolleni soittaa ja väittää että Hän,(siis vaimoni) ei ole minulle tarpeeksi "hyvä".
Pahinta hommassa lienee se että kun otin asian konttoristin kanssa puheeksi hän suuttui ja siitä alkoikin sitten radiohiljaisuus..hoidatti hommansa golleekoillaan monta kuukautta kun kun suutahti niin!-sanoin niinkuin asia on, hän olisi voinut olla kuka vaan jonka nappasin toverillisesti mukaan. no, selväksi tuli, hullu mikä hullu.eikä sellaisen typyn ihailu itsetuntoa todellakaan nostata.
Ja tämä syömissessio ei ollut kahdenkeskinen kynttiläillallinen vaan mukana muitakin asiakkaita ja kännäämässä vaan oltiin.
Ottaapäähän vieläkin vaikka enhän voinut arvata että sekopään kohteeksi päädyn.
Nyt toissapäivänä ämmä otti yhteyttä, lurittelemalla kaikkea kivasti työasian lomassa, mistähän lie saanut itsevarmuutensa takaisin? en kai vain ole tervehtinyt häntä liian leveästi hymyillen?
siis kuinka tyly pitää olla että asia on selvä? eikö, "minua ei voisi vähempää kiinnostaa sinun puuhastelusi," riitä?
vaimo sanoi, että varmana se kaheli kuvittelee ja haaveilee että viestin lähettäjä en ollutkaan minä vaan akkakultani mustasukkaisuuksissaan.näin se varmaan on kun taas meili laulaa..
ja minä sen kirjoitin.ihan itte!
en enää kyllä reppanoita ruoki.edes säälistä.

Nyt vaan pitäisi muistaa, että maltti on valttia.