riskeeraamaan kaiken vuoksemme?
Pelaamaan "venäläistä rulettia" jonka lopputulosta kukaan ei voi tietää etukäteen?
En usko että meistä kumpikaan on siihen valmis.
Jatketaan tahoillamme tavallisen tuttua ja turvallista arkeamme. Omiemme tykönä.
Ja sillä sipuli. Ei jännitystä, uutuudenviehätystä, intohimoa mutta ei myöskään syyllisyyttä, eikä epäonnistumisen pelkoa.
Vaakakupit siis tasapainossa? Vai jäikö pieni kaiherrus 'kerran vielä elämässäni'tunne itämään?
T:"Elämääkö suurempi rakkaus?"
Pelaamaan "venäläistä rulettia" jonka lopputulosta kukaan ei voi tietää etukäteen?
En usko että meistä kumpikaan on siihen valmis.
Jatketaan tahoillamme tavallisen tuttua ja turvallista arkeamme. Omiemme tykönä.
Ja sillä sipuli. Ei jännitystä, uutuudenviehätystä, intohimoa mutta ei myöskään syyllisyyttä, eikä epäonnistumisen pelkoa.
Vaakakupit siis tasapainossa? Vai jäikö pieni kaiherrus 'kerran vielä elämässäni'tunne itämään?
T:"Elämääkö suurempi rakkaus?"
Vastaukset 64
Vanhimmat
Siltä tuntuu että riskin olisin valmis ottamaan, mutta en usko että olet se henkilö joka minut on saanut näin ajattelemaan kuin nyt teen. En nimittäin usko että hän tänne kirjoittaisi ja kysyisi tuota, mutta päätin kokeilla kuitenkin.
Sika pääsi karkuun!
vanha emäsika vai se uus kinkku?
Kaunokirjallisuus:
"sodassa ja rakkaudessa kaikki on mahdollista"
Elämänohjeoppaat:
"sodassa ja rakkaudessa vasta säännöt ja järjestys tarvitaan, selkeys ja varmuuksia joiden pohjalta uskaltaa kohdata se epävarma"
Urhea romanttinen mies rukouksissaan kadonneelle sotaratsulleen, katastrofaalisessa kauhun kaaoksessa: " missä ikinä oletkaan, jonain päivänä me viimeistään paratiisissa näemme, ja sinun veresi on minun vereni ja vice versa"
Elämä on vain vuoron hilpeiden episodien, vuoroin karmeiden farssien näyttämö. Kun verhot menee kiinni, taakse ei saa kurkistaa.
hieno mielenilmaus!
hard!
Kuulostaa lupaavalta. Varsinkin nuo hilpeät episodit.. farsseja unohtamatta
a GIFTED talent !!
Titityy!
Itse olet mieltä, mitä pitäisi tehdä?
Minä ainakin olen valmis ottamaan riskin, vaikkakin se on hullua. Mutta, jospa se että kaikki jäisi tähän, olisikin se suurin virhe?
onkin!
Niin vaikeaa, niin vaikeaa....
Jos tekee niin tai jättää tekemättä kuka sen sanoo mikä on oikein ja mikä "kannattaa".
En todella osaa sanoa.
Jos se olisikin vain meidän kahden juttu, kaikki olisi jo tehtykin, ihan varmasti. Mutta siinä kun sekoittuu niin monen elämä.
Jos voisimme toteuttaa niin ettei KUKAAN,ei kukaan muu KOSKAAN saisi tietää, niin.........?????????????
Maailma on täynnä jänniä juttuja joista monikaan ei mitään tiedä.
luuletko että voisimme täällä todella toimia salaa kenkään ikinä tietämättä?
Sitäkö haluat?
Voisitko olla 'kehumatta' kavereillesi jos niin tekisimme, kuitenkin sinulta lipsuisi ja seuraukset olisivat sitten mah-ta-vat!
Etkö sä saa sitä kotona?
Ettekö te kotona voi tehdä niin?
Kautta aikain pippeli on sekoittanut elämiä,
KAIKKIHAN SEN TIETÄÄ::::::!!!!!!!!!!!
mutta jos ei ole pelkästä seksistä kyse, peli menee vaikeeksi. Siis kun näköjää molemmat varattuja.
vittu on joka maailmaa pyörittää!!!!!
Ja miehet sekottaa.
Se pyörii miesten päässä,ja niitten päät menee siitä sekaisin.
Se on niitten ensimmäinen sanakin,kun ne oppii puhumaan.
Kun ne juttelee toisilleen tärkeitä miesten juttuja niillä on se joka toisena sanana.
Se on niille niin arkipäiväistynyt,ettei ne osaa arvostaa sitä enää ollenkaan.
arvostaa, ku ne on valmiita tekee ihan mitä vaan et ne sitä saa.
Hirveit suunnitelmii et miten ne joltaa sit saa.
Menee vaik maailman ääriin et saa ja ostaa ja maksaa vaik mitä ja tanssii ku pelle narus, jos tietää et saa.
Jos ei saa on äkäsii.
Kiitos, siskot!
Ei ole arvostamista.
arvostetaan sukupuolielimiä?
Miten sä arvostat ukkos kaluu?
valmis? Minä olen, vaikken uhkapeleistä piittakaan. Mutta minun "omani" on jo lopussa, eli ei ole turvallisuutta mihin jämähtää.
Jos olet jo päättänyt, mitä täällä huhuilet?
Pysy siellä pikku vaimosi vieressä.
Hautaankin pääsette vierekkäin ikävystymään. Kuolettavasti.
Eikö jokainen uusi ihmissuhde ole riski?
Olen itse ollut tilanteessa missä olisin ollut valmis ottamaan riskin mutta valitettavasti toinen halusi pitää tutun ja turvallisen arjen.
Ehdottaisin kuitenkin että puhuisit asiasta kasvotusten henkilön kanssa kenelle tämä viesti kuuluu. Tehkää päätös yhdessä.
todellakaan ole edes sillä asteella vielä.
Viestini nyt oli jonkinsortin hakuammuntaa, ei Hän täällä kuitenkaan käy. Kunhan kirjoitin.
Jos toista tuntisi olisi tämäkin asia helpompaa.
Mutta kun ei...ei oikein tidä mitä toinen haluaa.
Hetkenhuumaa mitä ilmeisemmin, piristystä arkeensa kaiketi?
Vai loppuiän ystävää tai siis ystävätärtä tässä tapauksessa?
Vai?Vai? Kysymykset ei lopu.
Inhottavinta olisi jos hän vain haluaisi minut KERRAN sänkyynsä ja sitten leveilisi sillä, minulla maine mennyttä ja oma liitto.... tosin hänelläkin perhe....ääähhhh! Paras kai kuitenkin yrittää unohtaa ja jämähtää nykyiseen.
piristää sitä nykyistä liittoos!
mutta,mutta....jos se ruoho kuitenkin on vihreempää....
Jos olisin "hän",mitä haluaisit sanoa minulle juuri nyt? Totta on ,että kaikki se mistä haaveilemme,vaatii uskallusta.Jos kävisi niin,kuin ehkä toivot(saman peiton alle),en pystyisi jatkamaan "oman "kanssa sen jälkeen.Muuttaisin yksin asumaan.Ja siitä toisille leveilemisestä..ei se ole ollenkaan minun tapaista.....Halit!!!
Eikö olisi jo aika ottaa häneen suoraan yhteys. Uskomatonta haahuilua. Kun näytät olevan pelkkää kysymysmerkkiä, niin helpota ihmeessä oloasi ja selvitä asiat hänen kanssaan.
Olkoon sitten kysymys mistä tahansa, niin eivätkö kaksi aikuista ihmistä voi keskustella keskenään ongelmat selviksi?
Ja jos hän olisi jostain yhden illan keikasta kanssasi kinnostunut, niin eiköhän se olisi jo yritetty hoitaa pois päiväjärjestyksestä.
Ehkäpä kysymyksessä on ystävyytenne syventäminen.
Tämä on mulle niin uutta ja vaikeaa!!Pelkään,että hän ei halua olla enään ystävä.Olen avoin ja puhelias ihminen,mutta tämä vetää hiljaiseksi....
???
Onhan meillä jo se yksi salaisuus ennestäänkin, eikä siitä ainakaan minun kauttani tiedä kukaan muu...Tapanani ei ole leveillä asioistani, ainakaan niistä, jotka ei muille kuulu, vaikka muuten ehkä välillä hulvatonta juttua heitänkin.
Elämää voi tosiaan ajatella monelta kannalta, mikä on oikein, mikä väärin, sitä on niin vaikea välilllä määritellä...
Mutta salaisuuden osaan kyllä pitää, eikä minulla todellakaan olisi varaa tätä salaisuutta levitelläkään, joten ole huoletta.
valmis, tai sitten en.... Ikävä kaihertaa mieltä, "yksin" on niin kylmä olla... Vaakakupit heiluu puolelta toiselle, riippuu tilanteesta. Eräs sana pisti tossa lukiessani silmään, josta luulisin tunnistavani sinut, en vaan ole ihan varma asiasta...jämähdin ninittäin siihen...;)Syyllisyys painaa joka kerta kun ajattelen sinua,tai sitä mitä olisi voinut tapahtua, jos....
Vaakakupit heiluu..18.päivä lähestyy...Kyllä mä sua silloin ajattelen.
Liittyyköhän tämä JKL:ään...
sama kiinnostaa minuakin, eli liittyykö jkl:ään tämä - oli pakko liittyä rinkiin (nimim. sivusta seurannut mutta kolahti)
ei missään muodossa. Siellä koskaan käynytkään!
Provoilua, mutta mikä onkaan suloisempaa, kuin provosoitua provosta.
...toivoisin, että tämä liittyisi JKL:ään.
jos oletetaan että liittyisi siihen, niin enpä miettisi hetkeäkään mikä siellä kupissa painaa... eihän nyt puhuta mistään vaihdoista, vaan taivaallisesta hauskanpidosta. Jos olisin rohkeampi ilmoittaisin heti ajan ja paikan, muttakun ujostuttaa... ja odottelen aloitetta, tiedät kyllä... (jospa vielä sittenkin pari etanaa...) * enkä malta enään kohta odottaa, suukoja *
Minä myös olisin valmis ottamaan riskin. Olen jo ottanutkin, nyt pitäisi liikahtaa eteenpäin elämässä. Jäin myös miettimään tuossa jonkun aiemmin sanomaa: "Jospa se että kaikki jäisi tähän, olisikin se suurin virhe?" Niin... Kun toinen osapuoli tulisi puolitiehen vastaan, olisin onnellinen.
Osuit naulan kantaan. Itsestäni ainakin tuntuu, että asia on juuri noin omalla kohdalla - vaikka se ehkä "kiellettyä" onkin yleisen (jopa marttyyrimaisen) käsityksen mukaan. Joskus sitä vain katuu tekemättä jättämiä tekoja. Aina toivon, että toinen tulisi puolitiehen vastaan, että saisi jonkin osoituksen kiinnostuksesta - siitäkin huolimatta että näin taannoin hän tekikin, en vain ollut silloin valmis tekemään ratkaisua.
Pelotavan tutulta kuulostaa... Kuinka suoraan olet tunteistasi kertonut, tietääkö hän mitä tunnet?
Tässähän tulee ihan perhosia vatsaan ;)
Kyllähän minä olen kertonut mitä tunnen, mutta arkajalka kun olin, en pystynyt siitä "tutusta ja turvallisesta" lähtemään...Monta kertaa olen katunut jäämispäätöstä, ja on tainnut mahdollisuudet jo mennä :/
Höh, mä olen ainakin kiinnostukseni osoittanut tekstareilla, tässä jo parin päivän ajan... joten eipä tainnut olla minulle, mutta toivo elää, ehkäpä vielä kuitenkin...! kerranhan täällä eletään! *suukkoja*
Kun aloitettiinkin, niin tarkenna hieman: oletko mies vai nainen? Miksi luulet, ettei sinulla ole enää mahdollisuuksia?
Nainenhan minä.
Luulen, että mahdollisuudet meni, kun en ratkaisua tehnyt ja päätettiin jatkaa omilla teillä. Ja käsittääkseni mies seurustelee nyt (silloin oli vapaalla jalalla).
Sitäpä samaa sinne ;)
Eipä ole tekstarit nyt kilahdelleet mulla - toivottavasti sun tekstarit on menneet oikeaan osoitteeseen joka suhteessa !
mites sinä??
Vai on ruoho vihreämpää aidan toisella puolen? Pysypäs vaan siellä omalla puolellasi niittyä. Voit kyllä seurata märehtimistäni, jos se viehättää.
sinä märehtijä.
Kyllä se elämä sinuakin vielä opettaa.
Miksi olisin mölli? Kai naudalla on oikeus märehtiä niin kauan kuin tarve vaatii?
Jos olet ketjua lukenut, olet typerillä kommenteillasi täysin hakoteillä alkup. aiheesta.
Get a Life!
Kuka niitä jaksaa lukea? Pah. *Röyhtäisen happamasti* ja jatkan märhettäni.
pieraise päälle?
Toiveesi on täytetty. Fantasiansa kullakin. *jatkaa märehtimistä*
Minä olin siihen täysin valmis, seurauksista piittaamatta. Nyt pitkän hiljaisuuden jälkeen en ole niin varma, jos sinut näkisin niin tunne varmaan palaisi. Soita niin nähdään ja jutellaan kasvotusten. Viime kerrasta on niin kauan :(
Koskaan en ole tuntenut niinkuin sinä sait minut tuntemaan!! Miten satuttiinkin vahingossa yhteen...
En kirjoittanut alkuperäistä viestiä mutta siitä huolimatta haluaisin kysyä sinulta kuinka kauan aikaa on kulunut viime tapaamisesta.
Nukkuisin paremmin jos tietäisin...
yli vuosi jo...
Tätä tunnetta ei silti tunnu mikään saavan hengiltä :( Ikävä!!!
Minulla on jo aikaa yli kaksi vuotta.
Olisi jo ehkä aika unohtaa ja jatkaa matkaa...
kyllä nämä ihmissuhteen osaavat olla vaikeita.
jo unohtaa, mutta kun ei pysty. Jatkuvasti sitä etsii toisen kasvoja ihmisten joukosta, ja aina pettyy. Jokin ihmeellinen tunneside ehti syntyä, eikä nyt sammu millään... Tää on niin vaikeeta :(. Tsemppiä sullekin
Kiitos paljon kauniista sanoistasi.
Hyvää jatkoa myös sinulle...löydä onnesi...
AIKAA ON JO YLI VUOSI.... IKÄVÄ ON YHÄ EDELLEEN!!! OLISITKO SINÄ SE, KETÄ KAIPAAN???
eipä niitä tunteita ole saanut tukahdutettua tämäkään nainen :)Se on kyllä ihme juttu, luulisi sitä helpommallakin pääsevän!!
Kerro minkälainen oli tilanne kun viimeksi nähtiin, jospa tunnistaisin sinut siitä.
Kunpa olisitkin se jota kaipaan... rakas :)
jännityksellä olen odotellut itse kunkin vastauksia ja pöhlöt pitävät hullua jännityksessä, kun eivät vastaa kysymyksiin :)