On se kummaa kun kaikkea sitä tuleekin pohdittua... On ollu monta vuotta vauvakuume ja yritystäkin ja sitte on menny kesken... Nyttenkin aina pelottaa kun housuun "lorahtaa" jotain, ajattelee aina ensin, että "se on taas punasta" vaikka nytten olikin kirkasta. En halua/uskalla tehdä testiä, kun kuitenkin pettyy jos on miinus :( Oon yrittäny huijata iteltäni kaikki oireet, eli en välitä... kai se on sitä itsensä suojelemista pettymykseltä ja siltä loputtomalta itkulta ja kaipuulta...
Sitten vielä kaiken kukkuraksi ajattelen, ettei kukaan muu kuitenkaan ole iloinen mun puolesta vauvasta... sanovat vaan kuitenkin tyyliin: "Ethän sä mitään osaa, anna mä näytän..." "No miten sä nyt taas noin teet..." ja jotenkin tuntuu että miehen puolella ei niin välitettäs uudesta tulokkaasta... Mä tuun kohta niin mielipuolex tän asian kanssa!!! Jos niin ihanasti kävis että olis plussa, ni en halua että kukaan miehen puolelta saa tietää, ennenku on ihan pakko! ...tai sitte mä vaan lähen ja hoidan lapsen yksin... mitä mä teen, että ajatukset palais oikeille raiteille?!?!?
Sitten vielä kaiken kukkuraksi ajattelen, ettei kukaan muu kuitenkaan ole iloinen mun puolesta vauvasta... sanovat vaan kuitenkin tyyliin: "Ethän sä mitään osaa, anna mä näytän..." "No miten sä nyt taas noin teet..." ja jotenkin tuntuu että miehen puolella ei niin välitettäs uudesta tulokkaasta... Mä tuun kohta niin mielipuolex tän asian kanssa!!! Jos niin ihanasti kävis että olis plussa, ni en halua että kukaan miehen puolelta saa tietää, ennenku on ihan pakko! ...tai sitte mä vaan lähen ja hoidan lapsen yksin... mitä mä teen, että ajatukset palais oikeille raiteille?!?!?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minulla oli myös aikoinaan rankkaa, koska ei ole mitään kokemusta lapsista tai niiden hoidosta. Monesti muiden vauvoja ei uskaltanut ottaa edes syliin tai koskea niihin, kun ihmiset sanoivat, että 'annas kun minä', 'et sinä osaa' jne. Se masensi tyystin ja kesti todella kauan päästä sen yli. Edelleenkään en tiedä mitään mutta uskon ja luotan siihen, että luonto opettaa ja että minustakin voi tulla ihan hyvä äiti. Kellään ihmisellä ei ole varaa arvostella. Tsemppiä ja jaksamista sinulle, toivotaan että tärppäisi ja pääsisit pian hoitelemaan omaa pienokaistasi :-)