Kauheista koiranlöyhkistä irtoaa aina kunnon etusormenheristelyt ja nenännyrpistykset. Kuka on huomannut koiranpennun kuonon - miten sitä kuvaisi - makeahkon ihanan tuoksun, joka häviää n. neljän kuukauden ikään mennessä?
Pennun kuonon tuoksu
sakunMamma
13628
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ihanin tuoksu. Se kakrun tuoksu. En tiedä onko muilla roduilla pennun silmissä vanhan viisan katse, sekin muuten häviää samoihin aikoihin tuoksun kanssa.
tuoksuu maitokahville ja pentu itse porkkanalle.
Itse ja moni muu on sanonut,että ihan pienen pennun henki tuoksuu tosiaan maitokahville.ainakin mun sakemannin pennut.
Ja muuten pennun tassut tuoksuu hyvälle (jos ei ole astunut paskaan)
on huomattu.Aina täytyy nuuskutella kun on mahdollisuus.Kaikkien nenään se ei ota.Se on sellainen makean suloinen lutuinen tuoksu.Suorastaan vastustamaton.
Voi sitten vaan ihmetellä kuinka joku ostaa koiran heräteostoksena?!Niin että montako laitetaan pakettiin?
parempaa tuoksua ei ole,kuin se pennuntuoksu.
Sääli vaan,että häviää iän myötä.
Hörhönmaine kasvaa, mutta on pakko sanoa: nyt kun meillä on kaksi näitä "pikku fifejä", niin minusta tuntuu, että olen alkanut erottaa ne tassuhien hajusta. Siis erottaa toisistaan tassuhajun perusteella. Oli todella hauskaa keksiä juttu ja sitten yrittää todistaa sitä itselleni nuuskuttelemalla.
Tervetuloa taas Puskahuutajat kärräämään mua jonnekin ;) ...
Senkin hörhö nuuhkija.
Hörhöys lisääntyy päivä päivältä ;) ...
tuo tassu hiki juttu.Minäkin tuppinokka erotan naapurin koiran tassun tuoksun.
joten hepskukkuu vaan. Sissillä kaikkein voimakkain tassuhien haju. Tintillä ei ollenkaan, Pipsalla on mutta miedompi. Tintillä on ominaistuoksu, jonka tuntee sitä halatessa ja jota en osaa kuvailla.
on meitä muitakin nuuhkijoita olemas ;=)))))
tuoksu johtuu enimmäkseen siitä ravinnosta elikkäs äidin maidosta. Ja se ei ole kahvia eikä porkkanaa, vaan jotakin paljon parempaa. Paras aromaterapia minkä tiedän!
Vaan sitten on toinenkin tuoksu: se säilyy... Afgaanin vinttikoirilla se lienee selvimmin havaittu ja tieteellisesti todistettu, vaan sitä ilmenee myös muissa alkukantaisissa roduissa. Muutaman kerran olen havainnut sen jopa niinkin nuoressa rodussa kuin dobermann. (Eräs dobberinarttuni oli tämän takia lempinimeltään Haisuli eli Haju...)
Ikinä en ole haistellut myskiä enkä mirhamia, vaan jotakin sellaista sen täytyy olla. Sitä erittyy päästä, en tiedä tarkemmin mistä kohdasta, silloin kun koiralla on tosi hyvä olla. Siis vähän fantastinen kokemus saada koiransa erittämään sitä hajua....
Kiinanpalatsikoirilla löytyy se salaperäinen tuoksurauhanen myös. Ystäväni koirilla vaikka ei niilläkään kaikilla sitä ole. Yksi uros joka on ystäväni ja kun otan sen syliin ja ollaan tervehditty antaa Rolle sen tuoksun kuin lahjaksi.
Tuoksu on aivan jäljittämätön ja ihana. Tuoksurauhanen on Rollella ainakin päässä.
näiden vuosien aikana on kyllä tullut tutuksi se niin julmetun ihana haisu. Pennun suus on aivan se niin ihana ominaishaju, ettei mitään rajaa. Sitä vain vois haistella ja haistella jatkuvalla syötöllä ;=)).
Niinhän se tosiaankin häviää....eipäs tuoksu tuo pirpanakaan enää ihan siltä pennulta, vaikka nelikuisena sitä ihan vielä onkin periaattees ihan täysiä.