Onko Suomella ja Ruotsilla nykyään enää mitään eroa? Ainakaan silmäperäisesti moista on vaikea havaita. Ainoa ero on tietenkin kieli. Muuten molemmat maat ovat niin samanlaita harmaata massaa kuin olla ja voi. Norjassa en ole käynyt joten siitä en osaa sanoa mutta todennäköisesti samanlaista.
Kuitenkin, tuskinpa maailmassa on toista maata, joka muistuttaisi Suomea yhtä paljon kuin Ruotsi. Samaa tylsää pohjoismaalaista harmaata tylsyyttä molemmissa maissa. No, käsittääkseni Tanska on kuitenkin hieman elävämpi maa kuin tylsät Suomi ja Ruotsi.
Kuitenkin, tuskinpa maailmassa on toista maata, joka muistuttaisi Suomea yhtä paljon kuin Ruotsi. Samaa tylsää pohjoismaalaista harmaata tylsyyttä molemmissa maissa. No, käsittääkseni Tanska on kuitenkin hieman elävämpi maa kuin tylsät Suomi ja Ruotsi.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kielitasa-arvo on kuitenkin ihan retuperällä!
No jaa, mutta entäpä sen lisäksi? Huomaatko mitään eroa? Niinkuin millainen yhteiskunta on jne? Tuskinpa.
Ruotsilla ja Suomella on valtava ero monellakin tavoin.
-valtiomuoto
-täysin erilainen lainsäädäntö
-suhtautuminen vähemmistöihin täysin erilainen
-täysin erilainen historia
Ja kun on asunut molemmissa maissa huomaa ajattelutavoissa isoja eroja,ihmisten ulkonäössä,infrassa.
Itse koen,että Suomi ja Viro ovat paljon läheisempiä toisilleen.
Jos nuo on sinusta eroja, niin ei niitä kyllä paljon ole.
Valtiomuoto: Eroja on, että Suomessa presidentti Ruotsissa kuningas. Ruotsin kuninkaalla ei ole piitkään aikaan ollut mitään poliittista valtaa ja Suomen presidentin valtaoikeuksia oollann kaventamassa, joten tässä samankaltaistutaa.
Lainsäädäntö on hyvin samankaltainen ja Eu on vielä lisännyt tätä samanklaltaisuutta.
Vähemmistöihin suhtautuminen on hyvin subjektiivinen mielipide. Ongelmia on kuitenkin kummassakin maassa.
Historia on kyllä erinlainen, mutta Suomi on kauan ollut Ruotsin vaikutuksen alainen, joten tässäkin asiassa historiat kohtaavat.
)Kielinemmistön kieli on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieli (mm. lainsäädäntö on enemmistön kielellä,tulkkipalveluja toki saa).
2) Koulujärjestelmä toimii vain kielienemmistön kielellä.
3) Kielivähemmistöt opettelevat enemmistön kielen koulussa.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökiel(t)en opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskouluissa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, jos haluavat opiskella kotikieltään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä paitsi muutama kunta, joissa asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä virkailijoille. Virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata sitä (tulkki- ja käännöspalvelut).
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta, mutta jokaisessa virassa on osattava valtakunnan kielienemmistön kieli.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan ruotsalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa).
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. (Kts. Ruotsin tilastollinen vuosikirja).
11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet inkeriläiset ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia (ei paluumuuttajia), vaikka tosiasiallisesti heidän esi-isäntä ovat olleet Ruotsin kansalaisia.
12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Lait kirjoitetaan kielienemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille. Muussa alemmassa lainsäädännössä voidaan todeta, että maassa puhutaan perinteisesti joitakin vähemmistökieliä.
13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelu) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita.
14) Valtio voi määritellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (”meänkieli”).
Kielitieteellä ei ole Ruotsissa merkitystä.
15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään tarvittaessa vaikka maatalousministeriössä jos Euroopan Neuvosto vaatii vähemmistökieliä koskevia selvityksiä.
16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain kielienemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen vähemmistökielistä kilpeä enemmistökielisen alapuolelle oikeusistuimelta. (Kts: Bäckesta - Päkkilän tapaus Tornionlaaksossa)
17) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat kielienemmistön kielellä.
18) Vähemmistökieliset yliopistoja ei katsota tarvittavan, koska kaikki opiskelevat valtakunnan kielienemmistön kielellä.
19) Kaikki armeijayksiköt toimivat vain kielienemmistön kielellä (Ruotsissa ei ole erillisiä yksikköjä vähemmistökieliä puhuville, ja näin myös saadaan merkittäviä säästöjä)
20) Kansalaisten rekisteröinti kielen perusteella on kiellettyä, koska yksilön intimiteettisuoja menee sen edelle. Valtio ei urki kansalaisten kieli-identiteettiä,kuten Suomessa.
Eipä olekaan mikään ihme, että suomalaisia saa rauhassa ruotsittaa ja kyllähän he ruotsittuvatkin kun suomenkielellä ei ole mitään arvoa!
Kyllä pistää vihaks!!!
omasta kielestään ja eduistaan? Miksi he antavat ruotsalaistaa itsensä???
Kyllä se on paras osata valtaväestön kieli. turha täällä suomessa siitä rähistä.Ette te ymmärrä mitään ruotsissa asumisesta kuiteskaan,k......... kun olette.
Ruotsalainen on aivan yhtä hyvä ihminen kuin tekin hoitakaa vain omat asianne jos saatte ne kuntoon ,puuttukaa vasta sen jälkeen naapureiden asioihin.Luuserit
Kuin suomen tai suomenruotsi(lue siansaksa)
hyvähän niitten on Suomessa puhua kun eivät ole kskaan asuneet ulkomailla, tässä tapauksessa Ruotsissa.
Se vie vuosia ennenkuin alkaa tuntemaan uuden kotimaansa ja sen tavat ja tottumukset. Turha on teidän siellä Suomessa luulla että te tiedätte mitä on asua ulkomailla. Meillä on ollut tuuria saada asua Ruotissa missä meillä on ollut hyvä olla, meillä on ollut töitä, mahdollisuudet opiskella ja on saatu hankittua omat kodit ja perhe viihtyy hyvin. Mitäpä meiltä puuttuu, ei mitään. Rauhassa on saatu olla. Mutta nyt sitten Suomesta nämä tyhmät kiihottajat häiritsevät meidän rauhaa. Tyhmää. Kutsuisin tätä häirintää rasismiksi.
Aivan turha provosoitua kaikenmaailman hörhöjen jutuista. Silloin kannattaa kiertää nämä avoimet keskustelupalstat kaukaa ja valita semmonen moderoitu. Jos taas joku oikesti väittää, että Suomessa ja Ruotsissa olot, asuminen, työnteko, opiskelu jne. on jotenkin hirveän toisistaan poikkeavaa, niin väitän ettei tämä henkilö ole asunut skandinaavian ulkopuolella. Ainakaan itse molemmisssa maissa asuneena ja työskennelleenä en kovin kummosia eroja ole huomannu.
Maahanmuutto ei ole pelkkä paikanmuutto vaan sisäinen muutos myös. Ennenkaikkea sisäinen. Ja sen muutoksen huomaa vasta vuosien päästä.
Olen minä asunut muuallakin kuin Ruotsissa ja Suomessa.
Mikä sisäinen muutos? Miten eriin maahan muutto olennaisesti eroaa paikanmuutosta? Kun new- yorkilainen muuttaa Texasiin, niin kulttuurin muutos voi olla huomattavasti isompi kuin Suomen ja Ruotsin välillä(paitsi kieli). Minusta Suomi ja Ruotsi on kaikessa niin lähellä toisiaan, että maasta toiseen muutto ei kyllä tarvi kovinkaan isoja sisäisiä muutoksia(paitsi kieli). Tottakai erojakin on, mutta ne on lähinnä kosmeettisia verrattuna siihen, jos muutat vaikka USA:han, puhumattakaan jostain ei-länsimaisesta yhteiskunnasta.
Paljon on yrityksiä joilla on työntekijöitä, sekä Suomessa että Ruotsissa.
Yleensä johtajat ovat suomalaisia, sillä harva ruotsalainen osaa suomen kieltä !
Olen katsellut Ruotsin kuntien kotisivuja ja huomannut, että Pajala on yksi harvoja, joilla on kunnolliset suomen/meänkieliset kotisivut.
Hyvä Pajala, jatka samaan malliin Ruotsin suomenkielisempänä kuntana!