LASIK / Mehiläinen?

Tuo (Suomessa) uusi Helsingin WaveLight Allegretto 400Hz sisältää papereiden mukaan saman (tai samankaltaisen) erikoistoiminnon, eli prolate-funktion, kuin Tampereella majaillut Zeiss MEL-80. Käytännössä ablaatio riippuu täysin silmistä. On suuri kysymysmerkki millä tavalla prolate voi todellisuudessa toteutua. Voisin muutaman viikon sisällä kysyä Pietilältä tuosta uudesta laitteesta. Bausch & Lombin Zyoptixissa ei ole prolate-funktiota papereiden mukaan. Omasta mielestäni prolate-ablaatio on joka tapauksessa käytännössä teoreettinen mahdottomuus - riippuen tietysti vähän siitä mitä prolaten katsoo olevan.

Tilastojen mukaan Intralasen laserilla tehtävä läppä tuottaa keskimäärin paremman tuloksen kuin mikrokeratomilla tehty läppä. Intralasea ei Suomessa ole.

Lainaan tekstiä antamaltasi sivulta:

> PROLATE-operaatio
>
> On ajateltu, että nyt kun voimme korjata
> näitä poikkeamia huomattavan pitkälle eli
> solutasolle, luulimme, että parempaan ei
> voi pyrkiä.

Silmälaseroinnin ydinongelma on sarveiskalvon rajallinen paksuus, jota luonto ei ole tarkoittanut ohennettavaksi. On ilmiselvää, että parempaan voi (ja täytyy) pyrkiä, kunnes tuo ongelma on saatu täydellisesti hallintaan.

> Kuitenkin aikaisemmissa operaatioissa
> sarveiskalvoa loivennettiin
> miinusoperaatioissa siten, että sarveiskalvon
> luonnollinen prolate-muoto tuli
> oblate-muotoiseksi.

Tässä avainkysymys on, että millä tavalla oblate tuottaa huonomman näön kuin prolate. Tästä päästään siihen, että suurin ongelma silmälaseroinnissa on palloaberraatio, joka on tavallaan oblate-muodon "aiheuttama". Mutta potilaat voivat ilman muuta saada täydellisen näön (joka on kuitenkin äärimmäisen harvinaista) laitteella, joka ei papereissa tue prolatea. Ja päinvastoin, prolate-laitteella näkö voi olla pilalla. Tai hyvä. Riippuu mm. sarveiskalvon paksuudesta, lähtöarvoista ja valitusta ablaatioprofiilista.

> Ihmisen silmä on luonnostaan kuin kananmunan
> terävä pää (prolate), mutta leikkaus tuotti
> siitä kananmunan tylpän pään kaltaisen
> (oblate). Tällöin erityisesti hämäränäkö
> saattoi heiketä.

Hämäränäkö heikkeni aikaisemmin ja heikkenee edelleen palloaberraation takia. Tätä ei voi teoriassa eikä käytännössä mitenkään välttää useissa (useimmissa?) tapauksissa, koska sarveiskalvoa ei voi ohentaa tarvittavan paljon.

> Nykyinen Allegretto-excimerimme säilyttää
> silmän prolate-muodon, jopa sitä parantaen.

Riippuu siitä mitä prolateksi laskee. Parannuksella tarkoitettaneen wavefront-tutkimuksen avulla saatujen arvojen hyödyntämistä ablaatioprofiilissa, mutta senkään osalta asia ei ole lainkaan yksiselitteinen. Jos laskennallisessa profiilissa on fundamentaalinen puute (palloaberraatio), niin wavefront ei tätä asiaa korjaa.

> Esimerkkinä eläinkunnasta voi mainita, että
> lintujen silmä on erittäin prolate-muotoinen.
> Kotka näkee pienen jyrsijän kilometrin
> korkeudesta, kun taas sammakon silmä edustaa
> oblate-tasosilmää.

Linnuilla on myös silmät pään sivuilla. Kyse on aika erilaisesta näköjärjestelmästä. Kotkalla on n. 8 kertaa tiheämmin reseptoreita verkkokalvolla kuin ihmisellä. Siksi kotka näkee paljon ihmistä tarkemmin. Hyvä optiikka voi olla vaikka minkälainen, etummaisen linssin muoto on vain osa lopputulosta.

Lopuksi, tuo uusi Allegretto lienee kyllä teknisesti ehkä kehittyneimpiä lasereita mitä tällä hetkellä on olemassa.