Kouvolan seudulla on kasvanut iät ajat istutettuina tammipuita, sehän on ihan selvä juttu. Niinsanotusti luonnonvaraisena se on käsittääkseni vain rannikon alueella.
Kun olen viimeaikoina kulkenut lähimetsissä, olen kiinnittänyt huomiota pieniin tammen taimiin joita on lähes kaikissa metsissä ja niitä on melko paljon, varmaan kymmeniä hehtaarin alueella. Taimet ovat sellaisia 20-30 cm korkeita.
Mikäköhän on niitä terhoja levitellyt ja vaikuttaako ns. ilmaston lämpiäminen sen että tammi tulee Salpausselan harjun luonnonvaraiseksi kasviksi ?
Kun olen viimeaikoina kulkenut lähimetsissä, olen kiinnittänyt huomiota pieniin tammen taimiin joita on lähes kaikissa metsissä ja niitä on melko paljon, varmaan kymmeniä hehtaarin alueella. Taimet ovat sellaisia 20-30 cm korkeita.
Mikäköhän on niitä terhoja levitellyt ja vaikuttaako ns. ilmaston lämpiäminen sen että tammi tulee Salpausselan harjun luonnonvaraiseksi kasviksi ?
Vastaukset 3
Vanhimmat
etelärannikolla huomaa selvästi sen, että "jalot lehtipuut" ovat saaneet ilmaa siementensä alle ja leviävät kovasti joka suuntaan. Tammi, jalava ja saarni ennenkaikkea, mutta myös lehmus ovat leviämässä puistoista tavallisiksi metsälajeiksi.
Kuten myös oravat.
Näin varmasti tulee käymään ilmaston lämmetessä. Tuskin kuitenkaan ihan näin nopeasti.Puut vaativat aikaa sopeutuakseen.Toki yhä useammasta terhosta nousee verso jo olosuhteiden muuttuessa hiukankin suotuisammiksi. Ilmastonmuutoksen yhteydessä on uhkana myös ilmaston muuttuminen entistäkin äärevämmäksi. Kylmiä ajanjaksoja tullee esiintymään jatkossakin. Jalot lehtipuut ovat erityisen herkkiä esim. keväthalloille.
On ollut aikoja jolloin ilmasto on ollut nykyistä huomattavasti lämpimämpi.Jalojen lehtipuiden esiintymisraja on ollut tällöin nykyistä pohjoisempana. Paitsi ilmaston viileneminen keskiajalta,esiintymien siirtymistä takaisin kohti etelää on edistänyt parhaiden lehtojen ottaminen maatalouskäyttöön. Sopivien kasvupaikkojen puute jarruttanee jalojen lehtipuiden leviämistä myös jatkossa.