Ajattelin pyytää tulevan vauvan kummiksi serkkuani, joka asuu tällä hetkellä ulkomailla. Hänellä on omia lapsia kolme, joista nuorin 4 kk. Olen kahden vaiheilla kehtaanko kysyä asiaa häneltä koska a) onkohan suhteetonta pyytää häntä tulemaan juhlan takia tänne Suomeen b) haluan vain serkkuni kummiksi en hänen miestään. Toiseksi kummiksi pyydämme joko mieheni ystävää tai omaa kouluaikaista ystävääni, riippuen lapsen sukupuolesta... Onko kellään käynyt niin, että kummiksi on nimetty henkilö, joka ei kuitenkaan päässyt tulemaan kastetilaisuuteen? Voi kummi kait toteuttaa velvollisuuttaan muutenkin (jälkikäteen) vaikka ei osallistu varsinaiseen ristiäisjuhlaan? Kertokaa kokemuksianne!
Ulkomailla asuva kummi
Eräs äiti
72513
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
on kummipoika, jolla on kummeina 2 kummitätiä ja 2 kummisetää. Ristiäisistä oli poissa toinen kummisetä, koska työskenteli silloin ulkomailla. Samanlainen ja -arvoinen kummisetä silti, vaikka ei ollutkaan läsnä kastetilaisuudessa.
kummilta? Mun kummi on äidin serkku, joka ei edes tiedä olevansa kummini. Äiti haluaa sen pysyvänkin salassa, mutta olen luvannut äidille, että hänen kuoltuaan kerron kummilleni.. Pahemmin en ole kummiani edes nähnyt kuin parissa sukujuhlassa koko elinaikanani. Ex-miestään en tiettävästi koskaan, vaikka sekin on kummini...
Eihän ulkomailla asuminen estä olemasta kummi lapselle eikä kummius ole velvoite matkustamaan johonkin juhliin. Mutta jos mielestäsi kummin tehtävä on pitää kummilapsi lahjoissa ja mielellään arvokkaissa sellaisissa, kannattaa kummiksi varata joku lähellä oleva ja rikas vanhapiika...
Voi kummi kait toteuttaa velvollisuuttaan muutenkin (jälkikäteen) vaikka ei osallistu varsinaiseen ristiäisjuhlaan? Mikä on kummin VELVOLLISUUS?
Kirkon mielestä sitoutuu lapsen uskonnolliseen kasvatukseen, mutta kuulostat siltä, että kummin velvollisuus on lahjoa kummilasta. Ymmärsinkö oikein?
Ihmiset on niin kiittämättömiä. Ei enää mikään riitä. Hääpareillekin on lahjapalveluja, että voi nimetä toivelahjat (yleensä sieltä kalliimmasta päästä) suoraan kaupasta. Ei enää kelpaa se, mitä vieraat ítse valitsevat. Lahjahevosta ei ole suuhun katsominen... Hävetkää!
Meillä ei ole´koskaan kaikki kummit päässet. Ei se lapsi siitä mitään vielä tajua. Meillä myös kaukana olevien kummien yhteydenotot ovat lapsille tärkeitä, eikä kyseessä todellakaan tarvitse olla mikään esine tms. lahjus. Kortti tai kirje on aina yhtä mieluisa muistaminen, ja nykyään sähköpostin kautta saa lähetettyä valokuvia tms. Nykyään myös puhelimitse voi pitää yhteyttä, vaikka ei kauhean usein kummiaan pääsisikään tapaamaan. Ja kristilliseen kasvatukseen, vaikka sen kirkko nimeääkin kummin tehtäväksi, ei meidän kummien odotetakaan osallistuvan. He ovat lapsille lähinnä mukanaeläjiä, ihmisiä joille voi puhua, ja jotka ovat hänelle tärkeitä.
Kastejuhlassa on oltava läsnä kaksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon (tai muuhun kristilliseen, meidän kasteemme tunnustavaan yhteisöön) kuuluvaa, rippikoulun käynyttä ja konfirmoitua kummia.
Muiden kummiksi merkittävien henkilöiden ei tarvitse olla kastejuhlassa läsnä. Kummien määrässä on alaraja kaksi, ei ylärajaa.
Kummi on aikuinen ystävä ja sen rinnalla kristillisen kasvatuksen antaja, esikuva kristitystä, kasteelle tuoja, kastetun takuuhenkilökin joskus vainojen aikaan ja vieläpä esirukoilija.
Kummin tärkein yksittäinen tehtävä minun mielestäni on rukoilla lapsen puolesta. Sen voi tehdä mistä käsin tahansa.
Lapsemme on kastettu ihan kirkossa, eikä pappia ole koskaan haitannut, vaikka kummeja olisi paikalla vain yksi. Onko sitten käytännön eroja eri seurakuntien välillä.
Jos kahta kummia ei ole paikalla, joku läsnäolijoista merkitään kasteen todistajaksi. Vähintään kaksi kummia pitää olla mutta välttämättä kummankaan ei tarvitse olla paikalla.
Jotkus pyytävät kummeiksi aina pariskunnan, toiset taas vain toisen puolisoista.