Eikö niin, että kun olen opiskellut 3v ammattikorkeessa oikeustradenomiksi, voin siirtyä yliopistoon tekemään maisterintutkintoa ja gradua ja valmistua juristiksi... onko se mahdollista, tietääkö kukaan?
Ja vielä sellainen juttu, että jos käyn ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, niin saanko saman pätevyyden kuin oikisesta valmistunut OTM? tai jotain vastaavaa? Kuitenkin yhteisaika opinnoilla on silloin sama ja olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon.
Ja vielä sellainen juttu, että jos käyn ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, niin saanko saman pätevyyden kuin oikisesta valmistunut OTM? tai jotain vastaavaa? Kuitenkin yhteisaika opinnoilla on silloin sama ja olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon.
Vastaukset 16
Vanhimmat
1. Toistaiseksi yliopistoon ei noin vaan siirryta. Tarkkaan tiedan vain Helsingin oikiksesta. Taysin siita riippumatta mita tutkintoja on suorittanut, joutuu lapaisemaan paasykokeen. Tama koskee oikonomeja, toisessa maassa jursitin tutkinnon suorittaneita, kauppatieteen maistereita,avoimessa opintoja suorittaneita jne. Kaikkia.
2. Riippuu siita, mita patevyydella tarkoitat. Tuomarinvirka ei aukea. Asianajajana toiminen ei ole mahdollista. Myoskaan oikeudenkayntiasiamiehena tai -avustajana toiminen ei ole mahdollista. Tarkoittaa siis sita, etta et voi esimerkiksi toimia naapurisi, ystavasi tms. "juristina" oikeudessa. Kaytannossa et siis saa puheenvuoroa tai edes istua taman "edustamasi" henkilon vieressa. Oikeutesi osallistua oikeudenkaynnin kulkuun ovat tasmalleen samat kuin yleisolla eli ei mitaan. Edella mainitut estaa siis laki.
3. Uskoisin, etta moni oikonomi juuri elattele toiveita eraanlaisesta kiertotiesta juristiksi. Toistaiseksi siis tallainen ei ole mahdollista. Mikali nykyisenlainen epatoivottava kehitys jatkuu, niin voi olla tilanne muuttuu. Toisaalta juristien edunvalvonta on kuitenkin sita luokkaa, etten usko muutoksien onnistuvan kovin helpolla.
4. Lopuksi viela vakiokysymys. Miksi on niin hirvea tarve yliopistoon juuri jotain kiertotieta, jos se oma amk jatkotutkintoineen on niin autuas ja menestyksekkaan tyouran takaava oppilaitos?
"Tarkoittaa siis sita, etta et voi esimerkiksi toimia naapurisi, ystavasi tms. "juristina" oikeudessa. Kaytannossa et siis saa puheenvuoroa tai edes istua taman "edustamasi" henkilon vieressa. Oikeutesi osallistua oikeudenkaynnin kulkuun ovat tasmalleen samat kuin yleisolla eli ei mitaan. Edella mainitut estaa siis laki".
Gröhöm?! Onkohan näin..."Lakiin perehtynyt" saa toimia edustajana!
Voihan sita toki saivarella. Tassa teksti kokonaisuudessaan. Ketjun aloittaja varmaankin elatteli toiveita kunnon hommista, eika niista rajatuista mahdollisuuksista joita alla oleva teksti antaa.
"2 § (10.1.1969/5)
Jollei muussa laissa toisin säädetä, oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. (5.4.2002/259)
Mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään asianajajan oikeudesta toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana, sovelletaan myös henkilöön, joka saa harjoittaa asianajajan tointa jossakin Euroopan talousalueen valtiossa tai muussa valtiossa, jonka kanssa Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet sopimuksen asianajajan ammattipätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta. (31.8.2001/764)
Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa kuitenkin toimia asianosaisen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja hänen sisaruksensa sekä asianosaisen aviopuoliso, vaikka hän ei olisikaan suorittanut 1 momentissa mainittua tutkintoa. (5.4.2002/259)
Myös muu kuin 1 ja 3 momentissa mainittu, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana:
1) 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa asiassa;
2) hakemusasiassa, joka ei ole riitainen;
3) kirjaamisasiassa; sekä
4) maaoikeusasiassa."
Lisahuomatuksena mainittakoon, ettei HTM tayta mitaan em. vaatimuksista. Tai siis joo. Onhan HTM aina jonkun lapsi tai muu 3 momentin mukainen henkilo....
Tää yks pelle tekee joka toisen threadin tääl samasta asiasta. Katkera rannalle jääny ruikuttaja, jolla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä (onneksi) elämässään.
Tämä kirjoitus yrittää ilmeisesti olla ironinen
En usko että kirjoittaja on oikesti oikeustradenomiksi opiskeleva, vaan itse asiassa oik. yo.
Luulen että kirjoittaja haluaa oikeustradenomiksi tekeytyneenä ja muka asiallisella kirjoituksellaan itse asiassa nälviä oikeustradenomiksi opiskelevia tällä palstalla.
Vaan luulen, että voi olla ihan oikea oikeustradenomiopiskelija. On vaan tajunnut, miten herkästi provosoituvia juristiksi opiskelevat ovat, heti kun heidän tontilleen astutaan, joten tästä syystä on saattanut heittää provon. Ja kohta jotkut ottaa tulta...
Neutraali näkökulma:
1) Asiat voivat muuttua riippuen laeista ja päätännästä, joten oikeustradenomit saattavat ehkä tulevaisuudessa saada lisää vastuuta.
2) Tällä hetkellä oikeustradenomi ei voi toimia asianajajana, minkään tason tuomarina, oikeustieteellisessä opetustyössä tai valtion virkamiehenä lainopillisissa tehtävissä.
Vaikka kuka kuinka inttäisi, niin edellisestä huolehtii lainsäädäntö, jossa on mainittu tietyt pätevyysvaatimukset kullekin tehtävälle.
3) Oikeustradenomi ei jää työttömäksi, mutta työpaikkoja tarjoaa pääosin yksityinen sektori ja yritykset, joissa tarvitaan lainsäädännön tulkintaa kaupanteossa, ympäristökysymyksissä ja hallinnollisissa tehtävissä muutamia mainitakseni.
4) OTK:illa, OTM:illä, Oik.lisensiaateilla ja OTT:illä on vahvat etujärjestöt niin kuin joku jo mainitsikin. Todennäköisesti heidän työkentälleen ei noin vain astuta tulevaisuudessakaan, vaikka lainsäädännön muuttaminen ei ikinä mahdotonta olekaan.
Täytyy muistaa, että hallintotieteiden maisterit ovat myös lähes yhtä päteviä kuin oikeustieteiden maisterit, mitä lain tuntemiseen tulee. Ehkäpä laki joskus muuttuu ja myös HTM-tutkinnolla saa toimia asianajajana (riippuen tietty pääaineesta). Oikeustradenomit tuskin perehtyvät lakiin kovinkaan syvällisesti...kunhan vähän raapaisevat perusteiden pintaa.
Melkoisen perseestä tämä nykykäytäntö, että vain OTK/OTM tutkinnoilla "saa" toimia juristina. Mielestäni enemmän pitäisi huomioida sitä, mitä opinnot ovat pitäneet sisällään. Kuten esim. HTM-tutkinto voi olla aivan yhtä pätevä kuin OTM-tutkintokin, riippuen mitä on valinnut pää- ja sivuaineekseen.
Hallintotieteiden maisterit yhtä päteviä? Tjaa, käytännössä, mutta muodollinen pätevyys onkin muodollista. Ei se takaa, että kun on OTM-paperit taskussa, että mitään vielä oikeasti osaisi. Työelämä opettaa. ;)
No tulevaisuudessahan voidaan alkaa ajamaan jonkintyylistä Bar exam tyylistä ammattipätevyyden osoittavaa koetta, jotta jokainen voisi osoittaa sen pätevyyden tutkinnosta riippumatta. :) Tosiasiaassa tällöin koko koulutusjärjestelmää pitäisi muuttaa ja sitten näitä kokeita varten syntyisi omia koulutusohjelmiaan.
"Täytyy muistaa, että hallintotieteiden maisterit ovat myös lähes yhtä päteviä kuin oikeustieteiden maisterit, mitä lain tuntemiseen tulee."
No se tietenkin riippuu vähän oikeuden osa-alueesta, varmasti näissä yksityispuolen jutuissa, kuten perintö-ja sopimusjutuissa juristeilta yleensä löytyy se paras tietämys, samoin silloin kun mennään puhtaasti prosessuaalisiin kysymyksiin. Sen sijaan olen ihan omassa työssä havainnut että julkisoikeuden puolella että ihan muilla oikeuden osa-alueilla jopa nimekkäiden ja perinteikkäiden asianajajatoimistojen tekemät muutoksenhaut, muistutukset ja oikaisupyynnöt ovat parhaimmillaan suorastaan hilpeää luettavaa. Enkä tarkoita itse sisältöä, vaan ihan juridisia perusteita. Milloin vedotaan aikoja sitten kumottuun tai jo muutettuun lakiin, erilaiset määräajatkaan termeistä puhumattakaan eivät tunnu olevan edes kaikille AA:lle täysin selviä. Puhumattakaan joidenkin normien täysin väärästä tulkinnasta. Kuulemani huippu on erään asianajajatoimiston tekemä monikymmensivuinen valitus,josta HAo:n tuomarikin joutui kysymään miten se yleensä liittyi valitettavaan asiaan muuten kuin tunnistetiedon osalta, eli valittajan nimi ja valitettava päätös oli sentään osattu nimetä oikein.
" Ehkäpä laki joskus muuttuu ja myös HTM-tutkinnolla saa toimia asianajajana (riippuen tietty pääaineesta)."
Enemmänkin kaipailisin vähän samantapaista oikeutta, kuin mitä notaareilla oli ennen kuin juristit salaa lakia valmistellessa saivat sen vähänkin heiltä pois, eli jonkinlainen yleinen edustusoikeus rutiiniasioisssa. Sen sijaan en ainakaan itse ole kiinnostunut AA toimimisesta vaikka siihen olisi joskus mahdollisuuskin. Sen sijaan enemmänkin kaipailisin että ainakin sellaisista viroista, joihin ei liity oikeudessa edustamista, poistettaisiin muodollisista pätevyysvaatimuksista OTK-tutkinto, ja korvattaisiin se maininnalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
"ielestäni enemmän pitäisi huomioida sitä, mitä opinnot ovat pitäneet sisällään. Kuten esim. HTM-tutkinto voi olla aivan yhtä pätevä kuin OTM-tutkintokin, riippuen mitä on valinnut pää- ja sivuaineekseen."
Totta, tosin itse katsoisin että lähinnä tulisivat kyseeseen pääaineena juridiikkaa lukeneet. Ongelma on siinä että vaikka ainakin pääaineena juridiikkaa lukeneiden hallareiden asiantuntemus yleensä myönnetään ihan juristipiireissäkin, niin sitten on muitakin tutkintoja jotka myöskin voisivat tlla kyseeseen kuten yritysjuridiikkaa tai vero-oikeutta pääaineena lukeneet ekonomit,joiden juridiset opinnot ovat kuitenkin selvästi suppeammat kuin hallareiden. Tai mikä asema annataan vaikkapa oikeustieteisiin kuuluvaa oikeussosiologiaa pääaineena lukeneelle yhteiskuntatieteilijälle.
Jaaha, joku Hallintotiedettä lukeva yrittää päteä täällä että on muka yhtä pätevä, kuin Oikeustiedettä lukeva, jos kerran niin olisi, niin mikset sit tullut oikikseen, ettei tarvisi täällä poraa, ettet saa toimia AA:na, jessus sentään.
HTM on yhtä pätevä kuin OTM... ainakin niiden HTM:n mielestä. Eiköhän sama sakki yleistä asian niinkin, että se on sama, onko OTM Helsingistä vai HTM jostai landeopistosta. Eihän HTM:lla herrasjestas ole tietoa muusta kuin nimenomaan hallintolainkäytöstä. Varmasti teistä tulee hyviä paperinpyörittäjiä johonkin valtion virastoon, tätä en epäile. Mutta pitäisikö sitä tunkea nokkansa ihan oikeisiin juristin hommiin.
Ehkäpä pidetään lakimiesten hommat lakimiehillä, eikö niin?
"ettei tarvisi täällä poraa, ettet saa toimia AA:na, jessus sentään."
Missä kohdin minä poraan ettei saa toimia AA:na? Tavaahan tuo uudestaan ja niin ehkä sitten ymmärrät mitä sanoin.
" Sen sijaan en ainakaan itse ole kiinnostunut Asianajajana toimimisesta vaikka siihen olisi joskus mahdollisuuskin."
"Ehkäpä pidetään lakimiesten hommat lakimiehillä, eikö niin?"
Käyhän se, jos vastavuoroisesti jätetään julkisoikeuden alan työtehtävät niille jotkaa osaa, eli meille hallareille, ja niille muutamille juristeille, jotka ovat oikeasti perehtyneet asiaan ja osaavat sen.
"Eihän HTM:lla herrasjestas ole tietoa muusta kuin nimenomaan hallintolainkäytöstä."
Kyllä ainakin itselläni on opintoja myös valtiosääntö-, vero-, finanssihallinto-, sosiaali-, ympäristö-, kansainvälisestä ja EU-oikeudesta. Koska näillä aloilla tuntuu juristien tietotaito olevan keskimäärin varsin heikko, tulee mieleen kysymys, että eikö näitä aloja opiskella ollenkaan oikkiksessa, vai onko opetus kovin huonoa ainakin keskimääräisestä saavutetusta tietotaidosta päätellen.
Mutta kysymyksestäsi voi päätellä hieman aseenteellisuutta hallintolain asioihin, joten löytyisiköhän siitä selitystä johonkin?
"Eiköhän sama sakki yleistä asian niinkin, että se on sama, onko OTM Helsingistä vai HTM jostai landeopistosta."
Millä tavalla sen saman Helsingin oikkiksen proffan opetuksen taso muuttuu siinä junamatkan aikana, kun hän tulee opettamaan "landeopistoon" omaa erityisalaansa dosenttina?
"Käyhän se, jos vastavuoroisesti jätetään julkisoikeuden alan työtehtävät niille jotkaa osaa, eli meille hallareille"
Toivottavasti nyt ymmärrän vain sinua väärin. Kirjoituksestasi voisi saada sen kuvan, että työskenteleminen julkisella sektorilla edellyttäisi jotenkin lähtökohtaisesti juuri julkisoikeuden erityisosaamista?
Kyllä yksityisoikeuson kaiken pohja. Kun julkisyhteisö esim. sopii rakennusurakasta, vastaa vahingonkorvauskanteeseen tai irtisanoo työntekijöitään, on julkisoikeuden syvällinen tunteminen toisarvoista jutun menestyksellisen hoitamisen suhteen.
"Toivottavasti nyt ymmärrän vain sinua väärin. Kirjoituksestasi voisi saada sen kuvan, että työskenteleminen julkisella sektorilla edellyttäisi jotenkin lähtökohtaisesti juuri julkisoikeuden erityisosaamista?"
Noh noh, eipäs kiemurrella, julkisella sektorilla on tietenkin monenlaisia tehtäviä, joista osasta voi selvitä pelkän yksityisoikeuden osaamisella. Sen sijaan kun on kyse julkisen vallan käytöstä, niin julkisoikeuden osaaminen on juuri sitä ammatillista ydinosaamista mitä tarvitaan tehtävän hoitamiseen.
"Kyllä yksityisoikeuson kaiken pohja. Kun julkisyhteisö esim. sopii rakennusurakasta, vastaa vahingonkorvauskanteeseen tai irtisanoo työntekijöitään, on julkisoikeuden syvällinen tunteminen toisarvoista jutun menestyksellisen hoitamisen suhteen."
Väitteesi pätee niin kauan kuin vain kyse on siitä, että julkisyhteisö toimii yksityisoikeudellisena toimijana. Sen sijaan kun mennään sille saralle joka varsinaisesti erottaa julkisyhteisön muista toimijoista, eli toimintaan liittyvä muodossa tai toisessa tapahtuva julkisen vallan käyttö, niin pelkään pahoin että pelkällä yksityisoikeudellisella osaamisella byrokraatinurasi saattaa jäädä kovin lyhyeksi.
Muuten olit katkaissut tuon vastaukseni niin että olit jättänyt sen kohdan pois jossa hyväksyin myös ne juristit hallareiden lisäksi hoitamaan julkisoikeuden tehtäviä jotka osaavat. Eli onko sinulla jotain sitä näkemystä vastaan että jokaiseen tehtävään valitaan pätevimmät ja motivoitumeimmat, eikä muodollisen statuksen mukaan. Tosiasia vain on että jos juristi tahtoo toimia hallinnossa, niin hänen on osattava julkisoikeutta. Valitettavasti vain syystä tai toisesta julkisoikeudellisen osaamisen taso ei ole niin hyvä, kuin juristeilta voisi odottaa.