kertoo seuraavaa:
Avustetut kohteet v 2004
* Huvialus-moottorivene 561 kpl
* Huvialus-purjevene 86 kpl
-mitäs tästä voisi päätellä?
Avustetut kohteet v 2004
* Huvialus-moottorivene 561 kpl
* Huvialus-purjevene 86 kpl
-mitäs tästä voisi päätellä?
karu totuus meripelastustilastosta
uppotukki
215851
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Että kun purjepaatti kulkee hitaammin kuin moottoriveneet niin he eivät kerkiä sählätä niin paljon :) Mitä muuta eroa?
paljonkohan niitä moottoriveneitä on suhteessa purjeveneisiin?
Omien havaintojen mukaan, jotka näyttivät olevan yhteneviä eräiden muidenkin havaintoihin, noin 80% merellä vastaantulevista kulkee, tai ainakin voisi kulkea purjein. Olemassa olevien suhde on kai lähempänä päinvastaista, mutta harvoin kai meripelastusta laituriin apuun kutsutaan.
jos liikkuu keskellä kesää purjeveneiden yleisesti käyttämillä väylillä. Tilanne on toinen näiden vesien ja etenkin kesälomakauden ulkopuolella. Hangosta Hiittisiin vievä väylä heinäkuussa antaa täysin virheellisen kuvan veneiden jakautumasta.
Jaa, paljonkos on moottoriveneitä ja paljonko on purkkareita?
Lähtöjä satamasta /venetyppi / päivä?
ajettuja maileja/venetyyppi /päivä
Nyt vesillä näyttää liikkuvan vain moottoroituja aluksia, purkkarit ovat vähissä.
että purkkareissa on pääsääntöisesti osaavampaa porukkaa. Moottoriveneilijöiden kirjo on laajempi ja sekaan mahtuu kaikenlaista tunaria...
olisi kiinnostavaa tietää autettiinko purjeveistä montaa konevian takia. Onko osoitetta, mistä saa täydelliset tilastot, joista selviäisi myös syyt auttamisiin ja ehkä tapahtumakuvaukset?
Vähän tarkoitushakuinen esimerkki, varsinkin kun moottorinveneiksi luettavia peräprutkujollia on tässä maassa pilvin pimein.
Kyllä sitä on kokemattomat purkkarikipparitkin ilahduttaneet veronmaksajia soittamalla meripelastajat paikalle tilanteessa, jossa PURJEveneen APUmoottori on hyytynyt:-)
Paljon mielenkiintoisempi vertailu saataisiin, josa verrattaisiin veneseuroihin rekisteröityjen ja katsastettujen veneiden (moottori- purje-) onnettomuusfrekvenssiä sellaisiin veneisiin, joita ei ole katsastettu ja jotka eivät ole liputettuja mihinkään seuraan.
Väittäisin, että veneen katsastaminen ei ole yhteydessä mitenkään onnettumuusfrekvenssiin. Vaikka tilastollisesti näyttäisikin, että katsastamattomilla veneillä joudutaan merihätään usemmin kuin katsastetuilla, niin tästä ei voi vetää sellaisia johtopäätöksiä, että veneseuroiohin kuuluvat ja veneesä katsastavat olisivat taitavampia veneilijöitä.
Perusteluna esitän seuraavaa. Monet, jotka hankkivat moottoriveneen kulkuneuvoksi, kuten minäkin olen tehnyt, ei katsasta sitä. Tähän joukkoon kuuluu erityisesti mökkiläisiä, kalastajia ja saariston paikallisia asukkaita. Syystä tai toisesta tämä ryhmä edustaa myös sitä joukkoa, joka käyttää venettään koko sulan kauden ajan säästä välittämättä. Näin toimii vain murto-osa veneseuroihin kuuluvista (ja siitäkin osasta n. 95 % on moottoriveneilijöitä).
Esimerkiksi viimeviikonloppuna ei ns. huviveneilijöitä näkynyt Taalintehtaan suunnalla kuin 2. Nekin molemmat sunnuntaina iltapäivällä. Toinen oli Comfortina 32 joka ajoi koneella kohti paikkakunnan tunnetuinta talvisälytyshallia (rullapurje oli otettu rullata jo pois, voihan se tietysti olla, että oli revennyt...) ja toinen oli n. 8 m uppoumarunkoinen moottorivene pursiseuran lippu perässä. Mökkiläisiä ja kalastajia oli sitävästoin runsaasti liikkeellä. Mitä lähemmäs talvea mennään sitä harvinaisemmaksi huviveneilijät käyvät. Myös olosuhteet kovenevat päivä päivältä. Vaikka saariston talvi on suhteellisen lyhyt ja leuto, alkaa marraskuussa kuitenkin yöpakkaset ja räntäsateet, jotka asettavat kalustolle omat vaatimuksensa. Harva huviveneilijä tietää esimerkiksi sitä, että viime talvena saarimökeille pääsi veneellä vielä Helsingin Venemessujen aikaan (ja sitten parin viikon päästä siitä moottorikelkalla).
Joskus ihan naurattaa huviveneilijöiden usko siitä, että ollaan niin taitavia veneilijöitä, mökkiläiset sitävastoin niitä tumpeloita pikku prutkuineen. Mökkiläisiäkin on toki erillaisia, aivan kuten veneilijöitäkin. Osa mökkiläisitä käy mökillä vain kesä-elokuussa, mutta yhä yleisempää on käydä myös saarimökillä läpi taven. Tähän vuodenaikaan onkin kiva mennä illalla ulos laskemaan valoja. Tämä joukko mökkiläisistä hallitsee varmasti veneensä paremmin kuin huviveneilijät keskimäärin. Mutta koska veneen käyttötunteja kertyy moninkertaisesti huviveneilijään verrattuna, myös havereita saattaa sattua. Vielä kun otetaan huomioon se, että veneillään myös kovissa olosuhteissa. Itselleni esimerkikis viime syksynä kävi niin, että moottorin ohjausvaijeri jäätyi ja poikkesi. No onneksi olin niin lähellä että selvisin omin voimin rantaan. Ja lauantai päivä kun oli, niin kävin hakemassa paikallisesta venetarvikeliikkeestä uuden vaijerin ja parin tunninpäästä oltiin taas merellä. Tuo jäätyminen oli voinut taphtua myös siten, että olisin olut pimeässä ja kovassa tuulessa kaukana, jolloin olisi pitänyt laskea ankkuri pohjaan ja kutsua hinausapua. Olisi taas tilastot kaunistuneet. Minulla on kyllä veneessä tarvittavat voiteluaineet ja jopa kaasukäyttöinen kuumailmapuhallin, mutta kun tuo vaijeriohjaus on NIIN huono tavella.
Niin ja vielä se, että veneen katsastamatta jättämien ei todellakaan tarkoita, että varusteissa olis puutteita. Löytyy kyllä kaikki tarvittava laskuvarjoraketteja myöten ja myös sammutin on tarkastettu joka vuosi.
Yksi tapaus tässä:
Purjeveneen peräsimen kiinnitykset pettivät tyynellä ajettaessa moottorilla. Peräsin on ns. peräpeiliin ripustettua mallia. Ilmeisesti konstruktio oli liian heikko, ja ajettaessa "karstoja" koneesta jäi peräsin pinnoineen hölmistyneen kipparin käteen. Veneellä oli ajettu juuri noin 4 päivää kovassa kelissä mm. Tallinnasta Helsinkiin n.12 m/s kelissä vauhdikkaasti surffaillen, ja välillä broutsaillenkin, sen se kuitenkin kesti ongelmitta.
Peräsin irtosi siis täydellisesti. Keli kevyehkö, klo n. 19.30, syyskuun loppu 2004. Haveri tapahtui vilkkaalla laivaväylällä, joten ennen kuin rupesimme virittelemään peräsintä uudelleen toimintakuntoon, ilmoitin asiasta merivartiostolle. Veneen pystyi pelkällä kaasulla ajamaan pois väylältä. Merivartiosto lupasi tarkkailla tilannetta.
Ilmoituksen jälkeen rupesimme korjaamaan peräsintä. Varaohjausjärjestelmä saatiinkin viritettyä noin 1/2 tunnissa jotenkuten käyttökuntoon (ohitse väylällä meni muistaakseni tänäkin aikana 3 laivaa), ja rupesimme ajamaan kohti kotisatamaamme (12 mailin päässä), max vauhti kuitenkin n. 2 solmua, muuten viritelmä tuntui liian heikolta. Merivartioston partio kuitenkin saapui paikalle katsomaan että kaikki oli OK ja ehdottivat hinausta, johon tietenkin suostuimme (yöllinen ajelu mahdollisine peräsimen uudelleen virittelyineen ei houkutellut), eli ei muuta kuin purkkari partioveneen kylkeen, ja 6,5 solmun vauhdilla kohti kotia.
Varmaankin tämä tapaus on tilastoissa mukana, ei mitenkään dramaattista, mutta apu oli tervetullutta. Tämän jälkeen on tullut mietittyä noita varaperäsin järjestelyjä uudelleen, ja kehottaisin monen muunkin miettivän.
No tässä yksi ihan tavanomainen tilanne. Ajoimme ulos satamasta eilen, lauantaina, n. 15 m/s tuulessa, koneella. Volvopentele sammui, mutta olimme jo ulkona, ja tilaa oli jo jonkin verran. Nostimme ison, kakkosreiviin, oli pieni hässäkkä, kun ei venettä saanut nousemaan piihin, ennen kuin purjetta oli riittävästi ylhällä. Purjeilla ajoimme sitten kerhon satamasaareen, jonne myös rantauduttiin purjein. Tänään sitten tutkittiin vikaa, ja karkeasuodattimessa oli paljon vettä ja paljon moskaa muutenkin. Tankki pumpattiin tyhjäksi astioihin, tankissa myös vettä ja moskaa pohjalla. Putsattiin tankki ja karkeasuodatin, vaihdettiin hienosuodatin. Polttoaineesta lirutettiin suodattamalla paras osa takaisin tankkiin. Ilmauksien jälkeen konehan pelasi taas. Ajoimme siis taas koneella ulos saaresta ja purjeilla kotisatamaan. Tällä kertaa rantauduttiin koneella, kun se kerran toimi "luotettavasti".
Entä sitten - sitä vaan, että jos kyseessä olisi ollut moottorivene, olisimme pelastautuneet ankkuroitumalla ja tilaamalla hinauksen. Siis olisimme olleet merihätätilastoa.
Kun purkkarissa on kaksi erillistä järjestelmää - kone ja purjeet - ei toisen vaurio vielä aiheuta merihätää, eikä tilastomerkintää.
kuten s/y sailyacht sen kuvasi. Purjevene tulee kohtuullisesti toimeen toisella "voimalaitteella" toisen pettäessä.
Esimerkkejä olisi pilvin pimein, mutta kyllähän ne ovat teillä kaikki tiedossa.
Moottoriveneet jotka ovat niin suuria että niitä ei voi soutaa ja joissa on ainoastaan 1 moottori ovat häiriön sattuessa herkästi ulkopuolisen avun tarpeessa.
Mielestäni keskustelu on täysin hakoteillä kun "etsitään syyllisiä" jommasta kummasta veneilijäkastista. Tumpeloita löytyy kummastakin joukosta, toiset vaan näkÿvät herkemmin meripelastustilastoissa.
Aihetta henkselien paukutteluun ei ole meillä kellään ja mitä kauemmin on veneillyt sen paremmin tietää että aina on olemassa vaara vehkeiden hajoamisesta, virhenavigoinnista tai muusta vastaavasta. Täydellsiä laitteita tai kippareita ei ole :)
Miksi ryhdyitte nostamaan isoa? Eikö keulapurje on helpommin esillä? Tietysti jos se ei ollut paikoillaan, mutta muutenhan keulapurjeen saa ylös/auki oli vene tuuleen nähden miten vain. Tämä vain tämmöisenä uteliaan sivujuonteena.
No se tuuli oli meidän omalla asteikolla mitaten viime lauantaina melkoinen. Se iso nousee ylös (asti) vain, jos vene on melkolailla piissä. Ja kakkosreivi oli valmiiksi rakennettu. Genoa oli rullalla, mutta ison nosto oli ikäänkuin valmiiksi suunniteltu. Olisi kyllä voitu avata ensin genoaa, mutta sitten paatti olisi ollut aikalailla laskuherkkä, siksi on tapana nostaa iso ensin. Suunnitelmaa ei ehditty ryhtyä pohtimaan uusiksi, kun kone sammui. No, iso nousi ensin saalinkien tasalle, ja sitten otettiin vähän vauhtia, sitten piihin ja loput isosta ylös. Kun vene sitten kulki sivumyötäistä 7 solmua, ei sitä genoaa avattu lainkaan, vaan nautittiin hienosta kyydistä.
sillä niin väliä kumman vetäisee ylös tuossa tilanteessa. Itse olen omassa mielssäni kuitenkin suunnitellut avaavani rullan (sen verran, että vene mukavasti tottelee ohjausta) ja sitten keulapurjeen avulla paikkaan jossa voi venettä pitää lähes vastatuuleen ja isoa tarvittava määrä ylös. Itselläni iso takertuu erittäin helposti LazyJackeihin tai saalinkeihin.
Vaikka tietenkin moni tapaus olisi voinut jäädä tapahtumatta, jos moottorin huolto ja polttoaineen puhtaus ym. seikat olisi kunnossa. Ja tietenkin navigointitaito vaikuttaa sihen, mennäänkö kivelle vai ei.
Merellähän pärjää pelkillä purjeilla satamaan tulo / lähtö on vaikeampaa. Jokainen sitten arvioi itse tarvitseeko apua vai ei. Pääasia ettei yli omien taitojen. Eli jos minusta tuntuu etten ilman apua selviä soitan varmasti apua, olkoon sitten että joku muu pääsisi satamaan turvallisesti ilman apuja.
Mikään ei valehtele niin paljon kuin tilastot.
että onneksi purkkariporukat pysyttelle enemmän maissa, kun ajettujen meripeninkulmien suhteessa purkkareita täytyy auttaa 4 kertaa useammin kuin moottorialuksia.
jos purkkareilla tehtyihin meripeninkulmiin lasketaan mukaan myös pallonkiertäjät, ja miksi ei laskettaisi, niin mitenköhän päin nuo mailimäärät ovat. Ja voihan noihin purkkareilla tehtyihin mailehin laskea mukaan kaikki pursiseurojen Optarihajoituksista lähtien. Että vaikea on mennä sanomaan kummalla venetyypillä tehdään enemmän maileja (vuositasolla). Eikä tarviikkaan. Provoksihan tämäkin keskustelunavus oli tarkoitettu. Ei vain lähtenyt "kulkemaan". Selvää asenteellisuutta mielestäni osoittaa jo se, että purkkari on aina asuttava matkavene, moottoriveneiksi sitävastoin lasketaan kaikki "kakkos-mökkilusikoista" lähtien. Hedelmätön aihe kaikenkaikkiaan. Ensimmäinen asia, mikä minulle aikoinaan tilastotieteenkurssilla opetettiin oli se, miten valehtelun suuruutta mitataan. Sehän menee seuraavasti: valhe - emävalhe - tilastot.
ei kyllä ole mukana noissa keskustelun aloituksessa olevissa luvuissa, miten voisivat olla ?
Että silleen tilastotieteilijä lukee tilastoja ja selittelee!
Onx kaikki yhtä "selkoanalyyttisiä"?
keskustelun avauksen luvuissa, mutta kun tuo "Voi päätellä" -tyypi suhteutti avustuten määrän tehtyihin maileihin. Elikkä onko niissä maileissa mukana. Miksi ei voisi olla. Samahan se on lähteekö kauppatorilta Porkkalaan vai Panamaan. Kyllä minun mielestä pitää laskea aluksella tehty matka kokonaisuudessaan.
En ole tilastotieteilijä, mutta se "alan" vitsi tarkoittaakin juuri sitä, että pelkästään muutaman luvun perusteella ei kannata tehdä kovin pikälle vietyjä johtopäätöksiä. Vaatii siis tarkempaa analyysiä.