Olen vanhoillislestadiolainen nuorimies, ja tunnen jonkunasteista syyllisyyttä viime päivämiehessä olleiden kirjoitusten johdosta.
Elän poikamiehenä, ja tärkein syy tähän on etten halua ottaa riskiä saada esim. yli 10 lasta. En myöskään katso voivani ottaa puolisokseni naista joka haluaa ottaa vastaan jokaisen lapsen vaikka oman jaksamisensa uhalla eikä ole valmis arvioimaan asiaa uudelleen ilman ennakkokäsityksiä.
Toimin siis itsekkäästi ja omaa mukavuutta tavoitellen. Mielestäni viime päikkärin pääkirjoitus selvästi otti kantaa myös tähän tilanteeseen. Mitä mieltä olette itse? Onko tämä minun ajattelutapani samanlaista synnin luvallisuutta elämistä kuin ns. "avioehkäisy"?
Elän poikamiehenä, ja tärkein syy tähän on etten halua ottaa riskiä saada esim. yli 10 lasta. En myöskään katso voivani ottaa puolisokseni naista joka haluaa ottaa vastaan jokaisen lapsen vaikka oman jaksamisensa uhalla eikä ole valmis arvioimaan asiaa uudelleen ilman ennakkokäsityksiä.
Toimin siis itsekkäästi ja omaa mukavuutta tavoitellen. Mielestäni viime päikkärin pääkirjoitus selvästi otti kantaa myös tähän tilanteeseen. Mitä mieltä olette itse? Onko tämä minun ajattelutapani samanlaista synnin luvallisuutta elämistä kuin ns. "avioehkäisy"?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä tuo naimattomuus kuuluu samaan sarjaan kuin frigiditeetti.
Asiasta on muuten keskusteltu jo useammassa aiemmassa avauksessa...
...haluaa olla yksinäinen omasta tahdostaan.
Raamatun ohjehan on hyvin yksinkertainen.
Jos ihminen haluaa nauttia "seksuaalisuudesta,"(sukupuolielämästä) sen hedelmä täytyy kantaa. Ja Jumala sääti aviosäädyn tätä tarkoitusta varten.
Niin yksinkertainen ja helppo on Jumalan sanan ohje tässä asiassa.
Tiedätkö, poikamies, että kun alkaa juttelemaan tuollaisia, sellainen tilanne alkaa olla lähellä, että kohta rakastut "jalat alta"-tyyliin, kuten mulle kävi.
Yhtä`äkkiä vain huomaat, että tässä se minun oikea nyt on. Ei sulla ole enää mitä tehdä sille asialle, että poikamiespäivät ovat sitten kohta taaksejäänyttä aikaa.
Jumala se ohjaa näitä avioliittoasioitakin niin täydellisesti, että ihmispoloinen ei aina sitä tiedäkkään.
Kun se "OIKEA" tulee kohdalle, sinä et laske "ehkä tulevia lapsilukumääriä!" Tulet aivan sokeaksi muille asioille.
Näet vain sen "OMAN IHANAN KULLAN!"
Kymmenen vuotta on lähes naimisissa ollessa jo hurahtanut ja ei ole vielä annettu yhtään lasta.
Ei sekään asia ole itsestäänselvyys, että niitä lapsia tulee. Sekin asia on Jumalan kädessä.
niin sitten se mielestäni on synninluvallisuudessa elämistä. En tiedä tervehtisinkö sinua jumalanterveellä jos tapaisimme tosielämässä ja tietäisin mitä ajattelet asioista.
voitko olla tosissasi? Pidätkö ehkäisemisenä sitäkin, että jättäytyy naimattomaksi tai harkitusti pidentää sinkkupäiviä jos ei kerta halua suurperhettä?
niin sitten kyllä täytyy pitää syntinä. En voisi tervehtiä tälläista jumalanterveellä. Ei ole uskomisen asiat silloin kunnossa.
ei ainakaan sinulle kerro, pölvästi hurskastelija kun olet.
Mitä se muuten sulle yleensä kuuluisikaan?
Syytätkö ehkäisystä jopa sellaista, jolla ei ole puolisoa eikä seksiä eikä mitään siihen viittaavaa? Ei mene meillä huumorintajut ihan yksiin.
...ainuttakaan lasta, jos menisit avioliittoon.
Kerronpa miksi. Ihan lähipiirissäni on KAIKILLA perheenperustaneilla vl:llä isot perheet. Sisaruksillani ei ole kenelläkään tainnut olla yli 2 vuoden väliä lapsien välillä, ja heistä on monta naimisissa.
TODENNÄKÖISYYS, että lapsiluku on noin 10 jos menee nuorena naimisiin eikä käytä ehkäisyä, on niin suuri, että sen varaan voi laskea. Muut ovat harvinaisempia poikkeuksia. Lapset ovat ihania, mutta todennäköisesti niitä tulee paljon ja jos muuta itselleen kertoo, ei elä reaalimaailmassa (ellei siis todettu lisääntymiskyvyttömyyttä tai morsiamen ikä 40 kahdeksantoista sijasta). Siksi siis sellainen, joka ei halua suurperhettä, voi tietoisesti välttää perheenperustamista. Heitä ei välttämättä ole paljon, mutta varmasti joitakin.
...sisarusten perheilläkin olisi paljon lapsia lähes kaikilla. Minulla on sellainen tilanne ja ei ole annettu yhtään lasta. Puhun siis kokemuksesta.
Olen sen itse kokenut, että kun jotakin asiaa alkaa järkeilemään, niin luoja näyttää jollain tavalla, että "top top-poika", äläpäs kovin ala isottelemaan, noin karskisti kuvaillen.
Itse olen ainakin kokenut, että kaikki, aivan kaikki tulee luojan kädestä.
Lopuksi vielä hyvä Raamatunlause naimisiin päässeille miehille.
"Joka hyvän vaimon saa, se on päässyt Herran suosioon." Minusta se on jotenkin mahdottoman turvallista.
En vaihtaisi naimisissaoloa poikamiespäiviin, kyllä se niin paljon rikkaampaa elämää on, yhtään väheksymättä yksinäisten osaa.
Siinäkin on nimittäin omat hyvät puolensa.
ehkäisy=) kyllä asia taitaa olla niin että sulle ei oo vaan nyt vielä naista järjestetty=) ... kyllä se sunki aika vielä koittaa
*punoo päätään*
Kylläpä menee elämä monimutkaiseksi, kun poikamiehen pitää tuollaisia pyöritellä mielessään :D
Miksikähän tuntuu vaihteeksi, että kyseessä on provo? Vastaa, ken taitaa;)
Nauti sinä hyvä ihminen vaan vapaudestasi, äläkä ota tyhjänpäiväisiä taakkoja harteillesi. Nämä asiat eivät ole sinun käsissäsi, lopultakaan.
...luulet liikoja itsestäsi vaan.