Moni on sanonut, että paniikkikohtaus tulee kuin salama kirkaalta taivaalta, mutta onko muilla kokemusta, että se ikään kuin tulee "hitaasti".
Aina aluksi yhtäkiä minulle tulee kauhean itkuinen olo ja sitten sitä seuraa: tulee sekava olo, huimaa, maha menee sekaisin, tärisen, sydän lyö, käteni puutuvat, äänet kuulostavat hiljaisilta, korvissa soi, pakko ottaa tukea jostain, sillä tasapaino tuntuu menevän, joskus tuntuu päässä kamala pisto parin sekunnin ajan jne.
Sitä seuraa sitten monen tunnin ajan jotenkin hämmentynyt ja väsynyt olo.
Onko tuo edes paniikkikohtaus? Se on suurimmassa osassa liittynyt pelkoon, mutta pelon tunne on ollut erilaista kuin pelkoni yleensä muissa tilanteissa.
Vai olenko ollut vain pyörtymäisilläni pelosta?
Aina aluksi yhtäkiä minulle tulee kauhean itkuinen olo ja sitten sitä seuraa: tulee sekava olo, huimaa, maha menee sekaisin, tärisen, sydän lyö, käteni puutuvat, äänet kuulostavat hiljaisilta, korvissa soi, pakko ottaa tukea jostain, sillä tasapaino tuntuu menevän, joskus tuntuu päässä kamala pisto parin sekunnin ajan jne.
Sitä seuraa sitten monen tunnin ajan jotenkin hämmentynyt ja väsynyt olo.
Onko tuo edes paniikkikohtaus? Se on suurimmassa osassa liittynyt pelkoon, mutta pelon tunne on ollut erilaista kuin pelkoni yleensä muissa tilanteissa.
Vai olenko ollut vain pyörtymäisilläni pelosta?
Vastaukset 11
Vanhimmat
varaa aika. Ensin omalle terv.as:lle josta lääkäri kirjoittaa jatkotutkimuksiin. Neurologin kannattaa tutkia sinut, voithan sairastaa Epilepsiaa. Tahdo en peloitella. Hoida asiasi ensi tilassa. Mulla myös Paniikkihäiriö, joka tulee nopeasti. Peloittaa avarat paikat ja vieraat ja joskus tututkin ihmiset. Kuvauksesi jos onkin Paniikkihäiriö niin helpotusta saat lääkkeistä.
Mulla on paniikkihäiriö ja se voi tulla mulla ainakin myös hitaasti ja yhtäkkiä.
Silloin kun tulee ennakkovaroitus eli paniikkikohtaus on tulossa hitaasti niin olo erittäin tuskainen,olen pystynyt useasti ehkäisemään kohtauksen päälletulon voimakkaana kun olen ennättänyt ottaa toista lääkettä avuksi.
Oleko käynyt seuraavilla sivuilla:
http://www.coronaria.fi/www/poliklinikka/paniikkihairio/testi.htm
Paniikkihäiriötesti
No tuo nyt on niin selkeä paniikki kohtaus, että ei paremmasta väliä!
Minulla tulee paniikki yleensä hitaasti. Nykyään syön Sepramia ja se on estänyt itse kohtauksen, mutta silti tiedän koska panikoittaa.
Viimeksi se iski kun olin junassa vaimon kanssa. Kaikki oli ihan ok. Sitten tuli mieleen että tämäpä on semmoinen paikka missä yleensä tulee ahdistava olo. Ja sitten tietenkin se alkoi tulemaan. Istuin silmät kiinni ja yritin nukkua. Ja ajattelin että kun on rauhassa ja hengittelee niin se menee ohi. Mutta sielä se kuitenkin tulee. Lääkkeiden aloituksen jälkeen ei tule sellaista pakkopaniikkia, mutta tuntuu kuitenkin kun leuat jännittyvät ja jostain syystä suuhun tulee sähköinen maku (?!). Pikkuisen vapisuttaa, kädet hikoavat eikä pysty keskittymään esim. toisen puheeseen. Kaikki energia menee siihen kun keskittyy olemaan "normaali".
Sitten kohtaus menee ohi. Äkkiä on taas normiolo. Kumma juttu.
Tuollaisia kohtauksia tulee edelleen, mutta harvemmin lääkkeiden aloituksen jälkeen. Sivuoireita ei ole ollut. Ja kohtaukset helpottuvat kun tiedostaa ettei niissä käy kuitenkaan. Kun tietää että paniikki tulee ja menee aallon lailla, niin voi olla suht rauhallinen niiden aikana.
Paha tämmöistä on selittää tai kuvailla, itse se pitää kokea. Ja varmaan jokainen kokee nämä eri tavalla.
Minulla kohtaukset tuleva myös hitaasti. Ensin tulee joku pikku juttu tai jos esim. päivän aikana on ollut jotain stressaavaa ahdistavaa niin se aihe alkaa hiljalleen muuttua sen oman olon tarkkailuksi ja sitten alkaakin juttuja kerääntyä. Sydän alkaa hakkaamaan, iho puutumaan, pyörryttämään, oksettamaan jne. Siinä samalla alkaa miettiä, että entäs jos tämä onkin jotain muuta. Sydänkohtaus tai entä jos olen halvaantumassa ja siitä se sitten vaan kasvaa. Alkaa miettiä hautajaisiaan ja mitä muistoja jättää läheisille. Ahdistunut olo voi kestää pitkäänkin mutta fyysiset oireet helpottavat 30minuuttia- tunti ja ne laimenevat hiljalleen. Uuuden kohtauksen pelko ja kuoleman pelko voi jäädä päälle pitkäksikin aikaa.
Kiva että toinenkin mies palstalla. Tai eihän se kiva ole koska se merkitsee että kärsii pannareista. Nimimerkeistä on vaikea päätellä kumpaa sukupuolta on.
Nautin tässä kahvikupillista :) ja lueskelin tätä palstaa.
Niin itsekin olen mies ja tämä palsta tuntuu olevan naisvoittoinen vai kuvittelenko vain.
Mainitsit Pempula tuon:
"Sitten tuli mieleen että tämäpä on semmoinen paikka missä yleensä tulee ahdistava olo."
Uteliaisuuteni heräsi kun mainitsit tuon junan.
Minulla pannarit nostavat päätään lentokoneissa, junisssa, LINJA-AUTOISSA, hammaslääkärissä, parturissa ja yleensäkin paikoissa ja tilanteissa josta ei ole pakopaikkaa tai en ole itse hallinnassa.
Veikkaanpa Pempula että saattaisit liikkua samassa sarjassa.
Oletko saanut kohtausta koskaan kun ajat itse? Et taida olla ja enkä minäkään. No nämä on taas näitä minun jaarituksia joten älä loukkaannu.
Upeaa kuitenkin että lääkitys on toiminut. Itse olen käynyt suurinpiirtein kaikki lääkkeet läpi ja yksikään ei ole sopinut, no tuo diapam mutta sen kanssa saa olla varpaisillaan koko ajan. Ai anteeksi unohdin, yksi lääke on toiminut nimeltään anafranil. Takaan että pannari ei iske kun mättää 150mg vrk:ssa depotteja.
Oli kiva nuokkua räkä poskella duunissa ja nukahtaa tietokoneen päälle. No siinä oli jotain annostusvirhettäkin mukana kun olisi pitänyt aloittaa 10mg:llä. Voi luoja jos tuollaista myrkkyä syötetään vanhuksille. Jos/kun minun äiti joutuu vanhainkotiin käyn tarkoin hänen lääkityksensä läpi. Lääkärit ja hoitajat usein ihmettelee lääketietouttani mutta otan vain asioista selvää ja, olen käynyt kovan koulun läpi lääkkeiden kanssa. Olisi pitänyt suuntautua farmakologian alalle.
Lekurit tosin eivät pidä että annan heille ohjeita. :) Voi olla että esitän asiani hieman ivallisestikin.
Kun olin moottorikelkkaonnettomuudessa ja jalka meni, lekuri alkoi kirjoittamaan tramalia joten sanoin että voisitko hieman katsoa mitä lääkitystä minulla on päällä. Lekuri katsoi listaa ja sanoi että joo seronil, propral, diapam, imovane... joten tapani mukaan heitin ivallisesti että tsiisus katso siitä hemmetin lääkeopuksesta. Aha niin, tuo seronil ei taida sopia tramalin kanssa. Siitä syttyi sitten pieni sanasota kun tokaisin että aattelit sitte tappaa potilaan tänään. Soitti perkele poliisit paikalle ja minä uhkasin potilasasiamiehellä. No se lekuri/potilas suhde päättyi siihen. Tuon tramalin ja psyykelääkeiden sopivuudesta on ennenkin väitelty mutta tiedän kaksi varmaa kuoleman tapausta.
Taas aloin selittämään koko elämänhistoriaa suokaa anteeksi. Terapiaa itsellenikin ja taidan olla hieman itsekäs tyyppi. Lopetan ennenkuin kirjoitan tänne kokonaisen kirjan.
Tämä oli oikeastaan hyvä viesti. Tuollaista se oli minullakin yli 20 vuotta kun uskoin lääkäreitä. On aika outoa, että päihderiippuvainen itse ei tajua tilannettaan, vaikka olen sinullekin muistaakseni esittänyt lääketieteellisiä tutkimuksia, jotka todistavat kofeiinin aiheuttavan paniikkihäiriötä jo yhtä kahvikupillista vuorokaudessa vastaavalla annoksella. Asia on tosin tuttu, sillä olen työskennellyt nuoprempana päihdehuoltosektorilla ja tunnen kaikenlaisten päihteiden käyttäjiä, ja tuo sokeus on yleistä kaikkien aineiden suhteen. Toki minulla on siitä omaakin kokemusta, tuskin olisin hevillä uskonut, jos joku olisi sanonut minulle muutama vuosi sitten, että kofeiini aiheuttaa oireeni. Olisin toki perehtynyt tutkimustietoon samantien ja todennäköisesti lopettanut käytön, niin kuin sitten tein kun yliannos opetti minulle missä mennään.
Päihderiippuvuudesta ja sen aiheuttamista oireista tulee helposti harrastus ja elämän sisältö, josta nautitaan keskustelufoorumeilla vertailemalla oireita, lääkkeitä ja niiden haittavaikutuksia, lääkäreitä, terapeutteja jne. Virallisten hoitolinjojen ulkopuoliset näkemykset herättävät ankaraa ahdistusta näiden harrastajien keskuudessa, ja sellaisia viestejä pyydetään poistamaan ja kirjoittajia solvataan täysin estottomasti siinäkin tapauksessa, että asiasta on olemassa lääketieteelliset todisteet ja moni kertoo omakohtaisen komeuksen osoittaneen sen todeksi.
Kun muistelen omia oireitani ja kaikkea paskaa, johon niiden vuoksi ajauduin, itsetuhoisuuden ja luisumisen alkoholismiin, tuntuu että mikä tahansa keino oireista pääsemiseksi olisi kokeilemisen arvoinen, ylivuotinen koiranpaska mukaanluettuna, sikäli kun sitä joku suosittelisi omasta kokemuksesta. Jos kofeiininkäytön kokonaan lopettamalla pääsisi oireistaan viikoissa tai kuukausissa lopullisesti, luulisi sen olevan melkoinen houkute, mutta sehän saa porukat vetämään herneitä oikein litrakaupalla kumpaankin kärsäimeen.
Rupesi oikein naurattamaan kun ajattelin asetelman absurdiutta. Kun täällä valitetaan elämän kamaluudesta paniikin kanssa painiessa ja minä tarjoan keinoa, joka toimii, minua vaaditaan todistamaan, että se toimii ja kun todistan sen, siitä vedetään herneet ja vaaditaan lisää todisteita. Kumma, ettei kukaan ole keksinyt pyytää maksua, että suostuu luopumaan riippuvuudestaan.
Sanoi Jack Nicholson elokuvasssa hohto.
Saamari että joudun kärsimään "sairaudesta" nimeltä omatunto. Joskus toivon ettei minulla olisi sitä mutta kyllä se kuuluu olla jotta erottaisi milloin toimii oikein ja milloin väärin.
Oletan että huomasit piikkini viestini alussa, ja kyllä tein sen tarkoituksella ja pyydän anteeksi.
On ollut vähän huono aamu mutta se ei tarkoita sitä että minulla olisi oikeutta purkaa sitä muihin.
Jos aloitettaisiin alusta mutta se edellyttää sinultakin hieman hienovaraisuutta.
Minä olen valmis keskustelemaan.
Haluatko että jatkan vai lyödäänkö hanskat tiskiin?
Minä uskon että meillä on paljonkin yhteistä viestisi perusteella ja haluaisin vastata viestiisi.
Yes or No.
Tietysti jos asia on sinulle täysin merkityksetön sano ettei edes kiinnosta keskustella.
Eipä minulla ole hanskoja lyödä tiskiin... elikkä, ei minulla ole mitään sen kummempaa keskusteltavaa kofeiinin ominaisuuksista ja vaikutuksista aivokemian tasolla, koska se vaatisi toiseltakin osapuolelta melko laajaa tuntemusta asian liepeiltä, että juttu menisi jakeluun. Blogistani löytyy linkit kaikkeen olemassa olevaan, kofeiinia koskevaan tieteelliseen tutkimukseen, jos nyt joku himoitsee kuollakseen opiskella viikkoja tai jopa kuukausia tarpeeksi laaja-alaisesti aivotutkimusta, psykosomatiikkaa, sisäeritysoppia, solubiologiaa, toksikologiaa sun muita, sinänsä mielenkiintoisia, mutta aika morbidi ja pitemmän päälle masentavakin harrastus, ellei siitä ole jotain käytännön hyötyä, niin kuin minulle on iollut ja nyt myös teille.
Minähän syvennyin kofeiinitutkimukseen viime vuoden kesästä alkaen niin intensiivisesti, etten meinannut muistaa kusella käydä. Viime keväänä löysin palapelin viimeiset osat niin, että ymmärrän ja pystyn todistelemaan tutkimuksin pääpiirteittäin sen mekanismin, jolla kofeiini aiheuttaa paniikkisyndrooman. Se riitti minulle, olen saanut kofeiinista ja lääketieteestä niin tasan tarpeekseni, että tällä hetkellä ne kiinnostavat suurin piirtein saman verran kun hatullinen paskaa, enkä jaksaisi kiusata itseäni teoreettisilla väittelyillä ja linkkipalveluna toimimisella, koska ihmiset uskovat kuitenkin vain sen, minkä haluavat uskoa, ja päihderiippuvaiset haluavat uskoa päihteeseensä (nimim. "kokemusta on").
Sitä minä vain haluan sanoa, että on paljon helpompaa ja nopeampaa kokeilla ohjeitani kofeiinin ja ravintolisien suhteen. Kun olet kokeillut itse, tiedät myös itse, eikä sinun tarvitse uskoa tai olla uskomatta toisten puheisiin. Olen kerännyt melkoisen määrän tietoa, ohjeita ja varoituksia, joista on aivan takuulla hyötyä, etenkin vaikeissa tapauksissa, joissa vieroitukseen voi liittyä jopa hengenvaara eräiden vieroitusoireiden ja yksilöllisten oheissairauksien yhteisvaikutusten vuoksi.
Pystyisitkö kirjoittamaan ilman sanaa kofeiini?
Olen lukenut blogisi aika tarkasti.
Tämä ei ollut vittuilu vaan itsekin myönnän kofeiinin haitat tietyissä määrin mutta aikaisemmassa viestissäsi puhuit lääkäreistä ja hoidoista.
Itse olen itseopiskellut toksikologiaa.
Paniikkikohtaukselta nuo oireet vaikuttavat eli stressihormonitasosi ovat liian korkeat. Voit mennä lääkärille, ryhtyä syömään lääkkeitä loppuiäksesi ja tulla leimnatuksi psyykenhäiriöiseksi, tai sitten ottaa järjen käteen ja poistaa oireiden aiheuttaja, joka on useimmiten kofeiinikäyttö. Myös nikotiini, alkoholi, elintarvikkeiden lisäaineet, ravinto, ym seikat voivat vaikuttaa oireisiin yhdessä yksilöllisten, geneettisten tekijöiden kanssa.
Liian korkea stressihormonitaso laskee stressinsietokyvyn nollille, syntyy eräänlainen pitkä säikähdys, eikä tällä ole yhtään mitään tekemistä psyyken kanssa, vaikka psyykkiset stressitekijät voivat toimia kohtauksen laukaisijana, vika on aivokemian tasapainotilassa ja on korjattavissa useimmiten ravitsemuksellisesti ja stressinsietokykyä vahvistavilla terapeuttisilla harjoituksilla.
Uskoin yli 20 vuotta lääkäreitä ja kokeilin turhaan milloin mitäkin lääkkeitä, sitten lopetin kofeiininkäytön ja paransin alämäntapojani muutenkin, nyt olen täysin oireeton. Ikävä, etten keksinyt tätä aikaisemmin, menetin yli 20 vuoden ajalta elämäni lähes täydellisesti ja nyt alan olla jo ikäloppu, eikä minulla ole kuin yksi elämä, joka meni perseelleen lääkäreiden ammattitaidottomuuden ja eettisen rappion takia.
http://qmies.blogit.fi/