mielenterveys? Mikä on se syy, että sosiaalityöntekijät pyrkivät tieten tahtoen rikkomaan lasten ja vanhempien välit?
Ja kuinka tarkkaan tutkitaan sijaisvanhempien mielenterveys?
Ja kuka määrittelee mielenterveyden? Onko tervettä vähätellä sijoitettua lasta ja hänen sukuaan?
Ja kuinka tarkkaan tutkitaan sijaisvanhempien mielenterveys?
Ja kuka määrittelee mielenterveyden? Onko tervettä vähätellä sijoitettua lasta ja hänen sukuaan?
Vastaukset 73
Vanhimmat
mielenterveys? Mikä on se syy, että eräät vanhemmat pyrkivät tieten tahtoen rikkomaan lastensa turvallisuuden ja hyvinvoinnin?
Ja kuinka kovasti biovanhemmat ajattelevat lapset etua?
Ja kuka määrittelee mielenterveyden? Onko tervettä vähätellä lapsen tarpeita ja hyvinvointia?
Tuskin kukaan vanhemmista haluaa rikkoa lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Kysymys on siitä, missä lapsi voi parhaiten.
Sossuille on usein kovin vaikea myöntää, että lapset voivat parhaiten kotona.
biovanhemman on vaikea myöntää, että ei ole kykenevä vastaamaan lapsen tarpeisiin? Että lapsen kehityksen kannalta ei ole hyväksi, että lapsi näkee päihde- ja mielenterveysongelmia, väkivaltaa tms.?
kun lapset voivat todella pahoin kun ovat sijoitettu ja juuri sen sijoituksen takia. Eli sijaisperheet alkavat mollaamaan lasta ja pitävät ryysyissä.
Eräs äiti kertoi omasta tapauksestaan, että hän sortui viinaan ja pahasti. Joi omistusasuntonsa pääkaupunkiseudulta, missä asunnot ovat todella kalliita. Lapset olivat sijaisperheessä ja hän sai tavata lapsiaan niin paljon kuin halusi. Usein oli hän joka ei kyennyt tapamaan.
Nyt kun lapset ovat aikuisia he ovat kertoneet äidilleen niistä epäkohdista mitä joutuivat kohtaamaan sijoituksessa ollessaan. Ja kuinka sijaisvanhemmat olivat hokeneet näille lapsille, että heistä tulee samanlaisia alkoholisteja kuin äiti on. Onko se tervettä kasvatusta!Viedä itsetunto lapsilta, jotka ovat syyttömiä vanhempien riippuvuuksiin!
jos äiti ei olisi ollut alkkis, ei lapsikaan olisi koskaan joutunut sinne sijaiskotihelvettiin.
Kuinka tarkkaan tutkitaan
sosiaalityöntekijöiden mielenterveys?
Yhtä tarkasti kuin jokaisen sos. -ja terveysalalle opiskelemaan hakevan. Psykologiset testit kuuluvat pääsykokeisiin. Paitsi jos koulutus on yliopistotasoa, silloin tutkitaan yhtä tarkkaan kuin vaikkapa lääkärin, tuomarin tai kauppatieteiden maisterin.
Mikä on se syy, että sosiaalityöntekijät pyrkivät tieten tahtoen rikkomaan lasten ja vanhempien välit?
Jos tällä tarkoitat miksi huostaanottoja tehdään, syitä lienee useita. Yleisimpiä syitä ovat edelleen vanhempien alkoholi- ja mielenterveysongelmat. Suhteellisen uutena ilmiönä ovat huumeongelmaisten vanhempien lapset. Myös lapsen oma käytös ja elämäntavat voivat olla huostaanoton perusteena (päihteiden käyttö, pikkurikollisuus, jatkuva koulusta lintsaaminen).
On kai yleisesti hyväksyttävää, että lapselle taataan turvallinen lapsuus ja että hänen tarpeisiinsa kyetään vastaamaan.
Huostaanotossa on kolme edellytystä, joiden kaikkien tulee täyttyä ennen kuin lapsi voidaan ottaa huostaan. Ne ovat: Huostaanoton edellytykset:
1) Ensimmäinen huostaanoton edellytys on, että puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Tämä on ns. negatiivinen tunnusmerkki. Sillä viitataan mm. lapsen puutteelliseen turvallisuuteen, heitteillejättöön, pahoinpitelyyn tai fyysisen, sosiaaliseen tai psyykkisen huolenpidon laiminlyöntiin. Kodin olosuhteilla tarkoitetaan tässä lapsen koko elinpiiriä. Vastaava tilanne on nuoren osalta kyseessä silloin kun hän itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellä.
2) Huostaanoton toinen edellytys on, että avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaisia tai ne eivät ole mahdollisia (niihin ei voida ryhtyä vaikkapa asianosaisten vastustuksen vuoksi) tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tätä kutsutaan optimaalisuuden tunnusmerkiksi. Jos lasta voidaan suojella avohuollon tukitoimin, ei huostaanottoon tule ryhtyä. Jos avohuollon tukitoimet eivät auta tai ne jopa heikentävät lapsen tilannetta, on huostaanottoon ryhdyttävä. Laissa ei edellytetä avohuollon tukitoimien kokeilemista kaikissa tilanteissa, joskus lapsen suojaaminen voi vaatia välitöntä huostaanottoa.
3) Huostaanoton kolmas edellytys on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Tämä on ns. positiivinen tunnusmerkki ja tällä säädöksellä viitataan lapsen huoltolain 1 §:ään (ks. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1984). Mikkolan ja Helmisen (1994, 156-157) mukaan "Lapsen edun arvioimisessa on paljolti kysymys siitä, mikä on parasta tässä ja nyt pitäen kuitenkin silmällä lapsen tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. (...) kysymyksessä on toimenpidekokonaisuuden valinta, jolla tavoitellaan suurinta mahdollista etua tai pienintä mahdollista haittaa". Voidaan ajatella, että lapsen edun kriteeri ilmentää huostaanoton peruskysymystä: siinä on pystyttävä perustelemaan, miksi sijoitus kodin ulkopuolelle turvaa lapsen kehityksen paremmin kuin kotiin jääminen.
Ja kuka määrittelee mielenterveyden?
"Mielenterveyden käsite on hyvin vaikea määritellä. Raja terveen ja mielenterveydeltään häiriintyneen välillä on liukuva. Käsite on kulttuurisidonnainen ja ympäristöstä riippuvainen. (Lahti 1995, 25.)
Freud on määritellyt mielenterveyden kyvyksi rakastaa, tehdä työtä ja toteuttaa itseään. Ihminen tarvitsee läheisiä ihmissuhteita, jotta hän voi kokea olevansa hyväksytty ja pidetty. Hän kykenee muodostamaan suhteita toisiin ihmisiin ja toimimaan sosiaalisessa elämässä. Hän kokee omat tunteensa tärkeiksi ja kykenee rakastamaan ja olemaan rakastettu. Ihminen tarvitsee työtä ja toimintaa voidaakseen purkaa energiaansa ja kokeakseen itsensä tarpeelliseksi sekä tunteen siitä, että voi jakaa ja on sillä tavalla osa yhteiskuntaa. Ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa itseään. (Lahti 1995, 25, 33). ( Achte ym. 1987, 13).
Mieleltään terve ihminen ei koe liian kohtuutonta syyllisyyttä tai ahdistuneisuutta. Hänellä on tasapainoiset tunnesuhteet ja riittävä todellisuudentaju. Ihminen hallitsee omaa elämäntilannetta ja ongelmiaan sekä kykenee toimimaan itsenäisesti. (Lahti 1995, 25-26)."
Onko tervettä vähätellä sijoitettua lasta ja hänen sukuaan? Ei. En tiedä mitä tällä kysymyksellä ajat takaa?
miten täällä itse kullakin bioäidillä on mielenterveys hallinnassa.
Tuntuu että ontuu ja aika pahasti koska lapset on huostaanotettu.
harvemmin sitä hullu itsensä sellaiseksi tunnustaa...
Sijoitetut lapset eivät koskaan ole samanarvoisia perheen biologisten lasten kanssa. Selittelyt asiassa ovat aivan turhia.
Lapset kokevat tämän monissa yhteyksissä. Sijaislapset kokevat itsensä ulkopuolisiksi. Monissa sijaisperheissä erottelu on hyvinkin näkyvää.
Alueellemme Espoossa tuli sosiaalityöntekijä 1996, joka otti 1997 minulta lapset pois ja kehuskeli, että "olen ottanut eniten lapsia huostaan Espoossa, ja kyllä sinun lapsesi ovat parhaimmasta päästä".
Kun hän tuli alueellemme 1996, hän oli ottanut alakertani 6-lapsen yh-äidin lasten opettajiin yhteyttä, ja kysellyt, että onko lapsissa vikaa. Opettaja oli sanonut, ettei mintään vikaa. Sosisaalityöntekijä oli sanonut, että jos terveydenhoitajalla on jotain kerrottavaa. Mutta kun terveydenhoitajalla ei ollut mitään kerrottavaa. Sosiaalityöntekijä oli vaatinut palaveria. Siinä vaiheessa opettaja oli soittanut lapsen äidille, ja kysynyt äidiltä, että mistä oikein on kysymys. Äiti todella ihmeissään ja soittanut sosiaalityöntekijälle, jota ei ollut koskaan edes tavannut, että mikä on hommannimi. Palaveri oli peruutettu, eikä äiti saanut koskaan tietää syytä siihen. Opettaja oli kirjoittanut lausunnon lapsesta ja äidistä. Todella kaunis lausunto, ja paikkansa pitävä.
Vuosien aikana lopulta sosiaalityöntekijä sai lapset huostaan. Tilanne oli tällainen, että äiti joutui juoksemaan kaikenlaisissa palavereissa. Hän otti työtä yöksi, jakoi Hesaria ja sitten kävi yöllä Vantaan puolella siivoamassa lentokoneita. Hän ei voinut ottaapäivätyötä, koska aika kului palavereissa ja muussa mukavissa seuranta jutuissa. Tietenkin siinä väsyy sen verran, ettei jaksanut kaikista asioista huolehtia. Hänellä jäi asumistukeen jotku tarvittavat paperit toimitettavaksi, ja niihän sitten tapahtui, että äidille tuli häätöilmoitus. Äiti otti sosiaalitoimeen yhteyttä, ja siellä johtava sosiaalityöntekijä, nykyisin sosiaaliasiamies, lupasi äidille, että älä huolehdi, he neuvottelevat vuokranantajan kanssa. Viikko sen jälkeen perjantaina POLIISIT ja sosiaalityöntekijät hakivat lapset - suuria rikollisia?- koulusta, kolme sosiaalityöntekijä haki kolme nuorempaa lasta perhepäivähoidosta ja äidille ilmoitettiin, että asunto pitää olla tyhjä maanantaihin mennessä. Sehän oli sokki äidille.
Samana päivänä toinen johtava sosiaalityöntekijä ilmoitti äidille, että häätö ei ole syy huostaanottoon ja äiti voi hakea lapset lastenkodista. Mihinkä äiti olisi hakenut lapset?
Myöhemmin äidille paljastui, että hänen lapsilleen oli koko sen viikon ajan valmisteltu paikkaa lastenkodilla.
Äiti asui väliaikaisesti vanhemman poikansa kanssa oman äidin pienessä kaksiossa. Kaksi yläaste-ikäistä poikaa protestoi niin paljon lastenkodissa, että heidät potkittiin pois. Tietenkin äiti otti vanhimmat pojat mummin tykö asumaan, mutta ei saanut mitään tukea, ei elatusmaksuja eikä lapsilisiä pojista. Ei edes ruokarahaa. Äiti oli työtön, palavereissa juokseminen kulutti niin paljon energiaa ja aikaa, ettei äiti kaiken muun kaaoksen keskellä voinutkaan hakea töitä.
Niinhän siinä sitten kävi, että äidin äiti joutui myymään asuntonsa, hakemaan kaupungin asuntoa ja ja siinä vaiheessa äidillekkin annettiin asunto, kaksio. Nuoremmat kolme sijoitettiin perhekotiin monen sadan kilometrin päähän. Kun nuoremmille haettiin sijoituspaikkaa, niin tietäen minun tapaukseni, äiti oli kysynyt tapamisista ja sanonut, että meinaatteko vähentää vuosien aikan tapaamisia. Sieltä oli vastattu, että näin menetellään vain perhehoidossa, siis sijaisperheiden kanssa, mutta ei perhekotien ja lastenkotien kanssa. HIP HURRAA. Jotain positiivista.
Ja myös paljon muuta edesottamuksia sattui sosiaalitoimen taholta siinä perheessä, että ihmettelen äidin olevan vielä hengissä.
Ja meidän alueelta lähti monelta lapset pois. osa oli kyllä ihan lasten parhaaksi. Mutta osa todella tekemällä tehty.
Kun minä valitin lasteni kohtelusta sijoituksessa perhehoitoon, niin minulle vastaus oli aina melkein sama. Minun pitää ymmärtää, että sijaisperhe on köyhä, mutta niillä on hyvä parisuhde.
Pihallamme oli nuoripari, joilla oli alle kouluikäinen lapsi. Siinä perheessä oli aika hurja meno, ja lapsi kerjäsi pihalla perhehoitajilta ruokaa. Oli laiha. Ilmeisesti siinäkin perheessä oli "hyvä parisuhde", koska sitten vasta kun alueemme sosiaalityöntekijä vaihtui, puututtiin tämän perheen asioihin.
Pihallamme oli alkoholisti yh-äiti. Päivät kännäsi. Hänen jälkeläinen oli poliisin jälkeläinen, ainakin äiti sanoi minulle. Hän kehuskeli, kuinka sosiaalityöntekijä on auttanut häntä. Minulle hän sanoi, että "sinähän olet skitsofreenikko". Niin. Kukahan hänelle tuommoista oli kertonut, ei kukaan muu kuin "lääkäri/jumala/sosiaalityöntekijä" virassa oleva koko alueemme tuttavamme. Tämänkin yh-perheen elämään puututtiin kun sosiaalityöntekijä vaihtui.
Yksinhuoltaja äidillä oli 2 lasta, 8-vuotias ja 5-vuotias. 8-vuotiasta kiusattiin pihalla mm. myös aikuisten toimesta. Äiti oli työssä käyvä, mutta meni sosiaalitoimistoon pyytämään neuvoa siihen, että hänen lastaan kiusattiin. Niinpä aina niin viisaat, opiskelleet ja auttamishaluiset sosiaalityöntekijät sanoivat, että jos otettaisiin lapsi vähäksi aikaa pois pihapiiristä, niin tilanne rauhoittuisi. Tietenkin äiti ajatteli lapsensa parasta ja suostui tähän. Mutta eipä äiti arvannut kuinka piru mellasti tämän päätöksen takana.
Lapsi otettiin huostaan ja sijoitettiin sijaisperheeseen kauas Espoosta. Suru, kova suru jäi äidille, mutta nuoremman lapsen takia äiti jaksoi pysyä työelämässä.
Aina kun lapsi tuli lomille, äiti leipoi täytekakun. Tästä sijaisäiti oli pahoittanut mielensä, valitti sosiaalitoimeen ja äiti joutui puhutteluun. Ei saa kakkua leipoa, ettei sijaisäiti hermostu. Mutta koska äiti oli töissä ja tienasi rahansa itse kakun leivonta jatkui.
Ja niin lapsella alkoi kiertolais elämä sijaisperheestä sijaisperheeseen ja lopulta laitokseen. Nyt lapsi on aikuinen, mutta ei halua puhua koko ajasta mitään. On hyvin paljon äitinsä kanssa tekemisissä, on työelämässä. Kiitos äidin, joka jaksoi pysyä lapsensa rinnalla.
vanhempia, joilta he mielivaltaisesti ovat vieneet lapset pois. Ja syy: näin he saavat vanhemmat hiljaisiksi, häpeään ja tekevät oman huostaanottonsa muka oikeutetuksi.
Esim minun tapauksessani: sosiaalityöntekijä sanoi, että sijaisäiti ei osta kenkiä minun lapsilleni koska minä vaadin niitä. Ihme ja kumma, vai kuinka!
todistnut vähä-älyisyytesi ja mielenterveytesi tilan. Eikö jo riitä?
älä nyt jaksa jankuttaa! ota se pillerisi ja usko jo, että olet ihan hakoteillä..
voiko alemmas enää vajota.. SINULTA on lapsi huostaanotettu.
, että mitenkähän oli oman mielenterveytensä laita. Oidipuskompleksiaan ei liene olemassakaan, vaan kyse pedofiilisesta suhteesta.
Siis kiitos erittäin asiallisesta ja valaisevasta vastauksesta. Harva ja jaksaa noin perusteellisesti vastata, joten tämä tuli tarpeeseen.
Hyvää jatkoa.
oma mielipiteesi vai mihin lähteeseen mahdollisesti viittaat?
Terveisin vähä-älynen!
Vähä-älysten vai mitä?
Kaikkea ei tarvitse määritellä, jotkut asiat ovat itsestäänselviä.
P.s. Kun kysyt jotain käytä ?-merkkiä, älä !-merkkiä.
Mutta eiköhän lääkekaapistasi löydy jotain vähän joka vaivaan.
joita siellä pitäisi säilyttää!
Ai niin tämähän oli tapaus "väärä diagnoosi". Kun ne lääkäritkin on niin tyhmiä ja huonoja. :o)
kuuntelin ja luennoitsija kertoi nykyisin ajateltavan, ettei oidipuskompleksia olisi, vaan kyse pedofiiliasta.
no onpas nyt salamyhkäistä ja ympäripyöreää!
niin kuin asian esitit, minä en voi mitään. Olin passiivinen osapuoli tilanteessa ja vastaanotin mitä tarjottiin. Ei asiassa mitään ympäripyöreää ole, mistä sellaista päässäsi kehittelit.
Niin, yleensä vaan kun jokin tieto kerrotaan, se myös perustellaan. Jäi nyt siis vähän vajaaksi tämä asia, että "terveydenhuollon luennolla kerrottiin, että Freudin oidipuskompleksi on pedofiliaa.."
Itse olisin kertonut kuka luennoitsija oli kyseessä ja kenties missä tuo "th:n luento" pidettiin.
En siis esittänyt, että TERVEYDENHUOLTO olisi salamyhkäistä (mistäs sinä tämän keksit?) vaan tapasi perustella asioita.
MINÄ toivoin että saisin pitää sijaislasta perheeni tasapuolisena jäsenenä jolloin bioäiti ilmoitti että lapsi on hänen, meidän ei HÄNEN lapseensa kuulu kiintyä eikä saakaan, sillä HÄNEN LAPSENSA on meidän perheemme työ. Ole siinä sitten tasapuolinen ainakaan bioäidin silmissä, lapsi ei tarvitse meiltä hänen mielestään mitään jne. No, minä rikon hänen tahtoaan, tyttö saa saman verran kuin biologiset lapsenikin, enemmänkin kun kerran on eri sukupuolta kuin synnyttämäni lapset. Mutta, hivenen salaa..
Sosiaalialalla toimii yliopistokoulutuksen saaneita ja sitten esimerkiksi ammattikorkeakoulutusta ja ammattikoulusta valmistuneita ihmisiä. Outoa tässä on se, että ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen pääsykokeissa on ainakin jonkinlaiset soveltuvuuskokeet. Ne sisältävät usein psykologisia testejä, haastattelun ja kenties jonkinlaisen ryhmätilanteen. Sen sijaan yliopistojen pääsykokeet perustuvat kirjalliseen kokeeseen. Pääsykoetta varten tankataan ulkoa tiettyjä kirjoja ja pääsykokeessa vastataan kirjallisesti kysymyksiin. Yliopisto ei testaa hakijoiden soveltuvuutta alalle mielenterveydestä puhumattakaan. Ainakaan itselläni ei ole tiedossa, että joku yliopisto olisi tämmöistä alkanut testaamaan.
Sosiaalityöntekijän virkaan tulee olla pätevä, mikä tarkoittaa tätä yliopistokoulutusta. Amk- ja muista kouluista valmistuneet työskentelevät esim. lastenkodeissa kasvattajina ja ohjaajina. Huostaanottoja tekevät juuri nämä yliopistojen sosiaalityöntekijät, joiden soveltuvuutta ei kukaan ole testannut. Yleensä heiltä vaaditaan työhön mennessä lääkärintodistus terveydentilasta, mikä on yleensä läpihuutojuttu. Lisäksi nykyään lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä vaaditaan rikosrekisteriote.
Eli huostaanottojen parissa työtä tekevien sosiaalityöntekijöiden soveltuvuutta tai mielenterveyttä ei systemaattisesti tarkasteta Suomessa.
Minusta tuntuu että sosiaalityöntekijöiden mielenterveys järkkyy väistämättä työn kuluessa ja todellisuustaju normaalista perhe-elämästä hämärtyy. Mielestäni jokainen sosiaalityöntekijä joka lasten asiaa ajaa pitäisi vuosittain "katsastaa". Paljon on ollut tapauksia missä tehdään virheitä jotka ovat kohtalokkaita sekä lasten että vanhemopien kannalta. Toisilla sosiaalityöntekijöillä on noussut vielä päähän se valta huostaanottoasioissa ja se näkyy huostaanottouhkailuina. Jos esin sostyöntekijän omat perheasiat eivät ole kunnossa ei sellainen sostyöntekijä voi tehdä työtä lasten ja perheiden parissa, koska epäpätevyyden osoituksena on tuolloin oma perhe.
Vanhemmilla on oikeus vaatia tantalta lääkärintodistusta. Itse nopeutin prosessia sanomalla tanttaa hulluksi ( siitä sain sakot), mutta tanttakin joutui esittämään lääkärinlausunnon omasta terveydentilastaan.
Suosittelen ! Pikku sakko aina vähän piristää.
tulossa minullekin, taas. Olen kirjallisesti vaatinut psykiatrisia lausuntoja sijareista.
Entisen lisäksi, sossua kun epäilin tyydytyksen hankkimisesta normaalin tavan sijaan, kun väänsi yhteydenpidonrajoitusta kiusaamismielessä ja perustelunsa puutaheinää. Ajattelin lastani ja sanoa pläjäytin. Käräjille vei sossu minut ja hävisin, vaikka kylläkin seksuaaliseen tyydytykseen pyrkiminen ja lapsen hyväksikäyttö olisi pitänyt tuoda sossulle sakot. Hänellä epäilin siinä olevan tukkeutuneen seksuaalienergian ja nautinnon saamispyrkimyksen alistaa vallankäytöllä toinen osapuoli yhteydenpidonrajoituksella. Epäilin ekstaasinsa syntymistä kuitenkin konstillaan.
Olen rahan edestä varmasti nauranut ja näyttänyt paperia muillekin.
Pieni sakko aina piristää ! Senhän saa, valehtelee tai puhuu totta, aina häviää kun viranomainen vastassa. Eihän viranomainen valehtele, korkeintaan erehtyy. Sellainenkin paperi minulla on kun virkamies erehtyi, samasta rivikansalainen saisi sakkoa tai ehtoollista. Ko viranomainen sai korkeamman viran.
ottaa lapsen huostaan se on sallittu. Mutta jos rivikansalainen isä tai äiti esim. ei palauta lasta toiselle vanhemmalle tai sijoituspaikkaan niin siitä lähtee iso rumba. Jopa poliisit hakevat, jos vanhempi ei suostu palauttamaan lastaan paikkaan, missä lapsi voi huonosti.
Minä vaan en satu olemaan sellainen nuoleskelija kuten yleensä viranomaiset ovat, siksi joskus menee niiden kanssa sukset ristiin.
vaan asiallisen ymmärtäväinen. Jos on tehnyt ja toiminut vajavaisesti lapsiaan kohtaan niin on myös maksettava niistä ne menetykset. Lapsi kasvaa ja kehittyy muiden huostassa ja se ei tietenkään ole kovin mukavaa. Jos halut oikealla tavalla ottaa vastuu herää huostanoton jälkeen ja seinä onkin jo pystyssä.
Nuole sinä nyt niitä työtä tekemättömiä näppejäsi. Nauti siitä vapaudesta jota ehkä kaipasit aikoinaan.
sijareilla on valkoiset pulleat kädet. Olen pannut merkille, ettei niillä käsillä ole koskaan tehty oikeita töitä.
Sinun suupielesi on ruskea, eikä se ole suklaata.
hyvä!
että kaikki sosiaalityöntekijät joiden kanssa olen ollut tekemisissä silloin kun minulla oli neljä pientä lasta ja sairastuin masennukseen,olivat erittäin positiivisia,auttamishaluisia eikä huostaanotosta ollut puhettakaan vaikken jaksanut kissaa sanoa.
Itse olin tilanteessa että sanoin että viekää nuo pois ja antakaa sellaiselle kasvatettavaksi joka siihen kykenee kun minä en kykene.
Lastenvalvoja sanoi että höpö höpö sun juttujas.Katsotaan ensin kun saat apua ja tukea että miten lähtee sujumaan ja jos ei suju niin sitten mietitään uudemman kerran.
Kävin mielenterveystoimistossa juttelemassa vuoden,sain perhetyöntekijän vuodeksi sekä kodinhoitajan alkuun kahdeksi viikoksi joka selvitti meidän perheen huushollin täydellisen kaaoksen.
Vuodessa alkoi väsymys ja masennus helpottaa.Kolmen kuukauden välein oli palaveri lastenvalvojan ja sosiaalityöntekijän,perhetyöntekijän sekä neuvolatädin kanssa että missä mennään ja miten jaksan.
Vuoden päästä oli palaveri meillä kotona kuluneesta vuodesta ja lastenvalvoja sekä nuo muut henkilöt olivat samaa mieltä kuin minä.
Olen toipunut niin paljon että tukitoimet lopetetaan tarpeettomina ja todettiin että minun kohdallani apu auttoi.
Lastenvalvoja sanoi että jos sinulle koskaan jatkossa tulee tunne että et jaksa niin soita minulle ja tulen kotikäynnille ja hankitaan sinulle apua.
Oma suku ja ns. ystävät eivät minusta välittäneet.
Oli vieraat ihmiset jotka antoivat apua ja edelleenkin nyt vuosien päästä muistan suurella lämmöllä niitä sosiaalitätejä jotka näkivät minun hätäni ja auttoivat minut kuiville.
Joka ikinen vuosi soitan jouluviikolla kaikille heille ja kiitän lämpimästi heitä samastani avusta enkä koskaan unohda miten paljon he meidän perhettä auttoivat.
Sen vuoksi minusta tuntuu niin kummalliselta lukea täältä biovanhempien palstalta miten kaikki sossut ovat mielenvikaisia ja omavaltaisia ja ainoa työ mihin he pyrkivät on erottaa lapset biovanhemmista ja pitää heidät erillään loppuelämänsä ajan.
Tällä maalaisjärjellä mikä minulla on,ajattelen niin että sillä miten itse omaan tilanteeseensa suhtautuu,onko valmis ottamaan apua vastaan ja hyväksymään sen ettei itse kykene,on valtavan suuri merkitys.
Apua saa ihan varmasti halutessaan eikä minua ole koskaan sossun taholta ahdisteltu sen masennuksen jälkeen eikä kytätty ja vahdittu miten suoriudun.
Olennaista on, että haluat sossut kotiisi. Kenenkään muun tuki ei kelpaa.
Meillä oli vaikka kuinka monia ammattilaisia omassa sukulais- ja tuttavapiirissä, kaikki valmiita auttamaan. Sossuille ei kelvannut kukaan. Seurauksena huostaanotto ja vuosia jatkunut ja edelleen jatkuva riita.
mutta yksikin huono tuhoaa monen ihmisen elämän.
Mutta ajatteles kuinka monta perhettä on tuhottu. Minä tiedän tapauksen ja tunnen perheen, joten tiedän mitä kirjoitan.
Minä kirjoitan kokemuksesta, en siitä, mitä jotkut viranomaiset tai kaltaisesi haluaa minun kirjoittavan. Kuka kovimman tuskan, surun ja ikävän kohtaa huostaan otto tapauksissa. Ei ainakaan sosiaalityöntekijä, joka "auttaa" palkkansa eteen eikä sijaisvanhemmat, jotka "hyvää hyvyttään" ottavat lapsen sijoitukseen saadessaan kaikki mahdolliset tuet: lapsilisät, kulukorvaukset ja hoitopalkkion.
Surun, ikävän ja tuskan kokee se lapsi, joka otetaan huostaan sekä ne vanhemmat, joilta lapsi otetaan huostaan. Lisäksi siinä on sijaiskärsijöitä lapsen suku, perheen ystävä- ja tuttavapiiri ja lähiympäristö. Ja kuinka musertavaa on nähdä, että ennen iloinen, elämänmyönteinen ja aktiivinen vanhempi masentuu, katkeroituu ja raivoaa. Viha on se oikea sana, mikä on päällimäinen tunne.
Ja vielä Espoosta. Tiedän, että täällä on hyviä sosiaalityöntekijöitä, jotka tukevat ja auttavat perheitä eteenpäin kriisin yli. Mutta yksikin huono sosiaalityöntekijä päätöksillään saa aikaan sen, että tarvitaan legioona hyviä ja auttamishaluisia ihmisiä, jotka voivat edes jollain tavalla nostaa vihaisen, katkeroituneen ja masentuneen ihmisen ihmistenilmoille ja nauttimaan elämästä. Jos se edes onnistuu tällaisen mielivallan ja tuhoisan teon alla.
Minulla on tällä hetkellä tosi rautainen ja ammattitaitoinen sosiaalityöntekijä. Ja näin on moni muukin sanonut tästä sosiaalityöntekijästä!
Arvaapas kuinka minulle kävi viime viikolla?! Minä törmäsin kadulla Ruotsin kuninkaaseen ja sitten se kutsui minut Serenaan uimaan. Siellä oli Kekkonenkin ja me uitiin shampanjassa. Joo-o!
Vain minä tiedän tapauksen ja tunnen kuninkaan, joten minä tiedän mitä kirjoitan!
Mulla ei ollut muita auttajia.
työntekijöitä.Minun kohdalleni osui ainakin ne parhaat,hyvä on sinun kannaltasi se että olet saanut paremman sosiaalityöntekijän.
t. yks äiti
on se, että olet saanut avun niin kuin kuuluu. Täällä meillä ei perhetyöntekijä tehnyt kotiaskareita, vaan minulle tehtiin heti selväksi, että ne kuuluvat äidin tehtäviin. Perhetyöntekijä jutteli tuntikausia käydessään, joskus vei lapsia syömään Mc Donaldsiin, siis lapset ja itsensä. Minua äitiä ei otettu mukaan. Perhetyöntekijä alkoi erottamaan lapsia ja äitiä. Saattoihan se ajatella että äiti voisi tehdä kotitöitä omassa rauhassaan.
Minulle jäi kuva helvetin laiskasta ämmästä, joka syötätti itsensä Ensi- ja turvakotien liiton rahoilla ja sponsoroi itselleen uutta autoa kilometrikorvauksilla. Näkyy nyt olevan rämän tilalla uusi. Teki semmoistakin, että vei lapsia retkille, otti omat vanhat onkensa ja rikki kun olivat osti mukamas lasten rikkomien tilalle uusia, vingutti noista omaa bonus-korttiaan kassalla. Sukulaisensa teki päättötyön retkestä, teki uraa minun lapsillani.
Sossujen sekaan sopii vaikka minkä näköistä siipeilijää ja oman edun tavoittelijaa, myös taloudellisen.
Joten ole onnellinen kun olet avun saanut. Älä kuitenkaan tuomitse niitä äitejä, jotka ovat jääneet vaille siitä mikä sinulle annettiin ja mikä olisi heillekin kuulunut.
Kuka jutussasi nyt siipeili, perhetyöntekijä vai sossu? Vai oliko sossullasi joku maaginen telepaattinen yhteys perhetyöntekijään, jotta perhetyöntekijän typeryydestä voi syyttää koko koneistoa ja kaikkia auttavia henkilöitä?
Minun läheinen ystävä sairastui vakavaan masennukseen. Hän on nyt saanut kaksi vuotta avohuollon tukitoimia. Missään vaiheessa ei lmeisesti ole ollut puhettakaan huostaanotosta. Välillä ystäväni on peremmassa kunnossa, jolloin esim. lapset menevät tukiperheeseen harvemmin. Kaikki yhteistyö on kuitenkin sujunut hyvin.
Kyllä on taas niin tuulesta temmattuja tarinoita ettei mitään väliä!!! Huomaa, että todellisuuden tajuasi on aivan hukassa! Et todellakaan osaa erottaa olennaista epäolennaisesta! Ja mikä ihmeen oikeus sinulla on mutu-tiedoillasi toisia mollata?
"sponsoroi itselleen uutta autoa kilometrikorvauksilla. Näkyy nyt olevan rämän tilalla uusi." Tiedätköhän edes minkä suuruisia kilometrikorvaukset ovat? Eipä niillä enempää kateta kuin auton bensa- ja huoltokulut. Varsinkaan nykyisillä bensahinnoilla!! Pitäisi aamusta iltaan ajella satoja kilometrejä päivittäin, että edes usean vuoden kuluttua saisi auton, uuden auton rahoittaminen kilometrikorvauksilla on mahdotonta. Miten voit tälläistä kirjoittaa jos et ole ollut näkemässä sos.työntekijän kilometrikorvaushakemuksia? Katsos kun jokainen joka itse leipänsä ansiotyöllä ansaitsee on mahdollista ostaa vaikka autolainan turvin uusi auto! Kokeilepa, vai oletko siitäkin katkera ja kateellinen kun eivät anna sossusta SINULLE autoa?!
"vei lapsia retkille, otti omat vanhat onkensa ja rikki kun olivat osti mukamas lasten rikkomien tilalle uusia, vingutti noista omaa bonus-korttiaan kassalla." Kuka on tämän sinulle kertonut? Näitkö, että onget olivat rikki lähtiessä jo? Olitko mukana kun hän "vingutti bonuskorttiaan"? Vahinkoja käy, mutta jos lapsi on tottunut siihen, että saa rangaistuksen vahingosta, hän alkaa pian keksiä juttuja jotta ei kokisi rangaistusta. Joten jos lapsesi on sinulle kertonut, että oli risoja onkia, niin ehkäpä hän rangaistuksen pelossa näin väittää?
"Sukulaisensa teki päättötyön retkestä, teki uraa minun lapsillani. " Tämä oli kaiken huippu!!! Olisiko sinun kaljarahat pitänyt tästä saada? Mitä haittaa tästä koitui sinulle tai lapsillesi? Vai onko kyseessä vain kateus ja "toisessa vika" -ilmiö?
Näillä kaikille vääristelyillä ja mutu-tiedoillasi teet itsestäsi todella typerän ja naurettavan! Herää jo ja ymmärrä, että eipä tarvittaisi näitä kamalia hirviö-tanttoja jos lapsille annettaisiin mitä tarvitsevat!
selviät, niin voit kokeilla Mensan testejä!
Jos minun pitää mielestäsi mennä juttuineni mt-tutkimukseen, niin ihan samat sanat sitten vaan oman satusi kanssa!
Vai miksi sinun satuasi pitäisi uskoa jos ei muiden??
väität, että mutu-tuntumia kirjoitin. Totta kirjoitin joka sanan. Sinun tässä pitäisi hävetä. Taidat olla koira johon kalikka kalahti, hyvä!
Ps. Kaljaa en käytä ja lapsillani olisi ehjät onget ollut mukaan otettavaksi, perhetyöntekijä touhusi omat lastensa onget sen sijaan. Ja kirjoitustasi mukaellen näin ollen perhetyöntekijän kullannuput olivat särkeneet onkensa ja perhetyöntekijä kaiketi hankki kaljarahat itselleen maksattamalla kunnalla uudet onget omille lapsilleen. Toivottavasti ei nukahda kaljoihinsa retkellä.
EI VOI OLLA TOTTA!! Millä perusteellako? Etkö lukenut mitä kirjoitin?
En todellakaan ole sos.työntekijä, en sijari ja olenpa lapsistanikin kyennyt huolehtimaan, joten sillä et voi asiaa kuitata! Olen tavallinen äiti, jota ottaa päähän tälläiset vääristelyt ja mustamaalaamiset, koskivatpa ne ketä hyvänsä!
Ja samaa jatkat vain..
Mutta ihme ja kumma, etpäs kyennyt vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, joita esitin koskien tapahtumia! Kannattaakohan tuollainen p..kan puhuminen? Kovinkaan moni kun ei ole niin tyhmä, että muovaa mielipiteensä tuollaisen juoruilun perusteella.
täriset. Ota lääkkeesi niin päähän ottaminen helpottaa. Ne pitäisi muistaa ottaa säännöllisesti, jaa dosettiin se helpottaa muistamista.
Sinun kysymyksiisi vastaaminen olisi astumista loputtomaan suohon.
Mutta ihme ja kumma, kertomani on tosi tapahtuma. Sellaista todella tapahtui.
muita lukioita. Anna lukijoiden itse päättää!
Kiitos, että kerrot lääkekokemuksistasi, mutta en tarvitse sellaisia.
Minun kysymyksiini vastaaminen osoittaisi, että puhut totta. Mutta ihme ja kumma, sehän on sinulle täysin vieras käsite.
jokainen osaa tehdä itse johtopäätöksensä.
MINÄkin haluaisin kertoa sinulle mitä minulle tässä yksi päivä tapahtui. MINÄ istuskelin kaikessa rauhassa puiston penkillä kun paikalle osui itse Ruotsin kuningas. Hän kysyi lähtisinkö MINÄ hänen kanssaan ongelle. Hänellä oli valtion ongetkin mukana, mutta ne olivat aivan selvästi rikki. Onkireissun jälkeen hän sitten väitti MINUN rikkoneen onget ja vaati korvausta! Työssä oleva ihminen alkoi siis nipottaa parin euron ongista. Huh hu! Vielä kehtasi kassalla vinguttaa bonus-korttia siitä ostosta, sai 0,5 senttiä bonusta siitäkin MINUN kustannuksella. Sitten oli vielä lehdessä kuva niistä MINUN ostamistani ongista, jotka MINUN kustannuksella hankittiin. Kuvittele!
Niin ja turha sitten mitään kysymyksiä esittää koskien tätä tapausta, niihin vastaaminen olisi nimittäin astumista loputtomaan suohon! Sellaista nyt vaan todella tapahtui.
kirjoittamisenvapaus, lukemisenvapaus ja ajattelemisenvapaus.
lehdessä ja lehden ilmestymispäivä.
kun valitit päähänkoskua. Minun päässäni ei ole särkyä. Jos ottaisin sinun lääkkeesi ei sinun päänsärkysi siitä helpottuisi. Jokaisen on syötävä lääkettä omaan, ei naapurin vaivaan.
Kokonaistilanteesi on kylläkin huolestuttava, eritoten lastesi suhteen. Jos sinulla nyt niitä onkaan, ettei olisi sinulla se klamydia-niminen lapsi. Tai lerppajuttu ukollasi.
Tämä on juuri sinua itseäsi! Juoruilua, valehtelua, vääristelyä ja asioiden keksimistä. Luuletko olevasi vielä uskottavakin noin onkijuttuinesi ym.?
Laittaisitko ystävällisesti minullekin sen lauseen missä olen valittanut "päähänkoskua". Sellaista en nimittäin ole valittanut, mutta sinun etusi nimissä, keksittäköön se!
Keksi sinä näitä lapsellisia klamydia-juttujasi vain kateuksissa. Totuushan on, että minulla on hyvä aviomies ja perhe. Sinulla ei.
että TURHA ESITTÄÄ MITÄÄN KYSYMYKSIÄ. NIIHIN VASTAAMINEN OLISI KUIN ASTUISI LOPUTTOMAAN SUOHON.
Kyllähän sosiaalialalle monenmoista sukan kuluttajaa mahtuu, mutta onneksi on lait joiden puitteissa toimitaan. Huostaanotoissakin virheitä sattuu ja niitä joudutaan purkamaan. Yleisin virhe kuitenkin on liian myöhäinen puuttuminen!!!
voi jossain elämänsä vaiheessa järkkyä.
Onhan se jo kauan sitten todettu että jos ihminen vuosia käsittelee vaikeita ja ahdistavia asioita, nii se EI voi olla vaikuttamatta ihmisen mieleen.
Vaikkakin joskus on tehty psykologisia testejä puhtain tuloksin ei se tarkoita että tulokset kantaisi vuosien päähän.
Siksi sosiaalityössä pitäisi olla vaihtuvuutta tehtävissä jotta oikeanlainen objektiivisuus säilyisi tehtävissä.
testauttaminen tietyin väliajoin olis kyllä syytä olla kaikissa sosiaali- ja terveydenhoitoaloilla.
Kun on lukenut näitä juttuja lasten kohtaloista niin ei voi todeta kuin sen että lapsi on näissä aikuisten mielipiteiden ja byrokratian rattaissa heittosäkkinä.
Usein lapsi osaa ilmaista jo varhain epäkohtia elämässään tavalla tai toisella. Tulkinta usein jää näiden riitelevien aikuisten ja eri instanssien keskinäiseksi spekuloinniksi jossa kenelläkään ei ole varaa tai kykyä olla väärässäkin.
Mielestäni jossa lapsen pahoinvointi on selkeää ja sen aiheuttajista on varma tieto niin turha sitä on enää miettiä mikä on lapselle parasta.
Sääliksi käy kuitenkin nämä "välimaastoon" jäävät lapset jotka ovat todellakin aikuisten vallankäytön
pelinappuloina.
Ei lastensuojelutyö ole niin mustavalkoista etteikö sieltäkin niitä ylilyöntejä tule. Sama koskee sijaisvanhempia kuin biologisiakin vanhempia.
Nämä ristiriidat eri tahojen välillä on varmasti yhtä raadollista lapsen kehitykselle kuin perhe jossa lasta kohdellaan kaltoin.
Toivottavasti tämä näkökulma tuo ajattelemisen aihetta jotka "luulevat" tietävänsä mikä on lapselle parasta.
sitä mitä on, kaikenmaailman hullut pääsevät ratkomaan muiden ongelmia, hoitaisivat ensin omat asiansa kuntoon. Mutta hulluhan ei tiedosta itse olevansa hullu, eli kyllä muiden on sanottava sos tt suoraan kun huomaa heidän olevan ns ulkona, pallo hukassa, vai miten sen sanoisi.
halua että heidän ongelmiaan ratkotaan. Se paljastuu täälläkin hyvin selvästi kuten sinunkin kohdallasi ei asiat ole niin hyvin että kärii jonkun tulla niitä tonkimaan.
Meille sijaisperheille viranomaiset saavat tulla koska vaan ja saavat vielä kahvitkin.
Alkoholistia en taas päästä oveni sisäpuolelle ollenkaan. Likasangon heitän silmille :-)
Että niinkö hoitaisit tilanteen?
pätemisen tarve ja muiden ihmisten, myös luoksesi sijoittujen lasten oikeuksien polkeminen. Taidat olla kaappijuoppo, ja juomasi kustannat toisten lasten kustannuksella!
Vilkaiseppa:
http://www.iltalehti.fi/osastot/keskustelu/thread.jspa?threadID=35067&tstart=0
Minkä pätemisen tarve?
Ei ne biot meillä viihdy kun kuivinsuin pitää olla. Omat juomat on mukana ja tupakkaa kuluu kaksiaskia päivässä.
Varjelkaa lapsianne sellaiselta kohtaamiselta. Se on sijaisvanhemmpien velvollisuus olla ja päteä.
Mitä muuta voisin tehdä kuin heittää ulos naapureita apuna käyttäen ja seuraava onkin sitten poliisi.
Yhden päihdeongelmaisen toimintaterapeutin, joka työskentelee lasten.psyk.puolella sekä maanisen psyk.sairaanhoitajan...
Siellähän ne hullut ja narsistit ovat, muita kiusaamassa, vieläpä heikossa tilanteessa olevia ihmisiä - helppoja uhreja...
joilta lapset otettu huostaan eikö kauheaa.
Heillä kaikilla vaikea alkoholiongelma mutta kuitenkii.Eikö lapset saa kasvaa alkoholistivanhempien kanssa niin että tietävät sitten miten mällätään jne. Siellähän ne narsisti biovanhemmat sitten lapsia räkäkännissä mukiloi ja muut hyväkseen käyttää. Se on vaan kylmä totuus mutta minkäs tekee kun biot itse haluavat pitää lapsensa ja opettaa elämän alkeet lapsilleen.