Syövän ensioireet?

Oireet riippuvat täysin siitä,missä kohti syöpä sijaitsee. Jos syöpä sijaitsee mahalaukussa tai suolistossa,oireina on pahoinvointia,oksentelua,ripulia,paineen tunnetta,riippuen siitä missä kohti suolistoa syöpä sijaitsee. Kohtusyöpä aiheuttaa alavatsakipuja,voi olla epämääräistä valkovuotoa. Aivosyöpä aiheuttaa toisen puolen halvaantumisen,päänsärkyä ja muut oireet riippuvat siitä,missä päin aivoja syöpä sijaitsee. Vähitellen aivosyöpä etenee niin pahaksi,että pyörätuolista tulee potilaalle joka päiväinen apuväline. Keuhkosyöpä aiheuttaa veriyskää,jonkun asteista rintakipua. Virtsarakon syöpä aiheuttaa verivirtsaisuutta ja voi olla myös alavatsakipuja. Tutkimuksiin hakeutuminen riippuu myös oireista. Sen kuitenkin sanon,että jos on jotain hälyttävää merkkiä,esim. veristä virtsaa,epämääräistä valkovuotoa,oksentelua,kovia kipuja jne,niin silloin pitää mennä heti tutkimuksiin. Myös lievät kivut,pitkään jatkunut pahoinvointi,huono ruokahalu jne syyt tulee selvittää. Mitä aikaisemmassa vaiheessa syöpä todetaan,sitä parempi on ennuste. Jotkut syövät voidaan todeta verikokeilla,mutta yleensä niiden rinnalle tarvitaan muitakin tutkimuksia,esim. tähystystä,röntgenkuvaa jne. Hoitona on syövästä riippuen joko leikkaus,sädehoito tai solusalpaaja hoito. Joskus joku syöpä on edennyt niin pitkälle,ettei voida tehdä mitään. Silloin ei auta muu,kuin odottaa kuolemaa. Sanonpa vielä,että on myös muitakin syöpiä,mutta en jaksa nyt niitä kaikkia luetella.

Noista keuhkosyövän oireista olisin hiukan muuta mieltä. Kiinnitin ensin huomiota puolisoni hengästymiseen pienissäkin mäissä ja jatkuvaan yskimiseen. Kehoitin häntä menemään lääkäriin. Mies kun on, hän ei suostunut. Oveluutta käyttäen sain hänet kuitenkin menemään yksityiselle. Toisesta keuhkosta löytyi heti samana päivänä röntgenkuvassa 3,5cm pituinen kasvain. Se tutkittiin ja syöpähän siellä oli, onneksi solutyypiltään ei pienisoluinen, hitaammin etenevä. Löydös tehtiin alkukesästä ja heinäkuussa varmentui että kyseessä oli syöpä. Marraskuussa hänet sitten leikattiin. Jos hän ei olisi mennyt lääkäriin ja syövän toteaminen olisi myöhentynyt, hän ei todennäköisesti olisi enää hengissä. Keuhkosyövän kohdalla sanoisin, että käyttäkää mitä tahansa keinoja saadaksenne puolisonne ajoissa tutkimuksiin. Itse käytin häikäilemättä lahjontaa.