Kirjoitan taas suomeksi että muutkin ymmärtää ja minä itsekkin ymmärrän.
Tulin iltapäivällä taas pitkältä jotokselta. Olin vähän erityylisen porukan kanssa kuin tavallisesti. Mukana oli 6 kpl sellaisia niin sanottuja ongelmanuoria ja 2 kpl heidän ohjaajiaan. Kysyin heiltä luvan saanko kertoa jotain reissusta ja he kaikki antoivat sen luvan.
Tässä sitten kerron ja tämä liittyy koiriin ei niinkään metsiin.
Kaikilla nuorilla oli rikosrekisteri. Iältään 15-16v. Ensimmäinen päivä oli hieman hankalampi mutta kun muutama asia heille selvisi niin alkoi luonnistaa. Erämaa kaikkineen alkoi jotenkin kiehtoa ja rauhoittaa heitä.
Kuitenkin suurin ihmettely oli minulle heidän kaikkien kiinostus minun Novascotiani kohtaan. Siitä tuli kaikkien lemmikki ja se näkyi ihastuvan myös kaikkiin vaikka normaalisti ei reissuilla juurikaan ole vieraista kiinnostunut. Nuoret halasivat sitä varmaan kymmeniä kertoja päivässä ja tauoilla jakoivat ruokaansa ja rapsuttivat. Puhuivat sille ja loppuaikoina muutamat pyysi saada mennä sen kanssa vähän kauemmas kahdestaa kuitenkin näkyvillä.
Siellä he puhuivat sille ja pojatkin tuli monet itku silmässä takaisin. Olivat ilmeisesti uskoutuneet minun koiralle.
En ole mikään psykologi jotta en ymmärrä mitä tuollainen oikein on. Tuli vain mieleen jotta voisikohan koiria käyttää enemmänkin tuollaiseen. Vai johtuko vain siitä että kohdalle sattui joku kovin outo ryhmä.
Itse tuumasin että taidan ensi kesän jo puolittain sovittuja reissuja noille etelän firmoille jättääkkin sopimatta lopullisesti.
Ohjaajat kun kyseli jotta voisinko viedä muitakin ryhmiä niin tuumin tässä että veisinkin näitä nuoria enkä liikemiehiä.
Ihan vain uteliaisuuta kysyn onko tällaista havaintoa ollut kellä tai kuullut. Jos on jollain tietoa niin mistähän minä saisin sitä. Haluaisin vähän sivistää tuossa asiassa itseäni.
Oli jotenkin liikuttava matka. Pitäisi vähän tietää jotain asioita vai riittääkö tämä minun vähiin kouluihin jäänyt maalaisjärki ja sydän.
Tulin iltapäivällä taas pitkältä jotokselta. Olin vähän erityylisen porukan kanssa kuin tavallisesti. Mukana oli 6 kpl sellaisia niin sanottuja ongelmanuoria ja 2 kpl heidän ohjaajiaan. Kysyin heiltä luvan saanko kertoa jotain reissusta ja he kaikki antoivat sen luvan.
Tässä sitten kerron ja tämä liittyy koiriin ei niinkään metsiin.
Kaikilla nuorilla oli rikosrekisteri. Iältään 15-16v. Ensimmäinen päivä oli hieman hankalampi mutta kun muutama asia heille selvisi niin alkoi luonnistaa. Erämaa kaikkineen alkoi jotenkin kiehtoa ja rauhoittaa heitä.
Kuitenkin suurin ihmettely oli minulle heidän kaikkien kiinostus minun Novascotiani kohtaan. Siitä tuli kaikkien lemmikki ja se näkyi ihastuvan myös kaikkiin vaikka normaalisti ei reissuilla juurikaan ole vieraista kiinnostunut. Nuoret halasivat sitä varmaan kymmeniä kertoja päivässä ja tauoilla jakoivat ruokaansa ja rapsuttivat. Puhuivat sille ja loppuaikoina muutamat pyysi saada mennä sen kanssa vähän kauemmas kahdestaa kuitenkin näkyvillä.
Siellä he puhuivat sille ja pojatkin tuli monet itku silmässä takaisin. Olivat ilmeisesti uskoutuneet minun koiralle.
En ole mikään psykologi jotta en ymmärrä mitä tuollainen oikein on. Tuli vain mieleen jotta voisikohan koiria käyttää enemmänkin tuollaiseen. Vai johtuko vain siitä että kohdalle sattui joku kovin outo ryhmä.
Itse tuumasin että taidan ensi kesän jo puolittain sovittuja reissuja noille etelän firmoille jättääkkin sopimatta lopullisesti.
Ohjaajat kun kyseli jotta voisinko viedä muitakin ryhmiä niin tuumin tässä että veisinkin näitä nuoria enkä liikemiehiä.
Ihan vain uteliaisuuta kysyn onko tällaista havaintoa ollut kellä tai kuullut. Jos on jollain tietoa niin mistähän minä saisin sitä. Haluaisin vähän sivistää tuossa asiassa itseäni.
Oli jotenkin liikuttava matka. Pitäisi vähän tietää jotain asioita vai riittääkö tämä minun vähiin kouluihin jäänyt maalaisjärki ja sydän.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kyllä niitä koiria käytetään vanhainkodeissa, kouluissa, vankiloissa ja ties missä terapeutteina.
Sitä en tiedä miten paljon suomessa. Ehkä joku tietää aiheesta enemmän.
Tässä yksi aivan luettava linkki sulle:
http://www.edu.oulu.fi/sampo/98-99/avoin/appro/itse/sosiaali.htm
(toivottavasti toimii)?
wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/avoin/appro/itse/sosiaali.htm
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/avoin/appro/itse/sosiaali.htm
Nyt pitäisi toimia
on ollut joskus muistaakseni artikkeli samasta asiasta. Erittäin vaikean taustan omaavat nuoret olivat uskomattoman avautuvia koirille.
Tiedän myös miten koirat ovat olleet tällaisten nuorten henkireikinä. Niille kun ei tarvitse teeskennellä, eikä näytellä parempaa. Ne hyväksyvät sinut juuri sellaisena kuin olet. Eivät arvostele, eivät kauhistele.
joten voisitko olla levittämättä enempää tuota huuhaata........ei niihin jätkiin tehoo muu kun nokian nuoriso ohjaaja
olin kans melkoinen ongelma pakkaus. onneks mulla oli "kultainen karkaajani" jolle sai kertoa kaikki asiat, eikä tarvinut pelätä että se ois kertonut asioitani eteenpäin. eli koira on hyvä terapeutti varsinkin tuossa vaikeassa iässä, ja varmasti kaikissa elämän tilanteissa. kait sitä nykyäänkin kertoo kaikkea noille karvaturreille vaikkei siihen enään kiinnitä huomiota.
Jos nuori ei ole täys sosiopaatti/psykopaatti joka nauttii kun saa vahingoittaa toisia, mukaanlukien eläimet.
Niin koirat ja kissa ovat mitä parhaita terapeutteja, ne kun hyväksyvät sellaisena kuin olet eikä kysele ja tenttaa.
vaikka USA ei ole lempparini niin kuitenkin siellä on jossain vankilassa saaneet vangit koulutettaviksi koiria ja se on ollut hyvää kuntoutusta.
Ihminen joka ei ole koskaan kokenut oikeaa rakkautta niin sellaisen on vaikea luottaa ihmiseen, eläin ei vaadi meiltä mitään.
Voi kun joka vankila vanhainkoti ja nuorisokoti jne. ottaisivat kissan tai koiran kaveriksi niin moni voisi paremmin.
eräs nyt jo 9 vuota sitten 26v huumeisiin kuollut
ystäväni rakasti eläimiä ja muisteli aina koiraa joka hänellä oli nuorena ollut ja myyty sitten pois ja kuinka tämä 10v poika oli etsinyt koiraa lähikaupungeista, ei voinut koskaan antaa anteeksi että koira otettiin häneltä pois.
Alkoholisti kuuluisa jo täällä suhteessa koiraansa ei suostu menenemään mihinkään ilman sitä, koira on putkassa hoitolaitoksissa mukana, ja koira on hoidettu syö paremmin kuin isäntänsä he ovat eläneet yhdessä 7 vuotta ja kaikkien silmien alla koiraa ei ole koskaan kohdeltu huonosti.
Mitenkähän autistiset lapset hyötyisivät koirista. kehitysvammaisille lapsille ratsastus on ainakin hyvää terapiaa.
Tulipa taas tekstiä.....
Jossa mm.mainittiin nämä autistiset lapset ja koira.
Kannattaisi lukea!!
" KOIRA TERAPEUTTINA
Koiria käytetään nykyään avuksi psykoterapiassa mm. autistilasten ja skitsofreenikkojen kanssa, sillä niiden avulla saadaan usein sulkeutuneimmatkin potilaat avautumaan ja kommunikoimaan. Potilaan itsetunto herää, kun hän huomaa koiran ennakkoluulottomasti pitävän ja luottavan häneen."
tuo jauhaminen täällä ja menkää terveyspalstalle nuo terapiat ei liity mitenkään koiriin ja on täysin mielikuvitusta aivan koirahulluutta
ois joskus ollut koira ja olisit pitänyt sitä muunakin kuin pelkkänä koirana, niin ymmärtäisit asian. mutta jos koira on pelkästään esine, niin ei näistä jutuista varmastikkaan ymmärrä mitään.
joten ole hiljaa äläkä sekaannu tähän
Lopeta höpöttäminen tai sulje koneesi, mikäli et ymmärrä mistään yhtään mitään.
Opiskele ennenkuin alat tuomaan esille mielipiteitä, joissa ei ole ajatusta ollenkaan. Jos sinulla ei ole koiraa eikä eläintä, niin miksi roikut tällä palstalla. Kaikesta päätellen et tiedä eläimistä etkä ihmisistä mitään.
Olet pelkkä tyhmä provo.
koirat ovat hyviä terapeutteja, eivät vain ongelmanuorille vaan ihan kaiken ikäisille.
Itselläkin on tässä aika rankka elämänvaihe menossa ja tuolla koiralla on oma osuutensa siitä kunnialla selviämisessä. Samanlaisia viestejä on tullut muiltakin jonkinlaisessa kriisissä eläviltä.
sorry vaan ei mulla ole sua vastaan mitään henk.kohtasta tuntu vaan keksityltä utopialta tollanen mutta nyt taisin olla väärässä
Mun on tehnyt mieli tuoda koira töihin mukaan jo pitkään, mutta hoitajista muutama on pahasti allerginen..;(. Monilta vanhuksilta olen kysellyt onko niillä ollut eläintä ja suurimmalla osalla on ollut. On se kumma kun vanhoilla ihmisillä ei juurikaan ole allergioita elukoita kohtaan, mutta nuoremmalla sukupolvella on vaikka mitä....!
Se tekis monelle niin hyvää päästä silittelemään koiraa ja puhua niille murheitaan..monet kun meillä vuodenkin päivät odottelee vaan sitä varsinaista jatkohoito paikkaa...:(.
On mukava taas kun saa lukea kertomuksiasi. Olet tehnyt oikein todella hyvän havainnon. Kyllä koiria voi käyttää terapeuttisessa työssä.
Onkohan rajaa mihin niitä ei voisi kouluttaa.
Sinun kannattaa tutustua aiheeseen ja olisi hienoa jos tekisit tätä nuorten auttamista enemmän. Uskon että omaat jonkinlaista karismaa heihin nähden.
Nyt siinnä rodun etsinnässäsi taitaa tulla uusi kriteeri. Vai joko olet rodun ratkaissut.
Niin on nyt käynyt Erä-Eemeli, jotta samankaltaset on aatokset meillä - vaik en minä sitä tuolle Väenölle jouda selittellemmään. Ku minun kokemuksen mukkaan pannaan muutama nääistä Paskuleista koville, niin johan nuo esittävä taitoja, joita en olisi ikinä uskonnuu näkeväni. Paineeissa vain parhaimmensa essiin tuovat. Henkenpitimisi tekköövät mitä vuoan ja loput keksivä. Otakko omikses nämä minu sielut täältä Uuteltamuolta. Kyyssys kohtelijast Tyyne-täti vuan.
Kyllä Tyyne-tätille pittää vastata voepi muuten koevuniemen herra ruveta tanssimmaan tuolla pyrstöllä. On se hyvä kun sinä suat niitä taetoja näkyvvii niistä immeisistä. Paeneessa ne parraat puolet tulloo näkyvvii sano lutikka kun vasarasta sae.
Anna vaen tulla niitä sieluja sieltä Uuveltamualta vaekka jonossa. Lieksasta kun tuntuu hävviivän asukkaat muuten justtiisa sinne päen. Jospa sinä laetat ne sieltä opetettuna takasi.
Omaan pienen seropin joka on minun terapeuttini kun en saa unta, eikä lääkkeet auta. Olen tästä kärsinyt vuosia ja hermot tahtoo mennä. Ellei tuo Mölli olisi silloin lohduttamassa niin ei tiedä miten kävisi.
Se tuntuu tietävän ja aavistavan milloin minulla menee huonosti ja silloin se on tosi suloinen;))
Silloin kun minulla on hyvä päivä niin silloin se taas voi kiukutella. Lohdutellaan vuorotellen toisiaan.::))))
Anteeksi jos tämä ei kuulunut tähän mutta en voinut olla kertomatta tässä yhteydessä.
nuorenmiehen, nyt kaksikymmentä neljä vuotiaan ja tasapainoisen ihmisen.
Mutta toista oli hänen elämänsä muutama vuosi sitten. 14-17 vuotiaana hän oli kuin jostakin kauhuelokuvasta. Tappeli jatkuvasti toisten kanssa, käytti viinaa, huumeista en ole ihan varma mutta ehkäpä niitäkin ja oli tekemisissä poliisin kanssa tuon tuostakin. Hän lopetti koulun kesken, työpaikat eivät kiinnostaneet ja kovanaama oli ainoa ilme hänen kasvoillaan.
Kerran kuitenkin ison riidan päätteeksi, hän poistui asunnosta ulos koira mukanaan. Vanhemmat seurasivat poikaa salaa katsomaan tämän puuhia, pelkäsivät koiran puolesta enemmän kuin lapsensa, ja mitä ihmettä. Tämä ilkeämielinen, kovaksi luultu ja leimattu nuori mies itki ja halasi koiraa vapautuneena ja tuskaansa purkaen.
Siitä alkoi nuoren miehen henkinen kasvu yhteiskunta kelpoiseksi. Koira toimi hänellä terapeuttina sen jälkeen useinkin ja tuotti myöskin tulosta.
"Puhuivat sille ja loppuaikoina muutamat pyysi saada mennä sen kanssa vähän kauemmas kahdestaa kuitenkin näkyvillä.
Siellä he puhuivat sille ja pojatkin tuli monet itku silmässä takaisin. Olivat ilmeisesti uskoutuneet minun koiralle."
Kaunis ajatus, mutta tosielämässä asiat eivät todellakaan ole näin yksinkertaisia. Jos näiden ns. ongelmanuorten luottamus olisi näin helppo saavuttaa(edes koiran), heidän ongelmansa olisivat huomattavasti vähäisemmät.
Raivostuttavin piirre em. täysin keksityssä jutussa on juuri tämä ajatus; ongelmanuori odottaa ja hakee vain tilaisuutta purkaa sydäntään jollekin. Jos todella joskus alat tekemisiin näiden ongelmanuorten kanssa, huomaat että heidän luottamuksensa ansaitseminen on todella pitkällinen prosessi. Ja vaikka he sitten luottaisivatkin, eivät he silti useimmiten osaa itse sanoa, mikä heidän elämässään on pielessä. Ainakaan 15-16 vuotiaina.
Pää-ajatus, koiran terapeuttinen vaikutus, on sinänsä totta ja pohtimisen arvoinen juttu.
Yleiseksi pelleilyksihän tämän palstan sisältö on mennyt.
Luoja paratkoon! Jatkuvasti huudetaan rekkauksen perään ja sitten yksi ja sama ihminen alkaa kirjoittelemaan monella nikillä ja monena eri persoonana.Ja sitä pidetään hauskana ja huvittavana?
On Tyyne-täti, Erä-Eemeli ja SakunMamma... takana yksi ja sama kirjoittaja.
Todellakin terapeutin tarvetta olisi!!
sakunMamman ja Tyyne-tädin tunnustan, mutta Erä-Eemelistä en voi ottaa kunniaa.
Osallistuin joskus ennen sakunMamman rekisteröintiä keskusteluun satunnaisesti. Sen jälkeen olen käynyt keskusteluja vain omalla nicilläni. Tyyne-täti taas oli viikonloppuprovo, jossa paljastin itseni muutaman vastauksen jälkeen. Tarkoitus ei ollut lainkaan jäädä huutamaan puskasta ja epärehellisesti.
En yleensä vastaa riitaa haastaville. Nyt kuitenkin aion antaa pienen vastauksen sinulle ja alla olevalle joka ehkä olet sama henkilö. Lyhyestä jutusta voi tosiaan tulla vika käsitys ja varsinkin jos haluaa vääntää toisen tarkoitusta. Ne asiat mitä alussa sanoin että muutama asia ensin tuli selväksi. No niistä et kyllä keljuillut mutta kerron kuitenkin.
Ne oli sitä että joissain asioissa tuli selväksi että metsässä määrään minä ja kaikki tekee osuutensa niin matkalla kuin leirissä. Itsellä ei ole lapsia mutta olen nuorena urheillut joukkuelajeissa. Jotain ymmärrän nuorista. Ne muutamat joista kerroin puhuneen koirille oli kaksi poikaa.
En tiedä miten ammattitaitoinen ja suuren kokemuksen hankkinut nuoriso-ohjaaja olet ja ilmeisesti vielä ongelmanuorista. Kirjoituksestasi päättelen että olet vähintäin ongelmanuoriin erikoistunut psykologi. Niin varmasti tunnut tietävän ettei tuollaista voi tapahtua vaan minä olen valehtelija.
Piirre joka raivostutti sinussa oli muka minun väittämä että nuori vain hakee henkilöä jolle voi avautua. En väittänyt sellaista. Sanoin vain että en ole psykologi ja siksi kysyin neuvoa ja mielipiteitä.
Sanonko jossain senkään että he osasivat sanoa mikä heillä elämässä on pielessä.
Minäkin voisin keksiä vaikka mitä väitteitä sinun suuhusi ja sitten haukkua sinua valehtelijaksi ja juttujen keksijäksi.
Sanoit tuon terapia asian olevan tutkimisen ja keskustelun arvoinen asia.
Onko sinun tutkiminen ja keskustelu vain jonkun kimppuun käymistä. Miten keskustelit äsken. En löydä yhtään rakentavaa ajatusta.
En sitten jatka riitelyä kanssasi. En ole riitelijä tyyppiä. En vain siejä että minut leimataan valehtelijaksi. Olen rehellistä työtä tekevä hiukan heikosti koulutettu tavallinen mies Pohjois-Karjalasta. En ala väitellä asioista joita en tunne sellaisen henkilön kanssa joka on ilmeisesti alan erikoisihminen.
Voit rauhoittua en aio ruveta nuorisoalalle vaan jatkan nykyistä työtäni, mutta hyökkäyksestäsi huolimatta aion antaa omaa vähäistä panostani noitten nuorten elämän alkuun auttamisessa.
Itsellä oli aika heikot lähtökohdat aikoinaan.
Jos asia sinua hirveäsi painaa niin tule ensi kesänä Lieksaan niin ei minua ole mahdoton täältä löytää ja kerro aivan naamakkain miksi olet niin varma että olen valehtelija ja huijari.
Jos noita kaikkia samaksi luulet niin et kovin viisas ole sinäkään jos en minäkään. Minä olen Erä-Eemeli tällä palstalla enkä kukaan muu. Mikä sinun nimimerkkisi on vai onko joka kerta eri.
Ei tuo Interaktio ole mikään riidanhaastaja eikä kylväjä sen paremmin ;) ... Jatka sinä vain hyviä juttujasi, kyllä se siittä sitten ... Joskus tulee kohdalle joitain 'kovia' juttuja puolin ja toisin. Itsekin olin tänään poliisia tänne hankkimassa, mutta kaikkihan tietää, että täteillä mielialat vaihtelee joskus.
Minä taidan olla sellanen tyypillinen karjalaisukkeli. Kimppaannun äkkiä vaen en jaksa vihotella pitkään. Se on tosi jotten ole mikään riitelijä ollu millonkaan. Tuntuu niin pahalta sivustakin kuunnella kun ihmisen rähäköi.
No nuista tätilöestä en tiijä kun ei ole niin hirvveesti kokemusta miten niihen mielet huitelloo. Vastasin varolta tuonne Tyyne-tätille kun tuntu niin topakalta tätiltä.
"...En ala väitellä asioista joita en tunne..."
Etkö.
Ja otsikkoosi viitaten, yleensä selvitystyö tehdään ENNEN kertomuksen kirjoittamista.
Kiitos paljon kun vastasitte. Olipa tosiaan mielenkiintoista luettavaa. Linkkilöistä sain lisää tutkittavaa. En aio mikskään nuorisotyöntekijäksi ei minun kysyt siihen riitä.
Yritän kuitenki tehhä etes jotain noitten nuorten hyväksi.
Ite jäin iliman kouluja vaen ne pakolliset. En siis ole mikään korkeasti sivistyny. Yritän kuitenki olla ihminen ihmiselle ja auttaa huonompiosasia siinnä kun voin. Sen opin sain aikoinaan jo kotona.
Kiitos vielä kerran luen jos jotain vielä lisää laitatte. Ensi viikon alussa lähen taas. Nyt on jotain matkailuihmisiä 5 kipaletta joita kiinnostaa maholliset opastetut eräreissut.
tekeväsi sydämellä.
Tuo eläinterapia on todellista, jokainen eläimen omistaja sen tietää.
Jossain määrin ei yksin riitä, mutta voisit jotenkin hankkia ensin tietoa näistä ongelmanuorista sekä psykologian perustietoa.
Mutta uskon, että sinulla on varteenotettavaa elämän taitoa, kokemuksia, näkökulmaa arjesta ja nuorten pahoinvoinnista tässä hullun myllyssä.
Tee sitä työtä, mistä saat hyvän olon ja mielenrauhan.
Eläinterapiaahan on annettu jo vuosikymmenet.
Lemmikin omistajat eivät ole osanneet nimetä niitä vaikutuksia. Nyt asialle on annettu nimi ja luokiteltu eläinten vaikutukset ihmisen psyykeen. Kautta aikojen on tätä hoitomuotoa käytetty alitajuisesti stressin poistona jne.
Vaikka minun mielestä noista kantturoistakin tulee joskus enemmän stressiä ja murheita kuin hyötyä.:D
Ainakin silloin, kun karkailee ja juoksee pitkin kyliä...prkl!
Lisää tietoa eläinterapiasta:
http://www.stakes.fi/dialogi/04/dia62004/31.htm
http://www.kyyhkyrinne.fi/kasvun_valineet.htm
http://www.srk-opisto.fi/upi/tutkimus/koira.htm
http://www.kansalaistalo.fi/sky/3-4-97.htm
Täällä ainakin toi erä juntti joka ei mistään mitään ymmärrä;((
Leikkii euroopan omistajaa. Lyö se jätkä lyttyyn se on oikein sille.
siis kenen pitäs lytätä kenet?