Sukututkimus

Täällä eräs mahti henkilö halus sukututkimuksen.
Rahaa kun oli niin palkkasi jonkun sen tekemään.
Sopi hinnankin joka oli 2500 , ja tutkimus alko hyvn, mutta muutaman kuukauden päästä olikin löytynyt muutama hevos varas ja pankinryöstäjä sukuun.
Silloin tämä mahti henkilö sanoi että voit lopettaa , minä tien jo tarpeeksi , saat pitää sen rahan ja ollaan sujut.
Johon tämä tutkimuksen tekijä vastas , että nyt se maksaakin 5000 sillä rahala kyllä lopetan.
Joten on mietitävä alkaako sukuaan tutkimaan. HA
Terv: Lokari¤

lokari¤ kirjoitti:

Täällä eräs mahti henkilö halus sukututkimuksen.
Rahaa kun oli niin palkkasi jonkun sen tekemään.
Sopi hinnankin joka oli 2500 , ja tutkimus alko hyvn, mutta muutaman kuukauden päästä olikin löytynyt muutama hevos varas ja pankinryöstäjä sukuun.
Silloin tämä mahti henkilö sanoi että voit lopettaa , minä tien jo tarpeeksi , saat pitää sen rahan ja ollaan sujut.
Johon tämä tutkimuksen tekijä vastas , että nyt se maksaakin 5000 sillä rahala kyllä lopetan.
Joten on mietitävä alkaako sukuaan tutkimaan. HA
Terv: Lokari¤

Lue lisää

Vantaalla on tänä viikonloppuna sukututkimuspäivät, Suomen laajimmat alan messut. Tarkemmin Vantaan seudun Sukututkijoiden kotisivuilla.

Suvussani on monta innokasta tutkijaa. On suvun omaa sanomalehteä, julkaisuja, sukukirja, oma sanomalehti,viirit ja vaakunat sun muut, mutta en ole liiemmin kiinnostunut koko asiasta.
Minua kiinnostavat nykyisin elävät ihmiset, eivät niinkään jotkut aiemmin eläneet ventovieraat.

Varmaan sukututkimus on hieno asia, mutta se ei satu olemaan "minun juttuni".

Suvi2 kirjoitti:

Suvussani on monta innokasta tutkijaa. On suvun omaa sanomalehteä, julkaisuja, sukukirja, oma sanomalehti,viirit ja vaakunat sun muut, mutta en ole liiemmin kiinnostunut koko asiasta.
Minua kiinnostavat nykyisin elävät ihmiset, eivät niinkään jotkut aiemmin eläneet ventovieraat.

Varmaan sukututkimus on hieno asia, mutta se ei satu olemaan "minun juttuni".

Lue lisää

Sinua, Suvi, ei ehkä kiinnosta, kun tiedot on jo kerätty! Jos haluat tietää jotain menneistä, senkuin avaat oman sukukirjasi ja luet sieltä.

On kuitenkin paljon ihmisiä jotka töin tuskin tietävät isovanhempansa. Itse oli hieman paremmassa pisteessä. Kun aloin tutkia sukuani, oli minulla jo vanhana peruna sukuselvitys, jonka henkilöt olivat syntyneet 1830-luvulla. Se oli minun lähtökohtani, kun aloitin. Minulla oli lähimenneisyys ihan selvillä perunkirjoista ja hautakivistä. Mutta oli hyvin mielenkiintoista huomata, mistä asti esivanhempani ovat tulleet. He olivat käsityöläisiä, jotka olivat liikkuneet useissa pitäjissä ympäri Suomen.
Osa esivanhemmistani oli kiinni maassa, torpissaan ja tilallisina. Heistä saa tiedot kirkonkirjojen alkuun asti ihan samasta seurakunnasta 3 vuosisadan ajalta.

Jos ei ole mitään esivanhemmistaan tiennyt, avautuu sukututkimuksen kautta hieno näköala menneisiin aikoihin. Jos todella kiinnostuu, alkaa lukea paikallishistorioita ja kyläkirjoja jne. ja saa elävän kuvan menneiden polvien ajoista.

Suvi2 kirjoitti:

Suvussani on monta innokasta tutkijaa. On suvun omaa sanomalehteä, julkaisuja, sukukirja, oma sanomalehti,viirit ja vaakunat sun muut, mutta en ole liiemmin kiinnostunut koko asiasta.
Minua kiinnostavat nykyisin elävät ihmiset, eivät niinkään jotkut aiemmin eläneet ventovieraat.

Varmaan sukututkimus on hieno asia, mutta se ei satu olemaan "minun juttuni".

Lue lisää

tietojeni käyttämistä? Eräs isäni puolelta oleva tosi kaukainen sukulainen on tehnyt pari kirjaa isäni suvusta ja en olisi halunnut olla ko. teoksessa mukana, onko se noin itsestään selvää, että siihen saa laittaa ihmisen tietoja? Tietosuojalaki ei sitten toimnut tässä tapauksessa ollenkaan. Minulle riittää, että tiedän isovanhempani ja heidän vanhempansa taustat.

sukututkinut kirjoitti:

Sinua, Suvi, ei ehkä kiinnosta, kun tiedot on jo kerätty! Jos haluat tietää jotain menneistä, senkuin avaat oman sukukirjasi ja luet sieltä.

On kuitenkin paljon ihmisiä jotka töin tuskin tietävät isovanhempansa. Itse oli hieman paremmassa pisteessä. Kun aloin tutkia sukuani, oli minulla jo vanhana peruna sukuselvitys, jonka henkilöt olivat syntyneet 1830-luvulla. Se oli minun lähtökohtani, kun aloitin. Minulla oli lähimenneisyys ihan selvillä perunkirjoista ja hautakivistä. Mutta oli hyvin mielenkiintoista huomata, mistä asti esivanhempani ovat tulleet. He olivat käsityöläisiä, jotka olivat liikkuneet useissa pitäjissä ympäri Suomen.
Osa esivanhemmistani oli kiinni maassa, torpissaan ja tilallisina. Heistä saa tiedot kirkonkirjojen alkuun asti ihan samasta seurakunnasta 3 vuosisadan ajalta.

Jos ei ole mitään esivanhemmistaan tiennyt, avautuu sukututkimuksen kautta hieno näköala menneisiin aikoihin. Jos todella kiinnostuu, alkaa lukea paikallishistorioita ja kyläkirjoja jne. ja saa elävän kuvan menneiden polvien ajoista.

Lue lisää

menneistä. En tiedä miksi historia on ollut minulle aina vastenmielistä luettavaa.
Sanoit, että jos haluan tietää, otan vain ja avaan oman sukukirjani.
Kirjahyllystäni puuttuu sukukirjaa.

On ihailtavaa, että jollakin riittää kiinnostusta historiaan ja siihen, mitä oli joskus ennen. Minulle riittää nykyisyys.

estää omien kirjoitti:

tietojeni käyttämistä? Eräs isäni puolelta oleva tosi kaukainen sukulainen on tehnyt pari kirjaa isäni suvusta ja en olisi halunnut olla ko. teoksessa mukana, onko se noin itsestään selvää, että siihen saa laittaa ihmisen tietoja? Tietosuojalaki ei sitten toimnut tässä tapauksessa ollenkaan. Minulle riittää, että tiedän isovanhempani ja heidän vanhempansa taustat.

Lue lisää

On väärin panna nimet ja tiedot väkisin näkyviin, jos asianomainen ei halua niitä sinne.
Toisaalta, olet koulujen oppilasluetteloissa, eri matrikkeleissa ja monessa muussa paikassa, niin että julkista tietoa se sukututkijankin löytämä tieto on ollut.

alin taas tallentamaan sukutietojani papereista tietokoneelle. Eilen meni 10000:n henkilön raja rikki. Saas nähdä milloin 20000:n.