Matalaenergiatorppaan 155 neliöö, lämmitys lattian kautta suoralla sähköllä:
Taloon vähän reilummin eristettä ja valitaan siihen sitten hankintahinnaltaan edullinen lämmitysjärjestelmä. Kun talo kuluttaa energiaa vähän, raskii lämmittää vähän kalliimmallakin energialla eli suoralla sähköllä. Lattiat koko ajan tasaisen lämpimiä joten lattiamateriaaliksi voi valita aika useasta parkettimateriaalista mieleisen. Hyvä pyöriväkennoinen ilmanvaihtokone ja jos vielä haluaa, voi järjestelmää täydentää ilmalämpöpumpulla.
Mitä vikaa päättelyssäni? Tällä hetkellä olen toteuttamassa edellistä, joten mielellään kyllä kuulisin, miksi se ei kannattaisi. Talo tulee Oulun korkeudelle.
Taloon vähän reilummin eristettä ja valitaan siihen sitten hankintahinnaltaan edullinen lämmitysjärjestelmä. Kun talo kuluttaa energiaa vähän, raskii lämmittää vähän kalliimmallakin energialla eli suoralla sähköllä. Lattiat koko ajan tasaisen lämpimiä joten lattiamateriaaliksi voi valita aika useasta parkettimateriaalista mieleisen. Hyvä pyöriväkennoinen ilmanvaihtokone ja jos vielä haluaa, voi järjestelmää täydentää ilmalämpöpumpulla.
Mitä vikaa päättelyssäni? Tällä hetkellä olen toteuttamassa edellistä, joten mielellään kyllä kuulisin, miksi se ei kannattaisi. Talo tulee Oulun korkeudelle.
Vastaukset 11
Vanhimmat
..syntyisi joka tapauksessa, jos lämmitysmuoto on halvempi, vaikka onkin matalaenergiatalo. Tietysti silloin investointikustannukset ja niiden kuoletusaika kasvavat kun energiaa ei säästykään yhtä paljon eikä investointi ole taloudellisesti aivan yhtä kannattava.
Minä laitaisin sähkön lisäksi ainakin varaavan takan - leikkaa mukavasti sähkönkulutusta kylmänä aikana ja antaa varmuutta ja vaihtoehdon.
Jeps, leivinuunihan sinne vielä tulee. Varaa kuten takkakin, mutta on enempi emännän mieleen.
Ei mitään, noinhan se kannattaa tehdä. Kaikkein halvin lämmitysjärjestelmä taloon, joka todella on matalaenergia- (pari kW riittää lämmitykseen), olisi pelkän ilmanvaihdon tuloilman jälkilämmitys. Sellainenhan on jo ilmanvaihtokoneessa valmiina, joka sinne kuitenkin tulee. Lisäksi kosteiden tilojen lattialämmitys.
"Lattiat koko ajan tasaisen lämpimiä"
Tämä ei onnistu koskaan matalaenergiatalossa. Lattiat eivät ole lämpimiä koska niitä ei tarvitse lämmittää. Lämmityskausi alkaa matalaenergiatalossa muutenkin myöhemmin ja lämmityskautena käytetään ILPiä tai takkaa. Mutta noin minäkin sen silti toteuttaisin tai ehkä laittaisin kelmut kattoon.
matalaenergia talo rakenteilla. Ekassa tehtiin se virhe, että laitettiin laattalattiaa sinne tänne. Lattialämmityksestä huolimatta se lattia oli kylmä.
Kun sen lattian sääsi lämpimäksi oli huonieston lämpötila minimissään 25.
Yllätys yllätys uudessa meillä on parkettilattiat.
mikä oli mielestänne lämpimän tuntuisen lattian lämpötila?
Kun lattialämmitys ei ole päällä (normaali tilanne) niin 21C huonelämmöllä laattalattiat tuntuu sikakylmiltä ja laminaatti vain kylmältä. Kun lämpötila on 23C niin ainakaan laminaatin pintalämmöstä en valittaisi, ehkä en edes laattalattian. Tästä ylöspäin lattia alkaa sitten tuntumaan jo suht. lämpimältä.
Minulla vessan laattalattia on n.28°C ja tuntuu aamulla avojaloin sängystä nousseena hieman lämpöiseltä("kädenlämpöinen"). Kun seisoskelee vähän aikaa laminaattilla 22°C(jalka tottuu kylmään pintaan) niin vessan lattia tuntuu lämpimältä.
Minun havaintojen mukaan laatoituksen pitää olla n. 25°C jotta se ei tunnu kylmältä. Silloin se tuntuu vain viileältä/haalealta.
Sopivalla mitoituksella ei saa matalaenergiataloon maalämpöpumppua jos ei sitä itse mitoita.
Tuossa ois markkinarako jota ei vielä ole hyödynnetty.
Keruuputkea tarvittaisiin hyvin vähän.
Kompressori olisi todella pieni ja halpa.
Lämmityksen jakojärjestelmä voisi olla suht kevyt.
Lämmönjaon vois tehdä vaikka IVK:n vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla. Ja kovilla pakkasilla ehkäpä lisäksi puhallinkonvektorilla tai tulisijalla.
Säädösten mukainen 230m2, 560m3 rinnetalo kuluttaisi sähköä about 46kW per kuutio vuodessa ja -32 asteen pakkasessa 17.4W per kuutio. (about 12kW huipputehon tarve)
"Motivoittaja" tasoinen Lammirojektini kuluttaa 33kw per kuutio vuodessa ja -32 asteen pakkasessa 12.82W per kuutio.(about 8.9kW huipputehon tarve)
Kun tuota optimoi ja huomioi hukkanergioista saatavan lämpötehon ois optimoitu huipputehon tarve about 7.5...8kW.
Ja kun optimoi että että harvoin toistuvilla yli vuorokauden kestävillä yli -26 asteen pakkasilla voi laittaa tulen takkaan niin tehon tarve onkin enää about 6.5kW.
jne...
Osateho, optimi tai täystehomyyjät eivät huomioi nuita kunnolla laskuissaan. Eivät näytä suostuvan uskomaan että normitaloa vähemmän voisi energiaa kulua ja siksi yrittävät myydä liian kalliita systeemeitä.
Itse olen päätymässä samaan ratkaisuun alkuperäisen kanssa. Olen käynyt juttelemassa aika monen kauppiaan ja vielä useamman "ammattilaisen" kanssa ja saanut jokaiselta omia systeemejä kehuvat perustelut. Ainahan jollain saralla oma valinta on paras kun jättää joitakin osia mainitsematta. Ja sama meininkihän on tälläkin foorumilla, oma valinta on paras, muista ei ole mihinkään. Enpä muista lukeneeni montaakaan juttua, jossa joku olisi harmitellut valintaansa...
Olen nyt sitten aktiivisesti selvitellyt asioita ja vaikka kuinka haluaisinkin ajatella luontoa yms. on valintani sähkölämmitys. Tulee näemmä kokonaisuutena halvimmaksi laskipa sen miten tahansa.