Suomen kielipolitiikka on ehtymätön aarreaitta, jos haluaa oppia pakon ja pelon anatomiaa. Maahamme syntyi aikoinaan ruotsinkielinen eliitti, joka oli saanut aineellisen hyvinvoinnin perusteet Ruotsin kuninkaiden läänityksinä.
Ruotsinvallan vahvistamiseksi kuningatar Kristiinan aikana perustettiin yliopistoja ympäri valtakuntaa, nimenomaan sen reuna-alueille; Tarto, Turku ja Malmö. Ruotsi pelkäsi suomen, venäjän ja tanskan kielten vaikutusta. Tarkoitus oli ajaa "vahvaa ruotsalaisuutta" aivan niin kuin Rkp sanoo tekevänsä tänään.
Suomen kielen aseman nostaminen viralliseksi 1863 oli sekin erään pelon ilmentymä. Nyt vuorostaan Venäjän imperiumi koki ruotsin kielen Suomessa poliittisena uhkana. Meille suomalaisille se oli historian suurin onnenpotku. Ruotsinkielinen yläluokka ja virkamiehistö tekivät tietenkin kaikkensa suomen kielen nousun estämiseksi. Suomen kieli on kuitenkin niin vahva, että sitä ei pysty tuhoamaan eikä sen nousua estämään lait, pakko eikä piikkilanka. Kaikkia näitä ovat suomenruotsalaiset kokeilleet.
Nyt Kaarinassa ollaan perustamassa ruotsinkielistä koulua. Asialla ovat jälleen ruotsinkieliset sikarikkaat säätiöt. Keskustelu velloo kuumana, sillä pelko ruotsinkielisten joutumisesta saman koulukompleksin yhteydetteen, missä suomenkieliset lapset ovat, on käsinkosketeltava. Pelko on suuri täällä Kokkolassakin, Missä suomenkielistä opetusta halutaan vähentää. Porvoossa ruotsinkielisessä koulussa edes välitunnilla ei saa puhua suomea. Pietarsaaressa muhii joku kouluprosessi sielläkin. Ahvenanmaalla erään kirjailijan mukaan suomen kieli on kuin ympäristömyrkkyä - ja pelko sen mukainen.
Jos minun pitäisi kahdella sanalla luonnehtia suomenruotsalaista koulutuspolitiikkaa, niin ne sanat ovat "pelko" ja "pakko".
Suomalaisuuteen puolestaan on aina yhdistynyt "vapaus" ja "talonpoikaisjärki".
Ruotsinvallan vahvistamiseksi kuningatar Kristiinan aikana perustettiin yliopistoja ympäri valtakuntaa, nimenomaan sen reuna-alueille; Tarto, Turku ja Malmö. Ruotsi pelkäsi suomen, venäjän ja tanskan kielten vaikutusta. Tarkoitus oli ajaa "vahvaa ruotsalaisuutta" aivan niin kuin Rkp sanoo tekevänsä tänään.
Suomen kielen aseman nostaminen viralliseksi 1863 oli sekin erään pelon ilmentymä. Nyt vuorostaan Venäjän imperiumi koki ruotsin kielen Suomessa poliittisena uhkana. Meille suomalaisille se oli historian suurin onnenpotku. Ruotsinkielinen yläluokka ja virkamiehistö tekivät tietenkin kaikkensa suomen kielen nousun estämiseksi. Suomen kieli on kuitenkin niin vahva, että sitä ei pysty tuhoamaan eikä sen nousua estämään lait, pakko eikä piikkilanka. Kaikkia näitä ovat suomenruotsalaiset kokeilleet.
Nyt Kaarinassa ollaan perustamassa ruotsinkielistä koulua. Asialla ovat jälleen ruotsinkieliset sikarikkaat säätiöt. Keskustelu velloo kuumana, sillä pelko ruotsinkielisten joutumisesta saman koulukompleksin yhteydetteen, missä suomenkieliset lapset ovat, on käsinkosketeltava. Pelko on suuri täällä Kokkolassakin, Missä suomenkielistä opetusta halutaan vähentää. Porvoossa ruotsinkielisessä koulussa edes välitunnilla ei saa puhua suomea. Pietarsaaressa muhii joku kouluprosessi sielläkin. Ahvenanmaalla erään kirjailijan mukaan suomen kieli on kuin ympäristömyrkkyä - ja pelko sen mukainen.
Jos minun pitäisi kahdella sanalla luonnehtia suomenruotsalaista koulutuspolitiikkaa, niin ne sanat ovat "pelko" ja "pakko".
Suomalaisuuteen puolestaan on aina yhdistynyt "vapaus" ja "talonpoikaisjärki".
Vastaukset 3
Vanhimmat
tervetuloa takaisin.on se hyvä kun on joku joka puolustaa pientä ja onnetonta suomi-poikaa
Historiaa ei voi muuttaa, vaikka se joissakin asi-
oissa kirveleekin. Kuten Suomen kielen vahvistunut
vankkumaton asema tässä maassa. Olisi joillekin
vähemmistökielen öykkäreille järkevämpää hyväksyä
tosiasiat ja jatkaa elämää Suomenkielisessä Suomessa.
Tässähän ehti jo luulla että susi on sut syöny? Mutta paskanjauhaja is back! Välkommen hjärtligt! Jag har saknat dig!