ELÄÄKÖ LESTADIOLAISUUS AJASSA?

Minua on alkanut askarruttaa lestadiolaisuuteen liittyvät ristiriitaiset mielikuvat. Jotenkin vain tuntuu, että se, mikä on ollut niiden "pääjehujen" mukaan joskus kiellettyä/sallittua, on sitten jotenkin jämähtänyt paikoilleen.

Millä perusteella vanhoillislestadiolaiset hyväksyvät tupakoinnin, muttei meikkausta tai hiusten värjäämistä. Mikähän se tässä on sitä ulkokultaista. Jos joku haluaa meikata, niin meikatkoon. Se saattaa olla osa häntä, eikä siihen tulisi silloin puuttua.

Jotenkin on alkanut rasittaa tämä jatkuva moralisointi. Jos joku hyväksyy ehkäisykeinojen käytön, niin mitä paheksuttavaa siinä pitäisi silloin olla. Biologiset tosiasiat, ihmisen fysiikan kestävyys ja hengellisyys ovat asiat erikseen. Periaatteessahan niillä ei pitäisi olla mitään tekemistä uskonnon kanssa. Eikö se usko ole se pääasia, eikä se jatkuva pilkunviilaaminen.

Kertokaa, missä nämä normit on määritelty. TV:tä ei sallita, mutta tiedämpä muutaman lestadiolaispojan, jotka nauttivat internetin sislällöstä siinä missä muukin massa. Eikä siinä pitäisi olla mitään pahaa. Yrittäkää ymmärtää, että ihminen on ihminen, eikä se toimi, niin kuin kone.

Lestadiolaisuudessa pitäisi miettiä vähän uudelleen, mikä on ajallemme arvokasta ja mikä taas turhaa kiusantekoa jälkipolvia kohtaan. Olen joutunut kerta toisensa jälkeen huomaamaan, kuinka vanhoillislestadiolaiset ystäväni muuttavat nuorina pois kotoa. Elämän tosiasiat ovat sitten jotenkin suoraan käden ulottuvilla. Näyttäähän noilla olevan televisio kaapissa ja meikkipussit ja turhamaisuus on tyypillistä varsinkin kotoa "karkuun päässeille" tytöille. Kaikkien kohdalla näin ei ole, mutta oikeastikin saatetaan tehdä tällaisella tiukkuudella hallaa jälkikasvulle.

Tunnen monia mukavia lestadiolaisia, mutta myös monia sellaisia, jotka hieman liikaa korostavat näitä hyveitään, paheita ei tietenkään mainosteta. Jokainen saa elää sellaista elämään kuin haluaa, mutta ei lestadiolainen ole mikään auktoriteetti tomitsemaan suoraan näitä "taviksia" eli pakanoita. Eivät ole myöskään pakanat, mutta jokaisella on oikeus kritiikkiin, eikä yleinen käsitys muutu kovin usein kuitenkaan.

Pointtina on siis tämä joissain esiintyvä tekopyhyys, ihminen ei ole täydellinen, mutta ei sitä nyt tarvitse esittää olevansa. Jos lestadiolaislapset ovat rakastuneet naapurin televisioon, niin se on ihan lestadiolaisvanhempien asia huolehtia siitä, etteivät he joudu alttiiksi näille vaaroille, eikä niiden, joilla on se televisio. Ihminen ei voi olla täydellinen, häntä ei todellakaan ohjaa mikään uskonnon vahva voima; Se tulee vasta sitten kaiken fyysisyyteen ja yleisiin käyttäytymismalleihin liitettävien asioiden jälkeen. On turha puhua mistään ehkäisyn oikeutuksesta, koska Raamattu sisältää niin paljon aikaansa sidottuja näkemyksiä, että kukaan ei eläisi näin, jos sitä oltaisiin aina kirjaimmellisesti noudatettu. Elämä on elämää, ja kaikki tekevät virheitä. Jos markkua olisi kääritty ajanlaskumme alussa, niin luultavasti syöpäkääryleitäkään ei kovin moni tupruttelisi. Kaikki ihmisen tekemä on ulkoista materian tavoittelua. Kukaan ei asuisi nykyisenkaltaisissa taloissa, jos haluttaisiin pysyä nöyryyden ja hyvyyden rajoissa.

Olkaa siis lestadiolaisia, mutta pohtikaa uudelleen arvomaailmaanne ja priorisoikaa. Elämä on!